Translakiin liittyvillä uhkakuvilla ei ole juuri pohjaa, sanovat asiantuntijat – kävimme läpi, kuinka laki muuttuu
Translaki etenee eduskunnassa viime tingassa, pitkän väännön jälkeen: translain uudistusta koskeva mietintö valmistui sosiaali- ja terveysvaliokunnassa torstaiaamuna.
Uudessa laissa transsukupuolinen henkilö voi korjata juridisen sukupuolimerkintänsä pelkällä hakemuksella.
Lain käsittelyä jarrutti vääntö opposition vaatimista tiukennuksista lakiin. Ylen haastattelemat asiantuntijat pitävät translakiin liittyviä riskejä epätodennäköisinä.
Käymme tässä jutussa läpi lain keskeisimmät muutokset.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Mia Laiho (vas.) ja Pia Kauma (selin) keskustelivat perussuomalaisten Arja Juvosen (2. vas.), Minna Reijosen ja Kaisa Juuson kanssa ennen valiokunnan kokousta Helsingissä eilen. Kuva: Antti Hämäläinen / Lehtikuva
Mikä translaki?
- Translaki on laki transsukupuolisen ihmisen sukupuolen juridisesta vahvistamisesta. Juridinen sukupuoli tarkoittaa Suomen väestötietojärjestelmässä olevaa merkintää siitä, mihin sukupuoleen henkilö kuuluu.
- Merkintä sukupuolesta näkyy jokaisessa virallisessa asiakirjassa esimerkiksi henkilötunnuksen kautta sekä passissa.
- Transsukupuolisilla syntymässä kirjattu sukupuoli ei vastaa heidän omaa sukupuoli-identiteettiään.
Sukupuolen vahvistamiseen riittää hakemus
Aiemmin sukupuolen vahvistamista varten on pitänyt käydä läpi pitkä lääketieteellinen prosessi. Nyt lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että siihen riittäisi kirjallinen hakemus.
Nykyisen lain mukaan transsukupuolisilta vaaditaan todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä, jotta he voivat vahvistaa oikean sukupuolensa juridisesti. Tämä vaatimus poistuisi.
Aiemmin sukupuolen vahvistamiseen on vaadittu myös psykiatrinen arvio, jota ei enää vaadittaisi.
Sukupuolen voi vahvistaa vasta täysi-ikäisenä
Sukupuolensa voi vahvistaa esityksen mukaan vasta 18-vuotiaana.
Ikäraja on herättänyt kritiikkiä: sitä vastaan ovat puhuneet asiantuntijalausunnoissaan muun muassa THL, Väestöliitto, yhdenvertaisuusvaltuutettu, eduskunnan oikeusasiamies, Ihmisoikeusliitto, Lastensuojelun keskusliitto ja lapsiasiavaltuutettu.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n vuoden 2021 kouluterveyskyselyssä sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista lähes 60 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Heistä myös muita useammalla oli mielenterveyteen liittyviä ongelmia.
Juridista sukupuoltaan ei voi muuttaa toistuvasti
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomusedustajien toiveesta esityksessä rajattiin sitä, kuinka usein henkilö voi ilmoittaa sukupuolensa vahvistamisesta.
Jos ilmoitusta ollaan tekemässä toisen tai useamman kerran, edellisestä muutoksesta on oltava kulunut vähintään yksi vuosi, ellei muutokselle ole erityisiä perusteita.
Oppositiossa on pelätty ihmisten käyttävän sukupuolimerkinnän muuttamista väärin. Perussuomalaisten mukaan esimerkiksi petoksia tehtaileva rikollinen voisi peitellä jälkiään vaihtamalla henkilötunnusta (Suomen Uutiset)
THL on seurannut translain uudistamisen vaikutuksia Pohjoismaissa ja useissa muissa Euroopan maissa. Uudistuksista ei tähän mennessä ole seurannut tällaista ongelmaa, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Satu Majlander.
– Minulla on sellainen käsitys, että tämä ei ole ollut merkittävä ongelma niissä maissa, joissa lainsäädäntö on Suomea edistyksellisempi, Majlander toteaa.
Voiko sukupuolensa korjaamalla välttää asevelvollisuuden?
Kokoomusedustajat ovat olleet huolissaan myös siitä, että osa miehistä pyrkisi välttämään asevelvollisuuden muuttamalla sukupuolimerkintänsä naiseksi. Tähän ei esityksessä lopulta puututtu.
Jos henkilö muuttaa sukupuolimerkintänsä naiseksi, hän ei ole enää kutsunnanalainen. Jos hän kuitenkin vahvistaa sukupuolensa uudestaan mieheksi 18 ja 29 ikävuoden välillä, hänestä tulee jälleen kutsunnanalainen.
– Se on aika pitkä ajanjakso. En oikein usko, että siihen (lain hyväksikäyttämiseen) ryhdyttäisiin, toteaa Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.
Myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön lakimies Sonja Jantunen on aiemmin arvioinut Iltalehdelle, että tällaiset väärinkäytökset tuskin olisivat kovin yleisiä.
Voiko sukupuolimerkintää vaihtamalla päästä toisen sukupuolen tiloihin?
Perussuomalaiset on esittänyt kritiikkiä siitä, että sukupuolimerkintäänsä muuttamalla miehet voisivat päästä esimerkiksi naisten vankiloihin, urheilukisoihin ja pukuhuoneisiin.
– Väärä merkintä aiheuttaisi elämässä niin isoja ongelmia, että en usko, että kovin moni siihen haluaa lähteä, Majlander sanoo.
Myöskään Väestöliiton Koivuranta ei usko, että väärinkäytösten riski olisi suuri.
– Transihmisiin kohdistuu syrjintää siksi, että heidän sukupuolikokemuksensa ei vastaa heidän juridista sukupuoltaan. Samat ongelmat heijastuisivat myös niihin, jotka haluaisivat hyväksikäyttää lakia.
Lain valta on myös rajallinen: siinä ei määritellä sitä, kuka pääsee mihinkin pukuhuoneisiin tai wc-tiloihin. Urheilussa linjan taas vetävät muun muassa lajiliitot.
Perussuomalaisten mukaan lakimuutos tekisi monista tilanteista naisille turvattomampia. Koivuranta huomauttaa, että tähän asti asia on mennyt oikeastaan päinvastoin.
– Meillähän on ollut tähän asti se tilanne, että juuri transihmiset eivät ole voineet tuntea oloaan turvallisiksi monissa paikoissa, Koivuranta sanoo.
Miehet haluavat naisiksi välttääkseen armeijan ja muita huolia eduskunnassa
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 20. tammikuuta kello 23:een saakka.
Korjattu 20.1. klo 10.01: Tarkennettu kohtaa, jossa kerrotaan kutsuntavelvollisuuden ikärajoista. Aiemmasta muotoilusta saattoi saada kuvan, että kutsuntavelvollisuus säilyisi, jos henkilötunnukseltaan mies vahvistaa juridisen sukupuolensa naiseksi yli 18-vuotiaana. Tällaisessa tilanteessa kutsuntavelvollisuus kuitenkin poistuu.
Korjattu 6.2. klo 21.43: Korjattu kouluterveyskyselyä käsittelevää kohtaa. Poistettu maininta siitä, että väärä sukupuolimerkintä aiheuttaa mielenterveysongelmia. Kouluterveyskyselyssä ei kuitenkaan sanota näin.
