Teatterinäytös nimeltä eduskuntavaalit ja sotapsykoosi
Taas on alkamassa teatterinäytös nimeltä vaalikampanja. Puolueet ovat olevinaan huolissaan velkaantumisesta, ja vaativat ankaraa taloudenpitoa leikkauslistoineen ja karsimisineen. Olen kyllä ihmeissäni siitä, että hyväuskoiset ihmiset rakastavat omia kiduttajiaan näin paljon, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.
Kokoomus esiintyy ”vastuullisen talouspolitiikan” edustajana. Myös presidentti Sauli Niinistö laittoi lusikkansa soppaan, kun hän hiljattain sanoi suomalaisten tottuneen elintasoon ”johon meillä ei ole varaa”. Niinistö tarkoitti heitollaan varmaankin omaa ja perheensä elintasoa, sillä meidän muiden Suomessa n. miljoona ihmistä elää köyhyysrajan tuntumassa.
Kun katsotaan reaalimaailmaa, niin kokoomus on kannattanut JOKAISTA hallituksen esitystä, millä on lisätty niin sanottua kestävyysvajetta ja aiheutettu lisävelkaantumista. Hallituksen ostamien F-35 -hävittäjien hintalappu on minimissään 30 miljardia euroa, joka toki jakautuu usealle vuodelle. Niin sanottu kestävyysvaje taas on 4-6 miljardia, mikäli uskomme valtiovarainministeriön arvioita. Yhtään soraääntä kokoomuksen riveistä ei kuulunut hävittäjäkaupan johdosta, eikä normaalia itkua ja valitusta velkaantumisesta.
Ilmiselvän sotapsykoosin vallassa oleva hallitus on lähettänyt Ukrainalle jo 12 aseapupakettia, joista viimeisen hintalappu oli 0,4 miljardia euroa. Aseavun on luvattu jatkuvan, kunnes ”Ukrainan voitto” on varmistettu. Yhteensä Ukrainan avustamiseen (mukaanlukien pakolaisten vastaanotto ja ylläpito) on käytetty n. 3 miljardia euroa (vrt. kestävyysvaje 4-6 miljardia). Kokoomuksen piiristä ei Ukrainan aseistamista ja auttamista ole arvosteltu puolella sanallakaan. Ei itkuvirttä kestävyysvajeesta tai velkaantumisesta. Kuin taikaiskusta rahaa löytyy aina silloin, kun kohde on poliittisesti ”sopiva”.
P.S. Koronapandemian aiheuttamien hoitojonojen ja hoitovelan purkamiseen tarvittavan 0,5 miljardin kerääminen oli huomattavasti nihkeämpää kuin muutamaa päivää aiemmin julkistetun, samaa suuruusluokkaa olevan aseapupaketin kokoon saaminen. Hoitovelan purkamisessa oli ”juridisia esteitä”, ”teknisiä esteitä”, jne. Aseiden lähettämisessä (kv-oikeuden mukaan laittomasti) sotaa käyvään maahan ei sen sijaan ollut mitään esteitä, asia järjestyi ilman poikkipuoleista sanaa ja mutkattomasti. Edelleen ihmettelen, että kaikki tämä menee läpi ilman minkäänlaisia eduskunnasta kuuluvia soraääniä.
On se hyvä, että hallituksen ja presidentin arvomaailma ja tärkeysjärjestys tulevat näin vaalien alla tällä tavoin selkeästi esiin: Tärkeintä on USA:n takapuolen säännöllinen nuoleminen, oman maan sairaiden ja köyhien aseman parantamisella ei nyt ole niinkään väliä.
