Sanna Marin vs. Väinö Tanner
Se paljastui.
Sanna Marin kertoi ihmisille ns. ”epätotuuden”.
Kansan kielellä siitä asiasta n ihan oma nimityksensä.
Pääministeri Marin väitti, että sähkötukia on valmisteltu koko syksy, kun oikeasti toimeksianto tuli vasta joulukuun puolivälissä. Silloin kun sähkölaskut herättivät Suomen kansan.
Virkamies kertoi miten asia oikeasti oli. Asia on vahvistettu (https://yle.fi/a/74-20010363).
Minä sitä jo hieman ounastelin (en siis oulastellut). (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/demarien-2019-vappusatasesta-tulee-huhtikuun-2023-vitsku/).
Miksi parlamentarismissa ei poliitikko saa valehdella kansalle?
Parlamentarismin kotimaassa Iso-Britanniassa totuuden puhumisella on vahvat juuret. Poliitikon on pakko puhua totta. Nämä juuret ovat itse asiassa niin vahvat, että varsinaista perustuslakia ei ole varsinaisesti kodifioitu. Ajatus luottamuksesta, parlamentin ja lain vallasta on ollut niin sitkeä, että sitä ei ole edes kirjattu erikseen ylös.
Parlamentarismin eettiset periaatteet ovat myös niin väkevät, että skandaaleihin, valheisiin tai jujuttamiseen syyllistynyt hallitus tai ministeri on joutunut pyytämään eroa jo ns. vahvan epäilyksen perusteella.
Jos paljastuu, että joku on valehdellut ei hänellä ole edellytyksiä jatkaa politiikassa. Aivan kuin lentokoneella, jolla siivet ovat poikki – kukaan ei usko, media pitää paariana ja yleisö halveksii. Ja mitä enemmän pyrkii selittelemään sitä pahemmin tahrii itsensä.
Traditio on ollut niin vahva, että vasta maaliskuun 19 pnä vuonna 1997 Iso-Britannian parlamentti katsoi asialliseksi kirjata ylös ns. ministerin vastuunjulistuksen. Siinä todetaan yksiselitteisesti: ”…if Minister knowingly mislead the House, The House will expect them to offer their resignation to the Prime Minister”.
Väinö Tannerin puolustuspuheesta sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1946.
Sanna tietää itse hyvin mitä teki. Hänen omatuntonsa hoitaa asian.
Liitän tähän vain Väinö Tannerin huomautuksen oikeuskanslerille, joka epäili, että NL:n syyttämäksi vaatimat ”kaunistelivat tekojaan” ts. valehtelivat.
”Me taistelemme vapautemme ja kunniamme puolesta…”
