Suurlähettiläs Kuznetsov ja ex-suurlähettiläs Talvitie Suomi-Venäjä-seuran putinistisen osaston juhlassa
Kuva: kansanaani.org
IS 3.11.2024: ”Kallio–Vallilan Venäjä-seura juhli viime viikon perjantaina 80-vuotisjuhlia. Juhlissa oli puhumassa muun muassa entinen Suomen Moskovan-suurlähettiläs Heikki Talvitie, kertoo mielipidelehti Kansan ääni.”
Ystävyysosaston 80-vuotisjuhliin osallistui myös Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsov, joka piti puheen. Kuznetsov valitteli SV-seuran valtavirran muuttuneen russofobiseksi, mutta kiitteli ko. osastoa sympatiasta Venäjää kohtaan.
Itse SV-seura on virallisesti kääntänyt takkinsa Venäjän täysfanituksen suhteen vuonna 2022, mutta Kallio-Vallilan Venäjä-seura on lehden mukaan Suomi-Venäjä-seuran osastoista elinvoimaisin – ja se toden totta liputtaa hyviä suhteita Venäjään ihan putinismin hengessä.*
”Olemme iloisia, että löytyy ihmisiä, jotka ovat kriittisiä ja tuntevat sympatiaa Venäjää kohtaan ja että heillä on rohkeutta tavata venäläisiä”, Kuznetsov sanoi Kansan äänen mukaan. Juhlan lopussa laulettiin seisten Ystävän laulu.
https://kansanaani.org/kallio-vallilan-venaja-seura-taytti-80-vuotta-venajan-ystavat-juhlivat-vihan-ilmapiirista-piittaamatta/
* Vaikka SV-seuran valtionrahoitus on lakkautettu ja se on irtisanonut kaikki neljä työntekijäänsä osana sopeutustoimiaan, seura kuitenkin silti jatkaa toimintaansa ei-julkisrahoitteisesti, ilmeisen lukuisin vapaaehtoisvoimin. Siis puhtaan aatteen ja mahdollisesti piilevän veljesavun voimalla, hämmästyttävän näyttävästi ja aika ajoin valtiolliseen viittaavan suurellisesti suurlähettilästervehdyksineen ja jopa Suomi-Korea-seuran puheenjohtajavieraineen.
MIELENKIINTOISINTA EHKÄ onkin: millainen edelleen toimiva Venäjä-seuran ’elinvoimaisin ja suurin’ osasto on kyseessä – paitsi nykyisyytensä, myös menneisyytensä puolesta?
Osasto liittyy kertomansa nimihistorian perusteella maantieteellisesti Helsingin Kallion, Vallilan ja Hermannin alueisiin, ja sillä lienee pitkään ollut kytkös myös erään läheisen Sörnäisten alueella vuosikymmeniä toimineen suuren keskusviraston Suomi-Neuvostoliitto/Venäjä-seuran työpaikkaosastoon.
Kuva: facebook.com/groups/osastot.suomivenjaseura.fi
Kallio-Vallilan osaston nykyinen varapuheenjohtaja ja Fb-moderaattori on tiettävästi aiemmin toiminut pitkään Tilastokeskuksen Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajana mm. Heli Jeskanen-Sundströmin toimiessa viraston pääjohtajana 2001–2012. Ao. matkakuvassa hän nähtävästi poseeraa joitain vuosia sitten Rooseveltin patsaan edessä miehitetyllä Krimillä. Suhde ystävyysmaahan ja myös sen lähihistoriaan käy ilmi myös Lenin-museon ekskursiokuvauksesta vuodelta 2022 Putinin Erikoisoperaation jo alettua: https://osastot.suomivenajaseura.fi/artikkelit/saatana-ei-saapunut-tampereelle/
Kuva: kansanaani.org
Helsingin Sanomat kirjoitti lokakuussa 2001 Tilastokeskuksen pääjohtajanimityksestä: ”Jeskanen-Sundström sai pääjohtajan paikan pitkällä kokemuksella ja vasemmistosympatioilla”, ”1970-luvulta hänet muistetaan palavana taistolaisena, joka oli muun muassa perustamassa Tilastokeskuksen ensimmäistä ammattiosastoa”. https://www.hs.fi/ura/art-2000004003821.html
HE EIVÄT olleet tuon viraston ainoat ex- tai silloiset taistolaiset/putinistit. Vuonna 2009 esimerkiksi virastossa nimettöminä ilmiantajina toimineet aktivistiainekset katsoivat asiakseen puolustaa tuolloin paljon julkisuudessa olleiden dosentti Johan Bäckmanin ja toimittaja Leena Hietasen näkemyksiä historiasta perinteistä suomalaistulkintaa vastaan erilaisin russofobiasyytöksin ja sensuurivaatimuksin. Hietanen muuten näyttää edelleen esiintyvän ääriosaston julkaisuissa, Bäckmanhan on saanut/ottanut Venäjän kansalaisuuden.
