Sähkön hinta, uhka vai mahdollisuus
Helsingin Kaupunki on julkaissut muutamia vuosia sitten pelin My2050, jossa keskustan alueella käydään läpi ilmaston muutokseen liittyviä asioita. Pelissä käydään monia seurauksia arkielämään läpi, joista monet liittyivät energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja sisälämpötilaan. Näin sähkökriisin aikana mieleen tulee, että mitkä asiat oikeasti vaikuttavat energiatehokkuuteen. Lapsuudestani muistan isäni vieneen minut hänen lapsuudestaan tuttuun paikkaan, jossa oli täysin luonnon mukainen lämmitys. Siellä tosin ilman laadussa oli parantamisen varaa. Kyseessä oli vanhanaikainen navetta.
Tästä ajatuksesta nyt muutama vuosi eteenpäin ja Ruoholahteen kerrostaloon. Yhdellä seinustalla on vähän viileää ikkunoiden vuoksi, mutta muiden seinien vieressä on lämmintä. Jään hetkiseksi miettimään lapsuuden lämmintä navettaa, ja naurahdan ja muistan että naapurin ulko-ovessa lukee Nieminen. Toisin sanoen kerrostalossa, kuten navetassa, asuu lähekkäin paljon lämpimiä nisäkkäitä jotka jo itsessään tuottavat lämpöä. Mutta suurin säästö tulee siitä, että lämpöä ei karkaa kaikkiin suuntiin.
Nykykriisissä sähkön hinnan nousu on rankimmin iskenyt omakotitaloissa asuviin. Omakotitaloperheiden sähkölaskut ovat moninkertaistuneet ja nousseet jopa 1000 €:lla eurolla kuussa. Omassa kukkarossa lovi on ainakin tähän mennessä ollut aika pieni. Syitä siihen on monia, mutta tärkein talvipakkasella kuitenkin on lämmitykseen kuluvat kustannukset.
Nyt sähkön hinnan nousua korvataan siitä kärsiville Kela -korvauksin, myöhemmin ehkä muinkin keinoin. Totuus kuitenkin on että asiasta eniten kärsineet ihmiset ovat suureksi osaksi itse valinneet energiatehottoman asumisen ympäristöstä piittaamatta. Ja mielestäni on väärin, että hallitus palkitsee heidät valinnoistaan maksamalla osan heidän sähköistään. Kelalla on mekanismi nimeltään toimeentulotuki, joka takaa ihmisille riittävän toimeentulon. Jos tämä tuki on tässä tilanteessa riittämätön, niin sitä täytyy silloin korjata. Eikä tehdä normaali lainsäädännön ohi mielivaltaisia tulonsiirtoja.
