Suomen kansalaisia ei pidä väheksyä
Nykyään opiskellaan paljon. Peruskoulun jälkeen olen itsekin käynyt kouluja lähes kymmenen vuoden edestä.
Viime aikoina olen profiloitunut turvallisuuden ja riskienhallinnan osaajaksi. Erityisinä kiinnostuksen kohteina on ollut varautuminen ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen.
Kansalaisina olemme oppineet luottamaan ”järjestelmään”. Tämä tarkoittaa, että meillä on kova luottamus siihen, että meistä pidetään huolta kaikissa tilanteissa. Mitä jos järjestelmä kuitenkin kuormittuu ja matto vedetäänkin alta?
Ajatellaanpa esimerkiksi tilannetta, jossa sähköt lähtevät laajalta alueelta vain muutamaksi päiväksi ja varavoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Ulkona ja sisätiloissa oleva valaistus lakkaa toimimasta. Sähkölaitteet kuten liedet, uunit, jääkaapit, pakastimet, kahvinkeittimet, patterit ja muut lämmityslaitteet lakkaavat toimimasta. Asunnot alkavat kylmenemään.
Monissa asunnoissa lakkaa ennen pitkää vedentulo ja viemäriverkostoa ei voi enää käyttää. Pankkiautomaatit lakkaavat toimimasta. Kaupat, huoltoasemat ja ravintolat alkavat sulkemaan oviaan.
Puhelinverkkojen toimivuus on epävarmaa. Matkapuhelimien ja tietokoneiden akkuja ei voida ladata. Autoista, takseista ja linja-autoista loppuu polttoaine. Luettelin vain muutamia asioita, joita pidämme usein itsestään selvinä.
Resilienssillä tarkoitetaan muutosjoustavuutta ja toimintakyvyn säilyttämistä erilaisissa toimintaamme uhkaavissa tilanteissa. Riskienhallintaan pääsemme vasta kun opimme ensin tunnistamaan mahdollisia riskejä ja arvioimaan niiden vaikuttavuuksia.
Mitä tapahtuu kevään vaaleissa? Suomella on vahvat kristilliset perustukset jopa lainsäädännössä. Kirkkoja ja seurakuntia on noussut lähes kaikkiin kyliin.
Kristillisten arvojen tuottama hedelmä, siunaus ja sitä kautta tuleva valtakunnallinen turvallisuus maallemme on vertaansa vailla. Millään muulla asialla ei takuulla ole ollut niin myönteistä merkitystä maamme historiassa ja politiikassa. Huonoja esimerkkejä kristillisten arvojen kieltämisestä löydämme taas kaikkialta maailmasta.
Poliittisessa kentässä onkin havaittavissa suuri muutos. Monien suurten puolueiden aikaisemmat äänestäjät ovat nyt alkaneet haikailla vanhojen ”hyvien aikojen” perään. Ennen oli kuulemma hyvin.
Nykyään ihmisten pahoinvointi ja mielenterveysongelmat vaan kasvavat entisestään. Monien suurten puolueiden äänestäjien on vaikea käsittää, että miten tuollainen translaki hyväksyttiin Suomessa ja mitä on tulossa seuraavaksi? Nämä ihmiset tulevat nostamaan kristillisdemokraatit, ja maassamme alkaa uusi hieno ja siunattu aikakausi.
Minä olen perinteinen suomalainen. Minulle monet asiat ovat edelleen pyhiä. Olen saanut kuulla, että niin on vielä monille muillekin suomalaisille, joiden mielipiteitä ei ole kaivattu kansanäänestyksiin.
Vaaleissa annetaan kuitenkin kansan puhua. Suomen kansalaisia ei pidä väheksyä.
Kirjoittaja on Hollolan kristillisdemokraattisen paikallisosaston varapuheenjohtaja, kunnanvaltuuston varavaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (kd.).
