Vähähyötyisiä hoitoja leikkaamalla järkeistämään terveydenhuoltoa
Niukkojen resurssien vaivaamassa terveydenhuollossa voidaan saada aikaan myös fiksuja säästöjä. Asiasta on tehty arvokasta tutkimusta.
Jos arviolta viidesosa hoidoista on laadultaan vähähyötyisiä, olisi ne mietittävä uudelleen. Tämä on niin potilaan kuin myös itse miljardeja euroja vuosittain valtakunnassamme nielevän terveydenhuoltoaparaatin ja ennen kaikkea veronmaksajan etu.
Kaikkea ei tarvitse varmistella varmistuksen päälle tutkimuksellisesti, tai toteuttaa hoitoja, joiden hyöty on kyseenalainen. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ihmisiä tulisi hoitaa asianmukaisesti.
Esimerkiksi mainittu ylähengitystietulehdusten hoito antibiooteilla voi olla osaltaan myös vaarallista antibioottiresistanssin syntymisen johdosta. Antibiootit ovat huomattavalla tavalla parantaneet ihmisten elinajanodotetta, mutta niissäkin on synkät puolensa. Antibioottiresistanssi on todellakin globaali ongelma, ja yksin Euroopassa kuolee jo vuosittain noin 30 000 ihmistä infektioihin, joihin antibiootit eivät tehoa. Tilanne voi muuttua monin kerroin vaikeammaksi.
Yhtä kaikki – sairaalan rannekkeella ei tarvitse mielestäni päästä noin vain kaikkiin laitteisiin. Hoitojonomme ovat huimat, ja siksi hoitoja on vääjäämättä priorisoitava. Niin koronan kuin hoitoalan työtaistelun luomia hoitojonoja on tottakai saatava lyhyemmiksi uuden, toivottavasti mahdollisimman suuren rahoituksen myötä, mutta myös rakenteita on korjattava. Siinä yhtenä roolina on ylihoidon supistaminen, vaikka tälloin kohdattu kritiikki voi olla erittäin tiukkaa.