VUODEN 2009 poliittiseen irtisanomiseen johtaneeseen sensurointitapaukseen liittyy viraston monitasoisen johdon ja ay-aktiivien hallintokulttuurin ja johtamiskäytänteiden historiaperäisiä suomettuneisuusvinoumia ja laintulkinnallisia omavaltaisuuksia. Myös paikallisen sopimisen vakiintuneissa osapuolijakoasetelmissa toimivan henkilöstön järjestölliset ja yksilölinkit viralliseen ja bäckmanilaiseen ystävyysseuratoimintaan lienevät vaikuttaneet.
Alla esiin nostettu asiakirjaesimerkki on aito dokumentti siitä, miten 2000-luvulla muotiin tulleet syytökset ’russofobisesta rasismista’ usein ovat pohjimmiltaan perinteisiä syytöksiä neuvostovastaisuudesta ja Stalinin puna-armeijan ’kunnian halventamisesta’. Viraston virallisen sensuuripäätöksen perusteluissa viitataan Suomen virkamieslain 14 § 2 momenttiin, mutta asiasisällöllisesti ne ovat lähempänä vuonna 2009 ajankohtaistuneen Venäjän historiakomission lakiluonnoksia, joita Bäckman ja Hietanen propagoivat Suomeenkin.
Virastojohto ojensi keväällä 2009 kirjoituskiellolla virkamiestä, joka oli ilmaissut ”venäjänvastaisen” mielipiteensä viraston intranetin vapaaksi sanotulla keskustelufoorumilla. Kommentointi johti salamaalitukseen ja nimettömään ilmiantoon pääjohtajalle ja lopulta laittomiin potkuihin virkamiehen vaadittua selitystä Karjala-maininnan väitetystä rasistisuudesta. Vaikutusvaltainen lobby kaiketi vetosi onnistuneesti pääjohtajan ja ehkä henkilöstölakimiehenkin aatetaustaan.
’Väärinajattelija’ oli kommentoinut kriittiseen sävyyn edellisenä päivänä Sanomatalossa pidettyä vironvenäläisten Nashi-aktivistien mielenosoitusta Sofi Oksasen ja Imbi Pajun kirjanjulkistusta vastaan. Lisäksi hän oli muistuttanut Suomen Karjalan ja Petsamon neuvostomiehityksistä sotien jälkeen sekä arvioinut myös nashistien suomalaisen taustahahmon ’desanttidosentti’ Johan Bäckmanin vaikuttimia.
Mainitun virkamiehen lisäksi Sanomatalossa oli ollut myös viraston SV-seuran jäseniä, myös sen puheenjohtaja, ja mahdollisesti virkamiehen suhtautuminen Nashi-liikkeen viestiin oli näyttäytynyt jo tuolloin venäjämielisille vääränä.
Yksikään viraston johtohenkilö tai ystävyysseuran kellokas tai ay-radikaali ei lopulta koskaan tunnustautunut ilmiannon alkuunpanijaksi tai irtisanomisen esittäjäksi, eikä yksikään alla nähtävän sensuuripäätösasiakirjan syytöksistä ole lähemmässä tarkastelussa kestänyt päivänvaloa. Talon tuolloinen mahdollisesti demlalaisena tunnettu henkilöstolakimieskin on vaiennut osuudestaan, muttei liene ollut monia muita taistolaisempi sinänsä laatiessaan tuon nykypäivänä uskomattoman julkikremliläiseltä vaikuttavan virallisen diarioidun sensuuriasiakirjan. Pääjohtaja mahdollisesti vaikutti hänen poislähtöönsä, muttei esittänyt puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen lievää anteeksipyyntöä tarkempaa selvitystä tapahtuneen virkaerheen ilmeisen ulkopoliittistaustaisista vaikuttimista.
(Kynämerkinnät blogistin, tunnistetietoja peitetty mustalla. Huom! Tekstin kohta ”viitataan Venäjään Karjalan ja Petsamon miehittäjänä” tarkoittaa oikeasti mainintaa ko. alueiden neuvostomiehityksestä talvi- ja jatkosodan jälkeen. ”Halvennetaan muita henkilöitä” tarkoittaa nimitystä ’desanttidosentti’ J. Bäckmanista)
Koko case on käsitelty hieman seikkaperäisemmin blogissa:
