Yhden puolueen – vaiko asiantuntijahallitus?
Sosialidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin on jo ehtinyt ehdottaa, että maahan muodostettaisiin vaalien jälkeen yhden puolueen (Sosialidemokraattien???) vähemmistöhallitus, jos se saisi eduskunnan laajan tuen. Mutta entäpä jos laajaa tukea ei löytyisi – taikka muutoinkin – erityisesti jos eduskunnan voimasuhteissa tapahtuisi gallupien ennustama mittava muutos.
Aikanaan tämäntapainen tilanne ratkaistiin presidentin nimittäessä maalle ns. virkamies- tai asiantuntijahallituksen. Itse toimin erään tällaisen hallituksen, pääministeriksi silloisen presidentti Urho Kekkosen kutsuman Suomen Pankin pääjohtaja Rainer von Fieandtin johtaman hallituksen pääministerin sihteerinä, nyk valtiosihteerinä. Oli mielenkiintoista seurata, kuinka jokainen hallituksen ministeri hallitsi oman alansa ja pystyi toimimaan ilman suuria avustajalaumoja. Taisin olla hallituksen ainoa epäpoliittinen avustaja taustani vuoksi.
Jos – tai kun – laajan tuen saava yhden puolueen hallituksen synty on epätodennäköistä, eduskuntapuolueitten tulisi etsiä myös asiantuntijahallituksen muodostamisen edellytyksiä. Vanhan perustuslain mukaan asia olisi yksinomaan tasavallan presidentin käsissä. Nykyinen perustuslaki edellyttää mahdollisuuksien jurdisen pohjan löytämistä, mille eräänä vaihtoehtona saattaisi olla eduskuntaryhmien kääntyminen presidentin puoleen ja hänelle luovutettava tehtävänanto tällaisen presidentinhallitukseen muodostamiseen siksi ajaksi, jonka uuden poliittisen hallituksen muodostaminen kestää. Ministeriöitten kansliapäälliköitten hiljattaiset näkemykset avointen tehtävien laajuudesta todistaa, ettei tumput suorina kannata istua.
Natoratkaisu saattaa tuoda eteen hyvinkin nopeita päätöksiä edellyttäviä toimenpiteiä. Toimintavalmiuden luomista näihin edellyttää kansallinen etu.