Vaalit 2023: Analyysi IX – Vaasan vaalipiiri

0
Tarjouksia:

Vaalianalyysi-sarjan yhdeksännessä osassa käsittelemme Vaasan vaalipiiriä, joka kattaa kolme Pohjanmaan maakuntaa: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja rannikon Pohjanmaan alueet. Vaalipiiristä valitaan 16 edustajaa.

 

Vuoden 2019 eduskuntavaalien paikkajako:

  • RKP: 4 paikkaa (21,1% kannatus)
  • Keskusta: 4 paikkaa (19,9%)
  • Perussuomalaiset: 3 paikkaa (17,1%)
  • SDP: 2 paikkaa (13,4%)
  • Kokoomus: 2 paikkaa (11,8%)
  • Kristillisdemokraatit: 1 paikka (6,7%)

Ennuste 2023 vaalituloksesta:

  • RKP: 4 paikkaa (-)
  • Keskusta: 3 paikkaa (-1)
  • Perussuomalaiset: 3 paikkaa (-)
  • SDP: 3 paikkaa (+1)
  • Kokoomus: 2 paikkaa (-)
  • Kristillisdemokraatit: 1 paikka (-)

 

Neljä vuotta sitten vaalipiirin viimeinen eli kuudestoista paikka meni Keskustalle (vertausluku 12 513). Ensimmäinen putoaja oli SDP:n kolmas paikka (vertausluku 11 203).

Vaasan vaalipiiristä ei ole julkaistu mielipidetiedusteluja, joten ennuste paikkamäärästä perustuu puolueiden valtakunnallisen kannatuksen muutoksen suhteuttamiseen vaalipiirin viime eduskuntavaalien tulokseen.

 

Vaasan vaalipiirin istuvat kansanedustajat 2019-23

(vihreä = ehdolla vaaleissa, punainen = ei ehdolla, * = eduskuntaan varasijalta noussut)

 

Vaasa on ainoa vaalipiiri, jossa kaikki istuvat kansanedustajat hakevat jatkokaudelle.

 

RKP

RKP:n kannatusalue vaalipiirissä painottuu lähes kokonaan Pohjanmaan maakuntaan ja Vaasan seudulle.

RKP:n puheenjohtaja ja oikeusministeri, pietarsaarelainen Anna-Maja Henriksson oli viimeksi vaalipiirin ääniharava yli 14 000 äänellä. Henriksson tehnee tälläkin kertaa komean tuloksen ja menee läpi puolueen kärkiehdokkaana.

Vaasalaisella Joakim Strandilla on vankka kansansuosio vaalipiirissä. Kolmannelle kaudelle pyrkivä Strand keräsi viimeksi yli 10 000 ääntä, joista noin 60 prosenttia kotikaupungistaan Vaasasta. Strand sai myös kuntavaaleissa ylivoimaisesti koko Vaasan kaupungin suurimman äänipotin (3 286).  Myös aluevaaleissa Strand oli Pohjanmaan ääniharava. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiva Strand menee jälleen läpi suurella äänimäärällä.

Maalahtelainen Mikko Ollikainen pyrkii toiselle kaudelle. RKP:n edustajat Vaasasta ovat – puheenjohtajaa lukuun ottamatta – jääneet valtakunnallisesti varsin tuntemattomiksi. Ollikainen meni viimeksi listan kolmantena läpi ja oli myös aluevaaleissa Pohjanmaalla puolueensa kakkonen Strandin perässä. Ollikainen uusinee jälleen paikkansa.

Toisen polven poliitikko maaseutuyrittäjä Anders Norrback hakee myös valtakirjaa toiselle kaudelle. Viimeksi Norrback keräsi noin 5 900 ääntä, joista noin 60 prosenttia tuli hänen kotikaupungistaan Närpiöstä. Ollikaisen tapaan Norrback on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomaksi. Aluevaaleissa Norrback ei ollut ehdolla. Mahdollisuudet RKP:n neljänteen paikkaan ovat kuitenkin hyvät.

Haastajista mainittakoon vaasalainen kriminologi, psykologi Sari Somppi ja mustasaarelainen maatalouspoliittinen asiantuntija Christoffer Ingo, jotka olivat ehdolla jo viime vaaleissa ja kokosivat noin 2 000 ääntä. Edustajanpaikan saaminen vaatii siis selkeää äänimäärän petrausta. Ingo toimii Mustasaaren valtuuston puheenjohtajana. Somppi oli kuntavaaleissa puolueen listalla Vaasassa kakkonen. Aluevaaleissa hän oli myös ehdolla ja pääsi läpi, mutta äänimäärä oli puolueen listan keskitasoa. Vöyriläinen Rainer Bystedt sai aluevaaleissa Pohjanmaalla puolueen listalla viidenneksi eniten ääniä, joten hän voi olla myös varteenotettava haastaja.

 

Keskusta

Keskustan asetelmat vaaleihin ovat kihelmöivän jännittävät. Odotuksissa on, että yksi paikka menee alta. Asetelmasta tekee mielenkiintoisen se, että neljästä istuvasta edustajasta kolme on toiminut tällä hallituskaudella ministerinä. Ainakin yksi heistä tulee putoamaan. Viimeksi läpipäässyt nelikko oli noin 1 100 äänen sisällä.

Viimeksi vaalipiirin suurimman äänipotin keräsi seinäjokelainen rehtori Pasi Kivisaari. Hän oli kuntavaaleissa puolueensa ääniharava Seinäjoella. Aluevaaleissa hän ei ollut ehdolla. Kivisaari on nelikosta ainoa, joka ei toistaiseksi ole ollut ministerinä ja on myös heistä valtakunnallisesti tuntemattomin. Paikallinen tunnettuus ja kannatus kuitenkin siivittänee Kivisaaren toiselle kaudelle.

Sen sijaan toholampilainen elinkeinoministeri Mika Lintilä on vaalikauden lopussa ollut monenlaisten kohujen takia esillä julkisuudessa. Lintilä pyrkii jo seitsemännelle kaudelleen. Viimeksi Lintilä oli Keskustan listan kakkonen. Aluevaaleissa hän oli Keski-Pohjanmaalla kuitenkin puolueen listalla vasta toinen. On vaikea arvioida, ovatko viime aikojen kohut tuoneet hänelle lisää sympatiaa ja sitä kautta kannatusta vai onko kannatus laskenut. Lintilä on kuitenkin näissä vaaleissa aidosti putoamisvaarassa.

Ähtäriläinen Mikko Savola kävi tuuraamassa Antti Kaikkosta puolustusministerinä alkuvuodesta tämän vanhempainvapaan ajan. Viimeksi noin 5 700 ääntä kerännyt Savolakaan ei voi olla varma läpimenosta neljännelle kaudelle. Savola ei mittauttanut kannatustaan aluevaaleissa.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen pyrkii kolmannelle kaudelle ja häneen pätevät samat sanat kuin Lintilään ja Savolaan: edustajanpaikka on aidosti vaarassa. Kauhavalainen lakimies oli aluevaaleissa Etelä-Pohjanmaalla vasta puolueensa listan seitsemännellä sijalla. Edellä oli muun muassa Lasse Hautala ja Paula Sihto, jotka haastavat istuvat edustajat näissä vaaleissa. Istuvasta nelikosta Kurvisen kortit jatkokaudelle näyttävät kaikkein heikoimmilta.

Istuvan nelikon päähaastaja on entinen kauhajokinen kansanedustaja, agrologi Lasse Hautala, joka putosi eduskunnasta neljä vuotta sitten reilun 600 äänen marginaalilla. Hautala oli viime vuoden aluevaaleissa Etelä-Pohjanmaalla puolueensa ääniharava (1 612), joten kannatusta edelleen löytyy. On mahdollista, että Hautala kiilaa puolueen listalla parin istuvan edustajan ohi ja nappaa jälleen edustajanpaikan.

