Suomen velkaantumista rajoitetaan kohta maamme ulkopuolelta
Lainaan tähän alkuun Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Sami Pakarisen X-viestiä, jossa todetaan:
“Kolmannes suomalaisista maksaa enemmistön etuudet ja palvelut”
*****
Viikkokausia on Ylen toimesta uutisoitu, että nyt ne hallituksen päättämät sosiaalietuuksien vähennykset/leikkaukset tulevat voimaan tällä viikolla.
Suomen koko julkinen talous on ajautunut kriisiin, jossa ei ole helppoja vaihtoehtoja:
→ Jos velkaantumisvauhtia ei nyt katkaista, Suomi joutuu EU:n liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn. Lainaan tähän em. linkin tekstiä:
Liiallisia alijäämiä koskevalla menettelyllä pyritään siihen, että EU-maat korjaavat liialliset alijäämät ja/tai velkatasot. Euroopan komissio voi käynnistää liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn sellaista EU-maata vastaan, joka ei noudata vakaus- ja kasvusopimusta, joka on joukko sääntöjä, jotka säätelevät EU-maiden finanssipolitiikan koordinointia.
Liiallisia alijäämiä koskeva menettely voidaan käynnistää erityisesti, jos EU-maa:
- rikkoo tai on vaarassa rikkoa alijäämän enimmäismäärän, joka on kolme prosenttia BKT:sta, tai
- rikkoo velkaa koskevaa sääntöä siten, että julkinen velka ylittää 60 prosenttia BKT:sta eikä vähene tyydyttävää tahtia – tällä tarkoitetaan, että valtion velkatason ja 60 prosentin viitetason välinen ero vähenee vuosittain yhden kahdeskymmenesosan (keskimäärin kolmessa vuodessa).
→ Jos verotusta kiristetään, voi se johtaa talouden aktiviteetin vähenemiseen ja verotulojen vähenemiseen ja alijäämän kasvuun
→Jos työelämän joustavuutta ei nykyisestään lisätä, saadaanko työllisyysastetta nostettua ja sitä kautta lisää tuloja julkisten menojen rahoittamiseen→Miksi ei samalla puhuta yhtä paljon työllisyydestä ja työstä kuin etuisuuksien leikkaamisesta.
****
Takavuosina jäi mieleen erään ekonomistin toteamus, että Suomen julkinen hallinto on mitoitettu kaksi kertaa suuremmalle väestömäärälle ja, ettei henkilöstö ole tarpeen mukaan oikein sijoittunut (HS -uutinen henkilöstömäärästä)
****
Pääministeri Petteri Orpon hallitus otti hallitusohjelmassa talouspolitiikkansa pohjaksi valtiovarainministeriön ennen vaaleja esittämän kahden vaalikauden ( 6 + 3 mrd ) sopeutusmallin. Nyttemmin valtiovarainministeriön sopeutusmalli on osoittautunut riittämättömäksi.
Valtiovarainministeriön pohjaehdotus valtiontalouden kehyspäätökseksi vuosille 2025—2028 on julkaistu ministeriön sivulla. Se ei sisällä vielä uusia julkista taloutta vahvistavia toimenpide-ehdotuksia, vaan muodostaa pohjan tulevalle julkisen talouden suunnitelman valmistelutyölle.
Julkisen talouden suunnitelmissa viime vuosina (löytyvät linkin loppuosasta) on valtiovarainministeriön arvio budjettitalouden tasapainosta tulevina vuosina ollut eri syistä johtuen miljarditolkulla alakantissa.
Valtiovarainministeriön pohja-arvio budjettitalouden tasapainosta vuosina 2024—2028 käyvin hinnoin:
TA 2024 2025 2026 2027 2028 (mrd)
-12,9* -12,9 -11,5 -10,4 -10,0
