Vielä muutama sana Pietarin talousfoorumista
Vain kivenheiton päässä Suomesta vuosittain järjestettävä Pietarin kansainvälinen Talousfoorumi SPIEF on monella tavalla vaikea pala Suomen medialle. Suomi ei siihen enää osallistu, eikä mikään muukaan länsimaa. VKK:n Ano Turtiainen ilmoitti olevansa siellä Suomen edustajana, mikä herätti pahennusta, mutta samalla antoi Talousfoorumille julkisuutta. Talousfoorumista oli pakko uutisoida, mutta sävystä tuli kovin kriittinen — valitettavasti. Aiemmin suomalaiset poliitikot suorastaan halusivat olla osallistumassa sinne. Tavallaan kuvaavaa on, että Ilta-Sanomat julkaisi tänään 26.6. laajan artikkelin, joka käsitteli Itä-Suomen ahdinkoa. On sääli, että Itä-Suomi on joutunut eräänlaiseksi talouden sijaiskärsijäksi.
Mikä kyseinen foorumi sitten on? Tosiasiassa se on edelleen lähialueiden suurin kansainvälinen tapahtuma. Tänä kesänä rekisteröityneitä osallistujia oli yli 17 000 yli 130 maailman maasta. Näkyvimmin paikalla oli useita Afrikan maiden päämiehiä sekä Arabiemiraattien presidentti Mohammed bin Zayed al-Nahyan, jota New York Times on kutsunut vaikutusvaltaisimmaksi arabijohtajaksi ja erääksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä.
EU ja USA boikotoivat tapahtumaa, mutta silti Talousfoorumi ikään kuin hiljaisesti muistuttaa, että maailmassa on sittenkin muitakin maita kuin länsimaat.
Vain muutama vuosi sitten Talousfoormi oli Suomellekin tärkeä. Presidentti Tarja Halonen edusti siellä peräti kolme kertaa ja vuonna 2006 Halonen oli yksi foorumin virallisista avaajista. Vuonna 2012 Suomea edusti näyttävästi presidentti Sauli Niinistö.
Talousfoorumi järjestettiin nyt peräti 26. kerran. Se alkaa olla jo eräänlainen sukupolvitapahtuma, melkein kuin Tangomarkkinat Suomessa.
Isossa kuvassa Pietarin foorumi on tarkoitettu jonkinlaiseksi Davosin WEF-talousfoorumin vastinpariksi. Kun WEF ajaa globalismia, SPIEF vastustaa sitä. Pietarissa nähtiinkin puheita moninapaisen maailman puolesta.
Nyt Talousfoorumi todisti, ettei Venäjä tietenkään ole eristetty, ei välttämättä edes lännestä, joka nyt hakee ituja taloussuhteiden osittaiselle palauttamiselle. Realistinen analyysi taloudesta auttaisi luomaan tilannekuvaa, joka vastaa todellisuutta.
Tietenkin Venäjä kääntyy itään. Suurimmat valtuuskunnat tulivat nyt Kiinasta, Intiasta, Emiraateista, Kuubasta, Myanmarista ja Kazakstanista.
Mutta matalalla profiililla mukana oli myös iso valtuuskunta USA:sta. Amerikkalaiset liikemiehet eivät halunneet esiintyä julkisesti, mutta keskustelivat suljettujen ovien takana uusista hankkeista. Kuten venäläinen sananlasku sanoo, ”Raha rakastaa hiljaisuutta”.
Länsimaistakin oli väkeä, vaikutusvaltaisimpana Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto valtuuskuntineen. Unkari siis haluaa pitää ovet auki joka suuntaan. Osallistumistaan Szijjarto perusteli valmistautumisella erittäin vaikeaan ensi talveen.
Szijjarto edelleen kannattaa energiayhteistyötä Venäjän kanssa. Myös unkarilainen energiasijoitttaja Endre Erdelyi kehotti luopumaan ”pakkomielteistä” ja keskittymään realismiin.
Kirsikkana kakussa Putininkin kanssa tanssahdellut Itävallan ex-ulkoministeri Karin Kneissl, joka mukaan eurooppalaisten pitää ”keksiä itsensä uudelleen”. Kneisslin mielestä Eurooppa on lakannut poliittisesti olemassa järkevänä kokonaisuutena. Hän kuvailee eurooppalaisia irroationaalisiksi. Järjen paluuseen menee hänen mukaansa vuosikymmen.
Italian BRICS-instituutin johtaja ja Italian senaatin ulkoasiain ja siirtolaisuuden pysyvän komitean puheenjohtaja Vito Petroccelli kehui foorumia siitä, että tietoa on saatavissa BRICS-liittoumasta, Shanghain järjestöstä ja Euraasian talousliitosta. Myös Sauli Niinistö on yhä enemmän kiinnostunut BRICsistä, mutta osallistuminen Talousfoorumiin oli Suomeen valtiovallan taholta kielletty.
Tosiaan, maailmassa on muitakin maita kuin EU ja USA. Useimmat niistä olivat paikalla Pietarissa ja rakensivat jonkinlaista uutta maailmaa, jonka kokoonpanosta ja dynamiikasta emme vielä tiedä tarkkaan. Länsikin availee ovia Venäjälle.
Pietarin kansainvälinen Talousfoorumi järjestetään taas ensi kesänä.