Myös entinen kansanedustaja, erikoissairaanhoitaja Paula Sihto on ehdolla. Hän istui Arkadianmäellä yhden kauden vuosina 2007-11. Sihto oli aluevaaleissa Etelä-Pohjanmaalla puolueen listan viides (1 115 ääntä) häviten selvästi Lasse Hautalalle mutta voittaen kuitenkin parilla sadalla äänellä Antti Kurvisen. Sihto voi kerätä maakunnasta ääniä, koska lista on kärkiehdokkaiden osalta kovin miespainotteinen.

Viimeksi Keskustan Kurvinen oli vaalipiirin viimeinen läpimenijä. Neljäs paikka menee jo reilun tuhannen äänen menetyksellä alta. Jos Keskustan äänimäärä putoaa kolmanneksella, voi puolue menettää jopa kaksi paikkaa. Se olisi kuitenkin hyvin dramaattinen kertapudotus ja on todennäköisempää, että Keskusta saa kolme edustajaa, joka voi pelastaa yhden ministerin jatkokauden.

 

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten kärkiehdokas on kokkolalainen Mauri Peltokangas, joka keräsi viimeksi vaalipiirin toiseksi isoimman äänimäärän: 13 114. Kuntavaaleissa Peltokangas oli koko Kokkolan kaupungin ääniharava ja keräsi myös aluevaaleissa puolueensa ylivoimaisesti suurimman potin Keski-Pohjanmaalla. Puolueen varapuheenjohtajanakin toimiva Peltokangas uusii paikkansa ja kisaa myös vaalipiirin ääniharavan paikasta.

Ilmajokelainen Juha Mäenpää meni viimeksi läpi selvästi listan kakkosena lähes 7 000 äänellä. Eduskuntatyöhön keskittynyt toiselle kaudelle pyrkivä Mäenpää ei ollut ehdolla kunta- tai aluevaaleissa. Mäenpää on silti vahva ehdokas puolueen toiselle paikalle.

Perussuomalaisten kolmas edustaja on vaasalainen Jukka Mäkynen, joka on jäänyt valtakunnallisesti tuntemattomaksi. Viimeksi äänimäärä oli reilut 3 800. Kuntavaaleissa Mäkynen oli Vaasassa puolueensa kakkonen häviten parilla kymmenellä äänellä nytkin ehdolla olevalle Anne Rintamäelle. Aluevaaleissa Mäkynen oli Pohjanmaalla puolueen listan neljäs. Mäkynen onkin näissä vaaleissa aidosti putoamisvaarassa.

Vahvin haastaja uudeksi edustajaksi on vaasalainen vanhempi konstaapeli Anne Rintamäki, joka kuten edellä mainittua, keräsi puolueensa listoilla eniten ääniä Vaasassa kuntavaaleissa ja oli aluevaaleissa Etelä-Pohjanmaalla kakkonen. Rintamäki oli ehdolla jo viime eduskuntavaaleissa, jolloin tuloksena oli vajaat 1 500 ääntä.

Perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan aluevaalien ääniharava Piia Kattelus-Kilpeläinen erotettiin puolueesta viime vuonna ja hän lähtee vaaleihin Liike Nytin listoilta. Tämä voi jonkin verran karsia Perussuomalaisten ääniä ja viedä heiltä mahdollisuuden lisäpaikkaan.

Neljänteen paikkaan puolue tarvitsee noin 8 000 ääntä lisää.

 

SDP

Viime vaaleissa valituista edustajista ainoastaan SDP:n Jutta Urpilainen ei tällä kertaa ole ehdolla. Hänet valittiin EU-komissaariksi vuonna 2019. Urpilaiselta vapautuu noin 11 000 ääntä.

Matias Mäkynen nousi varasijalta Urpilaisen tilalle eduskuntaan. SDP:n varapuheenjohtaja Mäkynen jakaa mielipiteitä ja on profiloitunut vahvasti vaalikauden aikana etenkin talouspoliittisissa kysymyksissä. Viime vaaleissa hän keräsi noin 3 600 ääntä. Kuntavaaleissa hän oli Vaasassa puolueen ääniharava kukistaen myös toisen istuvan edustajan Kim Bergin. Aluevaaleissa Mäkynen puolestaan hävisi selvästi Bergille. SDP:n saadessa lisäpaikan Mäkynen uusinee tällä kertaa valtakirjansa suoraan.

