Vihreitä ajatuksia | Uusi Suomi Puheenvuoro
”Päätän siihen, mistä aloin.” Tämän pani Eeva-Liisa Manner (1921-1995) runokokoelmansa Jos suru savuaisi (1968) motoksi. Manner aloitti runoilijanuransa vuonna 1944 kokoelmalla Mustaa ja punaista, joka käsitteli menetettyä Viipuria; Manner pakeni sodan jaloista Suomeen. Jos suru savuaisi -kokoelman lähtölaukaus oli Neuvostoliiton ystävällismielinen erikoisoperaatio Tšekkoslovakiaan; kokoelma on omistettu Mannerin ystävälle ja kollegalle Václav Havelille, jonka kohtalosta kirjailija oli huolissaan:
”Kävelin lehtikioskille ja takaisin.
Kaikki oli muuttunut, hän on kuollut,
tiedoksianto, hän on toisissa juhlissa nyt,
ja kadut virtaavat yhtä koreina
kukkalavoina kuin aina ennenkin,
ruukkuihin on istutettu laakeripuita,
naiset nauravat ja juttelevat,
lapset mekastavat, riiputtavat nukkeja, puhaltavat pillejä;
sielläkin vihelletään, mutta hylsyillä.
Niin. Ehkä hän on kuollut.”
Eeva-Liisa Manner: Jos suru savuaisi (1968)
Mannerin runot tuntuvat taas ajankohtaisilta, ja uhka tulee samalta suunnalta kuin 1939, 1956 ja 1968. Tällä kertaa veljeskansan ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta saa kärsiä Ukraina.
Mannerin kirjailijanura ei kuitenkaan päättynyt tähän teokseen, sen jälkeen tuli vielä pari runokokoelmaa, romaani, esseitä sekä näytelmiä ja kuunnelmia.
Esko Valtoja päätti Turun Sanomissa siihen mistä alkoi. Hänen ensimmäinen kolumninsa oli nimeltään ”Vihreitä ajatuksia”, ja niitä hän viljeli myös viimeisiksi sanoikseen Turun Sanomissa. Kuten aina, Valtaoja on varsin optimistinen. ”Kahteen vuosikymmeneen mahtuu toki monta maailmanloppua: ainakin talous, ISIS, Krim, Trump, Syyria, Brexit, populismi, ilmastonmuutos, terrorismi, pakolaiskriisi, korona ja Putin. Mutta silti olemme tehneet parempaa maailmaa. Arviolta miljardi ihmistä on noussut tänä aikana ylös absoluuttisesta köyhyydestä.. Maailman reaalinen bkt henkeä kohden on kasvanut lähes 50 prosenttia. Pandemiaan kehitettiin lääkkeet muutamassa kuukaudessa. Aurinkoenergian hinta on tippunut ainakin kolmaskymmenesosaan. Ja ennen kaikkea olemme lopultakin alkaneet hillitä luonnolle aiheuttamaamme rasitusta, vaikka emme vielä läheskään tarpeeksi”, Valtaoja kirjoittaa Turun Sanomien kolumnissaan 13.12.2022.
Vihreitä ja optimistisia ajatuksia kuultiin alkuvuodesta myös kansakunnan kaapin päältä. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön mielestä toivoa luo se, että Montrealin luontokokouksessa sovittiin luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. Presidentin mukaan aikamme suuret haasteet, sota, talouden niukkuus ja ilmastonmuutos, saavat pohtimaan asioita, jotka ovat todella tarpeellisia tai tärkeitä. Niinistön mielestä vaikeina aikoina hyvää mieltä voi hakea oman vastuun täyttämisestä, auttavan käden ojentamisesta muille tai toisten kunnioittavasta kohtaamisesta.
– Jokainen löytää itsestään uusia kykyjä ja ominaisuuksia, jos tiukalle joutuu. Suomalaisesta sisustahan siinä on kysymys. Luotetaan siihen ja luotetaan toisiimme. Niin on vaikeudet ennenkin voitettu, Niinistö totesi toistaiseksi parhaassa uudenvuodenpuheessaan.
