Tarvitseeko ihminen autoa ruokaostoksiin raskaan kuorman vai kaupan sijainnin takia?
Kotimatkalla poikkesin Espoon Länsiväylän tuntumassa sijaitsevassa Lidlissä ostoksilla. Autoon olisi mahtunut paljon enemmänkin tavaraa. Pidemmän aikavälin hyvin epätieteellinen tarkkailu on osoittanut, että suurin osa asiakkaista näyttää käyttävän ostoksiin rahaa 0-40 euron välillä, minä mukaan lukien. Kun ostokset näyttävät olevan aika pieniä, niin autoa ei oikeastaan tarvitse ruokaostoksiin. Kaupassa tarvitseekin käydä useamman kerran viikossa.
Olemmeko luomassa jossain määrin amerikkalaistyylisiä kaupunkeja, jossa kaikki asiat hoidetaan autolla? Ruokakauppoja on ripoteltu kauas asutuksesta pääteiden varsille. Se oma suosikkikauppa ei olekaan kaikista lähimpänä. Aika paljon liikennettä syntyy varsin mitättömien ostoksien takia. Se vaan on niin kätevää hypätä auton kyytiin ja piipahtaa kaupassa.
Ruoan hinta vaikuttaa usein ostospaikan valintaan hyvän tuotevalikoiman ohella. Halvimpina pidetyt Lidlit ja Prismat eivät kovin usein sijaitse ihan naapurissa. Suurissa vähittäiskaupan yksiköissä hinnat voidaan kai pitää edullisempina. S-ryhmän hegemonian aikana sitä on kyllä tullut mietittyä, kuinka hinnat päätetään kussakin Prismassa, S-marketissa, Alepassa ja Salessa? Kilpaileeko S-ryhmä välillä itseään vastaan?
Asuinalueelta saattaa puuttua ruokakauppa, joten kaikkien on käytävä ostoksilla jossakin kauempana. Ilman autoa elävä saattaa huomata, ettei ruokaostosten tekeminen olekaan niin yksinkertaista. Suurempien ostosten tekeminen on melkein mahdotonta. Pitäisikö sitä kuitenkin hankkia auto?
Auton käyttäminen ei ole koskaan ilmaista. Mikäli autoa käyttää ruokaostosten tekemiseen, niin ruoan hintaan pitäisi lisätä oman auton käytöstä aiheutuvia kuluja. Kuinka paljon? Se onkin sitten vaikeampi asia. Kulut ovat ihan todellisia, vaikka luultavasti hyvin harva mitään kuluja laskee. Enpä laske näitä kuluja itsekään. Auton käyttäminen ruokaostosten tekemiseen kuitenkin nostaa jossain määrin ruoan lopullista hintaa. Ostokset Prismasta eivät olekaan enää ihan niin halpoja.
Suurin ongelma lienee kuitenkin K-ryhmän ja S-ryhmän valta-asema päivittäistavaramarkkinoilla. Kuinka hyvin markkinat toimivat, kun S-ryhmän osuus on päivittäistavarakaupasta on noin 48 prosenttia ja K-ryhmän osuus noin 34 prosenttia.
Ihmiset ajavat autolla marketteihin halvempaa ruokaa tai hieman parempaa valikoimaa tavoitellen. Hieman toisenlaisessa yhteiskunnassa edullista ja laadukasta ruokaa saisi useammin ihan kotinurkilta. Toisaalta muutaman sadan metrin kävelykin voi olla liikaa. Ihmisen laiskuudella ei aina ole rajoja.