Vaasalainen röntgenhoitaja Kim Berg hakee toiselle kaudelle. Hän on jäänyt valtakunnallisesti tuntemattomaksi edustajaksi. Viime vaaleissa hän keräsi kuitenkin noin 6 700 ääntä ja oli puolueen listalla selvästi toinen. Kuntavaaleissa hän oli Pohjanmaan ääniharava voittaen Mäkysen 500 äänellä. Berg on vahva ehdokas uusimaan valtakirjansa.

Urpilaisen äänipotista kamppailevat vahvimmin samalta paikkakunnalta – eli Kokkolasta – kotoisin olevat kunta- ja aluejohtamisen asiantuntija, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Isotalus sekä pappi, lehtori Emilia Teerikangas. Isotalus toimii kunta- ja alueministeri Sirpa Paateron erityisavustajana. Kuntavaaleissa Isotalus keräsi Kokkolassa SDP:n listalla eniten ääniä (524) ja Teerikangas oli kakkonen (425). Aluevaaleissa he olivat Keski-Pohjanmaalla jälleen listan kärkikaksikko ja ero oli tällä kertaa Isotaluksen hyväksi 13 ääntä.

Kilpailu edustajanpaikoista näyttää siis rakentuvan vaasalaisten istuvien edustajien ja kokkolalaisten haastajien väliseksi kisaksi.

 

Kokoomus

Kokoomuksen kolmas paikka on hilkulla mutta voi olla, että puolue joutuu jälleen tyytymään kahteen paikkaan. Ehdokaslistakin on varsin kova.

Puolueen kärkinimi on Paula Risikko, joka pyrkii jo kuudennelle kaudelle. Viimeksi Risikko keräsi lähes 10 000 ääntä. Hän oli koko Seinäjoen ääniharava kuntavaaleissa ja aluevaaleissa koko Etelä-Pohjanmaan ääniharava. Risikko saa jatkopaikan jälleen komealla äänipotilla.

Kauhavalainen Janne Sankelo hakee valtakirjaa kolmannelle kaudelle. Viime vaaleissa Sankelo voitti Susanna Kosken noin parilla sadalla äänellä. Aluevaaleissa Sankelo valittiin Etelä-Pohjanmaalta kuitenkin vasta puolueen listan kuudennella sijalla. Sankelo on putoamisvaarassa näissä vaaleissa. Mahdollinen Kokoomuksen lisäpaikka voisi kuitenkin pelastaa hänet.

Vahvin haastaja lienee seinäjokelainen yrittäjä Jyrki Mäkynen, joka on toiminut Suomen Yrittäjien puheenjohtajana. Vaaleissa Mäkynen ei ole aiemmin ollut ehdolla mutta kerännee hyvän äänipotin maakunnan yrittäjähenkisiltä äänestäjiltä ja noussee Kokoomuksen listalla toiseksi.

Entinen kansanedustaja, vaasalainen Susanna Koski pyrkii myös uudelleen eduskuntaan. Viime vaaleissa Koski putosi 200 äänen marginaalilla keräten 2 721 ääntä. Äänipottia täytyy nostaa, jos hän mielii palata Arkadianmäelle. Koski ei kuitenkaan päässyt läpi viime vuoden aluevaaleissa Pohjanmaalta, mikä kielii siitä, että kannatus ei myöskään riitä eduskuntaan.

Haastajista kovan tuloksen voi tehdä myös vaasalainen yrittäjä, toimitusjohtaja Tommi Mäki, joka keräsi viimeksi 2 459 ääntä. Kuntavaaleissa hän oli selvästi Kokoomuksen ääniharava Vaasassa ja aluevaaleissakin keräsi Pohjanmaalla puolueen listan toiseksi suurimman potin. Mäki kilpailee etenkin Mäkysen kanssa yrittäjien äänistä.

Keski-Pohjanmaan ehdokkaista mainittakoon vielä kokkolalainen yrittäjä Janne Jukkola, joka keräsi kuntavaaleissa Kokoomuksen listan suurimman äänimäärän ja oli myös aluevaaleissa listan jaetulla kärkisijalla.

Risikon takana kilpailu toisesta ja kolmannesta sijasta käy kovana ja valinta voi jälleen tapahtua jopa alle parin sadan äänen marginaalilla.

 

Kristillisdemokraatit

Luotolainen Peter Östman hakee jo neljännelle kaudelle. Jatkokausi vaatii hyvää henkilökohtaista äänimäärää, koska Östman on kirkkaasti puolueen kärkiehdokas. Viime vaaleissa potti oli vajaat 6 400 ääntä. Viime vaaleista puolueella on niin sanotusti turvamarginaalia menettää pari tuhatta ääntä, jotta paikka vielä tulee. Odotuksissa on, että Kristillisdemokraatit ja Östman saavat jatkokauden.

 

Muut puolueet

Liike Nytin listoilta löytyy seinäjokelainen Piia Kattelus-Kilpeläinen, joka keräsi aluevaaleissa 1 341 ääntä Perussuomalaisten listoilta. Hänet kuitenkin erotettiin puolueesta viime vuonna. Perussuomalaisten puoluehallituksen mukaan Kattelus-Kilpeläinen oli toiminut puoluetta vastaan. Hän oli ehdolla myös viime kuntavaaleissa ja keräsi koko Seinäjoen toiseksi suurimman äänimäärän.

Kattelus-Kilpeläinen voi kerätä näissäkin vaaleissa komean äänipotin, joka on mahdollisesti pois Perussuomalaisten kannatuksesta. Se ei kuitenkaan tule riittämään edustajanpaikkaan. Äänikynnys tulee olemaan lähellä 13 000:tta.

Vihreiden kannatus oli viime vaaleissa 4,2%. Se tarvitsisi reilut 2 000 ääntä edustajanpaikkaan. Valtakunnallinen kannatus on kuitenkin laskussa ja paikka jäänee haaveeksi, vaikka puolue lähtee vaaleihin täydellä listalla. Vihreät eivät koskaan ole saaneet edustajaa Vaasan vaalipiirissä.

Vasemmistoliiton kannatus oli viimeksi 3,3% ja se tarvitsisi paikkaan reilut 4 000 ääntä. Puolue suuntaa vaaleihin kuitenkin täydellä listalla. Vasemmistoliitto on saanut edellisen kerran edustajan vaalipiirissä vuoden 1995 vaaleissa.

Pienpuolueista vaaliliitossa ovat Kristallipuolue ja Vapauden liitto.

 

Yhteenveto: varteenotettavat läpimenijät puolueittain: (vuodet, jolloin ollut eduskunnassa)

  • RKP:
    • Anna-Maja Henriksson (2007-), Joakim Strand (2015-), Mikko Ollikainen (2019-), Anders Norrback (2019-)
    • vahvimmat haastajat: Sari Somppi, Christoffer Ingo, Rainer Bystedt
  • Keskusta:
    • kolmesta paikasta käyvät kisaa: Pasi Kivisaari (2019-), Mika Lintilä (1999-), Mikko Savola (2011-), Antti Kurvinen (2015-), Lasse Hautala (2003-07, 2009-19)
  • Perussuomalaiset:
    • Mauri Peltokangas (2019-), Juha Mäenpää (2019-)
    • vahvimmat haastajat: Jukka Mäkynen (2019-), Anne Rintamäki
  • SDP:
    • Kim Berg (2019-), Matias Mäkynen (2019-)
    • vahvimmat haastajat: Tiina Isotalus, Emilia Teerikangas
  • Kokoomus:
    • Paula Risikko (2003-)
    • vahvimmat haastajat: Jyrki Mäkynen, Janne Sankelo (2011-15, 2019-), Tommi Mäki
  • Kristillisdemokraatit:

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *