Turkki sekoilee kuin viimeistä päivää – Parempaa suomettumista?
Yli kolmekymmentä vuotta kestäneen viivytyskeskustelun ja empimisen jälkeen 17.5.2022 Suomi jätti hakemuksen yhdessä Ruotsin kanssa liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon eli lyhemmin Natoon. Päätös oli varmasti paras Marinin hallituksen aikana tehdyistä ja yksi parhaita mitä koko maamme historiassa on tehty. Vaikka päätös tehtiin vankalla kansan tuella sekä valtavalla Eduskunnan enemmistöllä, hakemuksella oli vastustajansa. Vastustajiin kuului niin Venäjän etua ajavia tahoja kuin vasemmistolaisia, joiden vastustus keskittyi lähinnä Yhdysvaltoihin, Turkkiin ja yleiseen kapitalismin vastaisuuteen. Erityisesti Turkin kritisointi herätti ihmetystä, kun ottaa huomioon miten kiihkeästi vasemmisto tyypillisesti puolustaa muslimivaltioita ja kertoo, että kaikki kansat ja kulttuurit ovat samanarvoisia. Turkin vaalien rehellisyydestä ja maan demokraattisuudesta voi olla montaa mieltä, mutta Erdogan edustaa kaikin puolin tyypillistä muslimijohtajaa ja Turkki tyypillistä muslimimaata.
Tästä nähtiin esimerkki taas kerran, kun Ruotsissa äärioikeistolaiseksi tituleerattu kansalaisaktivisti Rasmus Paludan poltti Islam-vastaisessa mielenosoituksessa koraanin. Ensin Turkki vaati mielenosoituksen kieltämistä kokonaan ja kun tapahtuma kuitenkin pidettiin, Turkin hallinto ilmoitti, että Ruotsin Nato-hakemus ei saakaan enää heidän tukeaan. Periaatteen tasolla tämä ei eroa juurikaan esimerkiksi siitä, kun Sinimusta Liike- puolueen aktiivi poltti Venäjän lipun ja valtio vaati tekijää teostaan vastuuseen.
Sen enempää Turkilla kuin Venäjälläkään ei ole asiaa puuttua toisten maiden sisäisiin asioihin. Ne eivät voi vaatia meitä rankaisemaan ihmisiä, kieltämään mielenosoituksia, muuttamaan lakejamme tai erottamaan poliitikkoja. Näistä asioista määrätään Suomen laissa, jotka säätää Eduskunta. Niin koraanin kuin Venäjän lipun polttaminen on ja tulee jatkossakin olla sallittua sanan- ja ilmaisunvapauden nimissä, eikä yhdenkään ulkopuolisen tahon kanta tule siihen vaikuttamaan.
Ongelma on siinä, että Venäjän vaatimukset kuitattiin lähinnä naureskelulla ja olankohtautuksella, niinkuin pitääkin, mutta Turkin naurettavia vaatimuksia on pyritty oikeasti kuuntelemaan ja jopa toteuttamaan, jotta Nato-haaveemme eivät musertuisi. Jotkut jopa vaativat Yhdysvaltoja painostamaan Turkin tukemaan jäsenyyttämme, esimerkiksi sitomalla sen osaksi Turkin hamuamia asekauppoja Yhdysvaltain kanssa. Tällainen on täysin naurettavaa ja osoittaa lähinnä, että Turkki ei ole meille luotettava liittolainen.
Tämän vuoksi meidän on käytävä Suomessa keskustelu myös siitä, mihin kaikkeen olemme Nato-jäsenyyden kautta valmiita sitoutumaan. Olemmeko valmiit toteuttamaan esimerkiksi Erdoganin tai jonkun hänen seuraajansa hourivia vaatimuksia muuttaa lakejamme tai luovuttaa maalle omia kansalaisiamme, jotka ovat heidän mukaansa terroristeja? Olemmeko valmiita rajaamaan perusoikeuksiamme, jotta muslimit eivät suuttuisi kun joku piirtää pilakuvan Muhammedista tai repii koraanin ja kuvaa sen?
On muistettava, että Nato-hakemuksen yhtenä perusteluna käytettiin, että toisin kuin EU:ssa, Natossa maat eivät puutu toistensa sisäisiin asioihin, vaikka se on juuri mitä Turkki tällä hetkellä röyhkeästi pyrkii tekemään. Puolaa, Unkaria ja muita Itä-Euroopan maita ei rankaistu Naton toimesta siitä, etteivät ne Saksan ja Ruotsin tavoin ottaneet miljoonittain muslimipakolaisia vuoden 2015 siirtolaiskriisin aikana. Myöskään Itä-Euroopan maiden kovempia ja konservatiisempia kantoja aborttiin ja LGBT+ asioihin ei ole lähdetty Naton toimesta väkisin käännyttämään. Nato on toiminut jäsenmaidensa sisäisten asioiden suhteen juuri niin kuin EU:nkin alunperin kuviteltiin toimivan, mutta sosialismi ja woke ottivat lopulta liian suuren vallan. Naton kohdalla, kun emme puhu vain kauppaliitosta ja yhteisestä parlamentista, vaan sotilasliitosta, joka tullaan integroimaan osaksi satavuotista itsenäistä maanpuolustustamme, on äärimmäisen tärkeää, etteivät ideologiset erimielisyydet aiheuta epävarmuutta ja riko luottamustamme muihin jäsenmaihin. Naton tulee vahvistaa puolustustamme, ei heikentää sitä ja lisätä epävarmuustekijöitä.
