Yleisvaikutelma on että yrityksille on annettu enemmän valtaa ja asemaa kuin ne ansaitsee – erityisesti arvointensiteetillä mitattuna.

0
Tarjouksia:

Yhteiskuntaan hankitaan maanisella kiihtyvyydellä aina vaan enemmän teknologiaa – ja samaan aikaan arvointensiteettiä leikataan ja ohennetaan.

Myös EU:ssa on tämä linja.

Pitää olla teknologiakilpailukykyinen – kasvavan arvointensiteetin ohenemisen ja katoamisen hinnalla.

 

Yhteiskunnan arvointensiivisyyttä pitää ruveta vaalimaan ja kohottamaan eikä talous- ja teknologiaintensiivisyyttä.

 

Yleisvaikutelma on että yrityksille on annettu enemmän valtaa ja asemaa kuin ne ansaitsee – erityisesti arvointensiteetillä mitattuna.

Erityisesti arvotuoton kannalta jokainen koulukin on tärkeämpi yhteiskunnalle kuin vaikkapa Fortum tai UPM

Kun yritysmaailma on ominut ihmisten perheen perustamisen lasten hankkimisineen yritystoiminnan kuluksi joka on härski temppu jolla määrätään ettei syntyvyys nouse ja kansakunta hiipuu sukupuuttoon.

Niin eikö olisi kohtuullista että kun tuottava vientiyritys myydään ulkomaille – niin eikö yrittäjältä voisi vaatia käypää hintaa valtiolle aiheutetuista infrakuluista ja valtion tulonmenetyksistä verojen suhteen.

Suomessa vallitsee käsitys että kaikki on vain yritysten ansiota, kaiken pitää palvella yrityksiä eikä yritysten yhteiskuntaa.

Ikäänkuin julkisella sektorilla ei olisi mitään osuutta yritysten menestymiseen – Suomessa jossa yhteiskunta on maailman korkeatasoisimpia.

Yleisvaikutelma on että yrityksille on annettu enemmän valtaa ja asemaa kuin ne ansaitsee.

Erityisesti arvotuoton kannalta jokainen koulukin on tärkeämpi yhteiskunnalle kuin vaikkapa Fortum tai UPM.

Arvoistahan yhteiskunta koostuu eikä rahamäärästä tai sellupaalien tai vessapaperin kuljetuksista tai sähköstä. Ne on pientä oheissälää arvointensiivisessä sivistysyhteiskunnassa. Miksi niiden arvo pitäisi nostaa millään lailla julkisen sektorin yläpuolelle.

Arvoilla mitaten kirjastotkin ovat paljon arvokkaampia yhteiskunnalle kuin mikään teollisuuslaitos tai ruokakauppajätti tai pankki. Jotka ei pääse lähellekään koulun tai kirjaston arvointensiteettiä.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *