Veronmaksajien ”jakelutukea” paperisen sanomalehden bisnekseen

Postilain muutoksen myötä ollaan aikomuksissa turvata ”jakelutuella” paperisen sanomalehden jakelu haja-asutusalueille, siitä huolimatta, että Postin yleispalveluvelvoite meneekin kolmipäiväiseksi (linkki).
Toki ymmärrän, että kansalaisia pitää kohdella tasa-arvoisesti, mutta onko tasa-arvoista kohtelua se, että annetaan veronmaksajien rahaa tietyn kansanosan mieliteon, paperisen sanomalehden tekohengitykseen? Ja paperipainokoneiden ylläpidon bisnekseen. Tukien formaattia, jonka kuolemaa ei viivästytetä kuin 5-10 vuodella?
Itselle ei ole tullut moista paperinkeräyslaatikon täytettä viimeiseen 15 vuoteen, enkä ole pahasti kärsinyt tiedonpuutteesta, kun saan kaiken ja paljon enemmänkin televisiosta ja digipalvelujen kautta. Enemmän, kuin yhden joka-aamuisen maakuntalehden kautta.
Kirjoitin erikseen paperikirjan tulevaisuudesta (linkki), mutta toistaiseksi en ole nähnyt, että paperisten kirjojen julkaisuun kaavailtaisiin ”jakelutukea”. Toki sitäkin jotkut intoilijat saattavat keksiä ruveta vaatimaan.