Vaalit tarjoavat jokaiselle jotakin valinnan perusteeksi
Puoluekannassaan vakaat äänestäjät luovat pohjan puolueiden tuleville eduskuntavaalituloksille, mutta koko vaalituloksen ratkaisevat liikkuvat äänestäjät ja luovat siten pohjan hallitusvaihtoehdoille.
Vaaleissa tehtävissä valinnoissa ei aina ole kysymys asiakysymyksistä, vaan vaikkapa siitä millaiset kasvot milläkin puolueella on ja miellyttääkö puheenjohtajan käytös vaalitenteissä. Jotkut pitävät räyhäkkäästä Marinista toiset rauhallisesta Orposta. Eduskuntavaalit ovat osittain verrattavissa euroviisuäänestykseen tai missikisaan. Etsitään esiintymisen voittajia ei niinkään arvioida sanoman sisältöä.
Vaalikysymykseksi on noussut perussuomalaisten asema mahdollisena hallituskumppanina. Lukuisista puolueista on enemmän tai vähemmän ehdoton ei perussuomalaisille. Kaikkein yksinkertaisimmassa muodossaan toteamalla puolue rasistiseksi. Arvaten perussuomalaisten joukossa rasisteja on, niitä on myös muissa suomalaisissa puolueissa, mutta kieltämättä puolueen kansanedustajat ovat antaneet aihetta tähän puolueeseen liitettyyn huomioon. Purran lienee uhattava, että sellaiset puheet ehdokkailta johtavat suun pesemiseen saippualla.
Maahanmuutto on väestökehityksemme ja aloittaisen työvoimapulan takia välttämätöntä. Suomi ei ole houkutteleva maa, jos tänne työhön tulevan perhe ei voi seurata mukana. Suhtautuminen maahanmuuttoon jakaa kansaa. Reilu kolmannes suomalaisista helpottaisi maahanmuuttoa Suomeen | Yle Uutiset Kun kyse on kansakunnan pitkän tähtäimen menestyksestä, olisi mielenkiintoista nähdä jo ennen vaaleja, mitkä puolueet kykenevät konsensukseen eri maahanmuuton taustat huomioon ottaen.
Julkisen talouden hoidossa on edessä priorisointi. Keskitytäänkö maksamaan velkoja tai edes pyrkimään velkaantumisen vähentämiseen pidättäytymällä yhä uusien pysyvien menojen luomisesta. Vai luotetaanko siihen, että julkisen velan rahoittamana edistetään talouskasvua siihen mittaan, että kasvu kuittaa velan. Periaatekannat olisi hyvä tietää, vaikka kumpikaan ratkaisumalli on tosi elämässä toteutettavissa ja edes järkevä. Verojen osalta, jos niitä halutaan nostaa, olisi kerrottava mistä verosta olisi kysymys.
Kiinnostavaa olisi myös tietää ovatko puolueet valmiita suorittamaan muutoksia budjetin sisällä kohdistamalla määrärahoja uudelleen ja millaisiin muutoksiin ne tällöin olisivat valmiit lainsäädännön osalta. Mistä otetaan, minne annetaan, vaikka kyseessä olisi nollasummapeli.
Työllisyysaste on nyt poikkeuksellisen hyvä, mutta tuottavuus ei ole noussut. Olemme luoneet pätkätyökastin, jonka sosiaaliset ongelmat tulevat jatkossa vielä entistä selvemmin näkymään. Vakinaiset työpaikat tulisi olla ainakin julkisen puolen rekrytoinnin pääsääntö.
Suomalaisten koulutustason lasku on ollut lähiaikojen masentava uutinen. Kansainvälisessä kilpailussa menestyy maa, jolla on korkea yleissivistyksen taso yhdistettynä huippuluokan osaamisen tasoon. Tarvitsemme humanistisia aineita yhtä paljon kuin teknisiä, jos haluamme menestyä. Olisi mielenkiintoista kuulla, poliitikkojen mielipide, tulisiko koulutuspolitiikassamme painottaa vaihteeksi laatua enemmän kuin määrää.
Suhde Euroopan unionin toimivaltaan on myös olennainen kysymys vaalien jälkeen. Olisi hyvä kuulla millaisiin muutoksiin kansallisen päätäntävallan osalta kukin puolue olisi valmis esim. ulkopolitiikan, taakan jaon, yhteisvelanoton, puolustuksen kehittämisen tms. osalta. Nämä kysymykset ovat arvattavasti seuraavan eduskunnan edessä. Joustamattomuudesta voi vaaleissa hyötyä, mutta jatkossa se voi olla este jo hallitusta muodostettaessa tai viimeistään arjen koittaessa. Olisimmeko valmiita hakkaamaan kiveen puolustukselle 2 prosenttia kansantulosta.
Ilmastopolitiikka ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen keinot suhteessa yksityiseen omistusoikeuteen ja näiden yhteensovittamisen keinosta odotetaan puolueilta myös selkeää kantaa. Myös siitä onko jarrutus näiden asioiden osalta varmasti paitsioon johtavaa hallitusneuvotteluissa.
Monet sellaiset asiat, jotka koskevat vain osaa kansalaisista ovat luonteeltaan selviä arvokysymyksiä. Eduskuntaryhmät antava arvokysymyksissä usein edustajilleen oikeuden äänestää omantuntonsa mukaan. Silti voisi edellyttää, että ehdokkaat kertoisivat viimeistään kantansa seksuaalivähemmistöihin, naisten asevelvollisuuteen, Saamelaiskäräjiin, turkiseläintarhaukseen ja vaikkapa petopolitiikkaan liittyvissä asioissa.
