Supervallan vaalit ja me | Uusi Suomi Puheenvuoro
Valitaan Yhdysvaltain presidentiksi kuka vain Trump, Harris tai joku muu se on sellainen asia, johon emme voi vaikuttaa, mutta varautua tulokseen pitää.
Näissä blokeissa me politiikan katsomopuolella istuvat voimme spekuloida tulosta mieltymystemme mukaan. Vaikuttavassa poliittisessa asemassa olevien suosittelisin pitävän kärjekkäimmät mielipiteensä itsellään tai puhua niistä korkeintaan saunan laudekeskusteluissa luotettavan kumppanin kanssa.
Yhdysvalloissa poliittinen suunta ratkaistaan osavaltiotasolla. Tiukoissa presidentinvaaleissa paljon puhutuissa vaa’ankieliosavaltioissa. Osavaltioilla on eroja poliittiselta väriltään, kuten meillä vaalipiireillä, mutta kehitys kehittyy Yhdysvalloissakin väestön taustan ja arvopohjan virtausten mukaan.
Kaiken huomion näyttää saavan presidentinvaalit, mutta Yhdysvalloissa valta jakaantuu liittovaltiontasolla presidentille, senaatille ja edustajainhuoneelle. Kun presidentti senaatin ja edustajainhuoneen ovat saman puolueen käsissä asiat sujuvat, jos eivät ne menevät helposti juntturaan, niiltä osin kuin kaikkien kolmen vaikutusta tarvitaan. Lisäksi on myös oikeusoppineista koostuva Korkein oikeus, jonka poliittinen merkitys on ilmeinen. Presidentti päättää senaatin hyväksymät tuomarit eliniäksi.
Mielenkiintoisinta on se kuinka yhtenäisenä republikaanit Trumpin takana pysyvät jo nyt Nikki Haleyn tukijat kuuluvat siirtyvän Harrisin taakse. Harris ei ole vielä ehdokas, hänelle voi ilmaantua kilpailijoita. Lisäksi pelkät omanpuolueen äänet eivät riitä. Sitoutumattomana presidentiksi pyrkiviä on niitäkin. esim. Kennedy. Sitoutumattomien ehdokkaiden äänet voivat ratkaista koko pelin.
Voi pohtia sopisivatko Ehrensvärdin kuuluisat sanat myös Euroopan unionille:” Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.” Pitäisikö tämä ajatus nostaa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa tavoitteissamme hieman korkeammalle kaiken varalta. Uskon, että näin on tapahtumassa hyvien transatlanttisten suhteiden rinnalle.
