Tuulivoima Liisan Ihmemaassa | Uusi Suomi Puheenvuoro

Tuulivoima-clusterille on viimeaikoina tullut lunta tupaan monelta taholla:

• investoinnit ovat pysähtyneet
  • korkojen nousulla on iso vaikutus suoraan ja epäsuorasti (hinnannousut toimituksissa)
• laitetoimittajat tekevät rajua tappiota
  • alihinnoitellut kaupat ovat nyt toimituksessa
  • korkojen nousu
  • kysynnän lasku

Mikähän lienee itse tuulivoimayhtiöiden kannattavuus?

——————————–

Varman tj. R. Murron kommentti YLE’ llä:

”Vihreäsiirtymä on vastatuulessa

Suomi odottaa vihreästä siirtymästä uutta voimaa talouteensa. Odotuksia on viritetty korkealle niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin investointeja ajatellen.
– Nopeasti kohonneet korot ja kustannukset ovat selvästi iskeneet myös vihreisiin investointeihin, kertoo Murto.
Rahoituskustannusten nopean nousun seurauksena vihreään energiaan satsaavien yritysten kurssilasku on ollut vuoden aikana poikkeuksellisen voimakasta.
– Tyypillinen indeksi on tullut vuodessa alas 40 prosenttia, jos puhutaan uusiutuvan energian tuottajista ja laiterakentajista. Se on isoin takapakki, mitä lähihistoriassa on ollut.
Menestystekijöiksi Suomessa on visioitu uusia tuulivoimaloita, päästöttömällä energialla tuotettavaa vetyä ja sitä energianlähteenään käyttävää teollisuutta. Ilo on saattanut olla ennenaikaista.
– Esimerkiksi useiden uusiutuvan energian yhtiöiden osakekurssit ovat tänä vuonna tulleet selvästi alas ja uusien hankkeiden aloittaminen on vaikeutunut. Tämä on näkynyt myös Suomessa uusien investointipäätöksien viivästymisenä, Murto toteaa”.

Vihersiirtymän alamäelle löytyy myös markkinalähtöinen selitys, joka koskee lähinnä tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa. Niiden markkinaosuus ei voi olla liian suuri ilman hintaeroosiota.

Läntisen Euroopan tuulivoimamarkkinat ovat kyllästyneet.

———————

Miksi Saksassa ei ole ydinvoimaa?

Yleinen selitys on, että Fukushima, Merkel, jne.

Mutta asiaa voi tarkastella myös sähkömarkkinalähtöisesti eli vaihtelevan sähkötuotannon (tuuli- ja aurinkosähkö) penetraatioasteen vaikutusta näiden kannattavuuteen.

Alla olevassa kuvassa_1 on esitetty periaate tuulisähkön markkinaosuuden optimipisteestä, jossa tuulivoiman arvo = keskimääräinen sähkön hinta. Sen jälkeen oheiskustannukset syövät kannattavuuden. Ylisuurella tuulivoiman penetraatioasteella tuulivoiman markina-arvo on nolla:

• kun tuulee, markkinahinta on nolla
• kun ei tuule, markkinahinta on tapissa.

Kuva_1. Periaatekuva tuulivoiman markkinaosuuden optimipisteestä

Alla olevassa kuvassa_2 on mallinnettu tuulivoiman markkinaosuuden vaikutus tuulivoiman markkina-arvoon. Tuulisähkön tuotantokustannuksen (LEC) lasku mahdollistaa vuosittaisen markkinaosuuden kasvattamisen tuulivoiman optimipisteeseen asti, minkä jälkeen tuulivoima muuttuu kannattamattomaksi.
Toisin sanoen tuulivoiman kannattavuus ei riipu pelkästään alhaisesta tuotantokustannuksesta (LEC, LCOE), vaan jokaiselle tuotantokustannukselle on olemassa tietty maksimi markkinaosuus, minkä jälkeen tuulivoima muuttuu kannattamattomaksi.

Kuva_2. Tuulivoimasähkön osuuden lisääntymisen vaikutus tuulivoimasähkön markkina-arvoon vuositasolla.

Vihersiirtymää on pyritty vauhdittamaan CO2- päästömaksulla. Ajatuksena on, että fossiilisilla polttoaineilla tehty sähkö tulee niin kalliiksi, että pääoma siirtyy esim. tuulivoimainvestointeihin.

Investointipääoma hakeutuu tietenkin kannattavimpaan kohteeseen, mutta se ei ole tuulivoima, jonka kannattavuus häipyy jo alhaisilla penetraatioasteilla. Se on ydinvoima, joka se pystyy tuottamaan sähköä 24/355.
Alla olevassa kuvassa_3 on havainnollistettu CO2-päästömaksun vaikutus tuulivoiman optimiosuuteen.
VRE = variable renewable energy.

Kuva_3. CO2-päästömaksun vaikutus VRE’ n optimi penetraatioasteeseen.

Alla olevassa kuvassa_4 on esitetty  tuulivoiman LEC-hintavaatimus tuulivoiman 40% penetraatioasteen saavuttamiseksi. Ydinvoimatuotannon ollessa mahdollista, pitää tuulivoiman LEC kustannus olla < 40 €/MWh . Tällöin sähkön markkinahinta ei enää nouse, vaikka CO2-päästömaksua kasvatetaan, koska ydinvoiman osuus kasvaa. Tuulivoima on kannattamatonta.
CCS= Carbon Capture Storage. Tulee kalliiksi, mikä mahdollistaa korkeamman hinnan tuulivoimalle.

Tämän vuoksi Saksassa ei haluta ydinvoimaa, koska se rajoittaa säästä riippuvan tuotannon penetraatioastetta.

Kuva_4. Tuulivoiman LEC hinnan ja CO2-päästömaksun korrelaatiot eri tuotanto-mikseillä.

Viimeaikaisten tuulivoimainvestointien LCOE hintoja

Laskelmat on yehty saatavilla olevilla tiedoilla käyttäen pääomalle 25 vuoden takaisinmaksuaikaa. Pääoman korko on 5%. Projektit ovat aikajärjestyksessä.

• Lestijärven maatuulivoimalaitos, 455 MW, LCOE = 47 €/MWh, startti 2024, 69 kpl Siemens Gamesa 6,6 MW
• Tahkoluodon merituulivoiman demonstraatioprojekti, 30 MW, LCOE 84 €/MWh
• Baltic Power, Puola; merituulivoimala 1140 MW, LCOE = 125 €/MWh, startti 2025, 76 kpl Vestas 15 MW

Ihmettelyjä Suomen valtion roolista vihersiirtymässä

Tällä hetkellä vihersiirtymä vaikuttaa olevan täysin kontrolloimatonta toimintaa, jossa eri lobbariryhmät ja valtion virastot luovat kymmenien miljardien visioita. Alkaa tuntua, että itse valtiovalta on jo aikoja sitten pudonnut kärryiltä?

Pari esimerkkiä:

1. Blastr Green Steel Oy, Inkoo
   1. tarkoituksena on tehdä uusituvalla energialla vihreää vetyä, jolla pelkistetään rautasientä (tuontitavaraa) vihreäksi teräkseksi.
   2. koska vihreän vedyn valmistuksen vihreän sähkön tarve on suuri, on realistisin vihreän sähkön lähde merituulivoimalla tehty sähkö.
   3. merituulivoimaa ei olla suunnittelemassa Suomenlahdelle
   4. merituulivoimaa ollaan suunnittelemassa Selkämerelle ja Perämerelle
   5. olisiko se loogisin terästehtaan sijainti esim. Kristiinankaupunki, jossa on syväsatama
   6. ei tarvitsisi investoida turhia kantaverkkoon
2. Vihreä vety etc.
   1. merituulivoiman tarvetta on perusteltu vihreän vedyn valmistuksella
   2. miksei näitä kahta ”koplata” eli merituulivoimala ja vedyn valmistus samalle investointiluvalle
   3. suorakytkentä, jolloin kantaverkkoa ei taaskaan rasiteta.

Nykyisellä ”sinne tänne”-konseptilla investoidaan kantaverkkoon jopa 10 mrd. € ylimääräistä. Tämän kantaverkkoinvestoinnin käyttöaste jää alle 50%, koska tuule milloin sattuu.

Lion-Hirth-2015-Optimal-Share-Variable-Renewables-Wind-Solar-Power-Welfare.pdf (mcc-berlin.net)

Baltic Power

Lähde