Romaniväestön syrjinnästä sosiaalipsykologinen näkökulma | Uusi Suomi Puheenvuoro

Kirjoituksessa on omia mielipiteitäni aiheesta romanien kohtaama syrjintä. Mielipiteeni eivät edusta kenenkään muun mielipiteitä, enkä ole tässä tekstissä käyttänyt erityisiä lähteitä. Sisällössä saattaa olla monia virheitä, ja suosittelen suhtautumaan sopivan kriittisesti. Yritän valita sananani tahdikkaasti. Huom. En perusta mielipiteitäni suoraan tutkimustietoon vaan kirjoitan tähän omia mielipiteitäni. Ne eivät  välttämättä heijasta suoraan lähteiden sisältöä tai niiden tulkintatarkoitusta. Piirsin myös kuvan itse, se ei ole mistään tutkimuksesta peräisin. Varmaankin palaan vielä päivittämään kirjoitusta, varsinkin jos jälkikäteen alkaa tuntumaan siltä, että tuli nyt kirjoitettua huolimattomasti tai asiattomasti. 

Sisä- ja ulkoryhmien välinen ryhmädynaaminen kitka

Kirjoituksen kannalta pääajatus on seuraava: Ryhmien välinen kitka lujittaa ryhmän sisäistä koheesiota ja voi kärjistää ryhmien välistä negatiivista vuorovaikutusta.

Sosiaalisessa psykologiassa lukemani mukaan ryhmädynaamisia ilmiöitä voidaan jäsennellä käsitteellisesti ajattelemalla erilaisten ihmis- ja viiteryhmien muodostamia vuorovaikutuksia erottamala ne sisäryhmiksi ja ulkoryhmiksi.  Esim. Robbers’ Cave experiment (1954). Tutkimuksessa selvitettiin ryhmädynaamisen konfliktin muodostumista. En ole tutustunut kattavasti aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, ainoastaan ohimennen.

Piirsin kuvaajan havainnollistamaan tätä ilmiötä. Kuvaajassa vihreät täplät ja vaalean oranssit täplät edustavat yksilöitä, ja värit viiteryhmiä. Täplät on yhdistetty toisiinsa mielivaltaisesti viivoilla. Viivan punasävytteisyyden on tarkoitus heijastaa negatiivista vuorovaikutusta, ja viivan vihreän värin määrä puolestaan heijastaa positiivista vuorovaikutusta.

Romanikulttuurin ja valtakulttuurin välinen kitka vaikuttaa enemmän romaniväestöön kuin muuhun väestöön

Romaniväestö on suhteessa koko väestöön vähemmistössä. Tämä tarkoittaa että suuri osa vähemmistön edustajista kokee näitä ryhmien välisiä vuorovaikutustilanteita usein. Muu väestö, ollessaan lukumääräisesti suurempi, kohtaa näitä vuorovovaikutustilanteita suhteellisesti harvemmin. Monet eivät edes omaa kokemuksia tästä vuorovaikutuksesta.

Romanit ovat tietenkin samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin, mun mielestä lähtökohtaisesti erilaisiin kulttuureihin pitäisi suhtautua niin, etteivät ne ole toisiaan parempia tai huonompia, vaan erilaisia. Toki poikkeuksiakin voi olla, ja tiettyihin yksityiskohtiin ja seikkoihin voi kukin suhtautua omalla tavallaan.

Kaksi mielestäni tyypillistä sopeutumistapaa tässä tapauksessa tämän vähemmistökulttuurin edustajalle ryhmien välisen kitkan seurauksena ovat seuraavat kaksi ja niiden erilaiset variaatiot:

1. Kitka johtaa ihmisen identiteetin määrittymiseen voimakkaammin tämän viiteryhmän kautta, jonka suhteen negatiivista vuorovaikutusta ilmenee. Tämä vahvistaa henkilön kulttuurillisen identiteetin osuutta hänen käyttäytymisessään, ja tätä kulttuuri-identiteettiä voi alkaa vaalimaan voimakkaammin kuin muuten vaalisi. Ymmärrykseni mukaan tämä on tyypillisin tapa reagoida. Kuvaajassa tätä havainnollistaa se, että pienemmän ryhmän sisäistä koheesiota lisäävät positiiviset vuorovaikutukset ovat vihreämpiä. 
2. Ihminen saattaa myös yrittää luopua kulttuuriistaan ja ikäänkuin loikata valtaväestön piiriin. Ydin ajatuksena on hylätä ne asiat, joiden kokee aiheuttavan tuota negatiivista vuorovaikutusta, ja siirtyä sen jälkeen toiselle puolelle tätä vastakkain asettelua. Useimmat ihmiset eivät käsittääkseni toimi tällä tavalla, mutta poikkeuksiakin on. Kuvaajassa tätä havainnollistaa se, että vastakkainasettelun tilanteessa nuo punasävytteiset ryhmien väliset vuorovaikutussuhteet muodostavat eräänlaisen railon, ja tätä selviytymistapaa kuvastaa pyrkimys päästä sen railon toiselle puolelle.

Näiden kahden välillä on monenlaisia variaatioita, mutta negatiiviset kokemukset voivat joka tapauksessa voimistaa tämän elementin osuutta identiteetissä ja näiden kulttuurillisten piirteiden vaikutusta käytöksen muodostumiseen.

Syrjintä työmarkkinoilla

Työmarkinnoilla käsittääkseni romaanikulttuurin mukainen pukeutuminen vaikeuttaa mahdollisuuksia löytää töitä verrattaessa muuhun väestöön. Myös valtaväestöstä poikkeava sukunimi voi vaikeuttaa mahdollisuuksia päästä edes työhaastatteluihin. Syrjintäkokemus voi heikentää moraalia ja johtaa siihen, että ihminen helpommin omaksuu myös epäsovinnaisia selviytymiskeinoja, mikä puolestaan ruokkii negatiivisia stereotyyppejä.

Ajattele omalle kohdallesi seuraavaa: Joka kerta kun käyt kaupassa saat vartijalta ”sakon” vaikka et ole tehnyt mitään

Ymmärrykseni mukaan ihmisille ensisijainen este rikolliselle toiminalle on oma moraali ja yhteiskunnallinen arvostus. Mainehaitta,  sekä kokemus, että muut ihmiset eivät hyväksy osaksi joukkoa, ovat paljon tärkeämpiä motivoivia tekijöitä, kuin varsinainen rahallinen sanktio. Mielestäni olisi aika pelkurimaista, jos ei uskaltaisi tehdä jotain, pelkästään sakkorangaistuksen vuoksi. Tällä voi olla merkitystä jos noiden muiden asioiden kautta tulevat seikat ovat menettäneet merkitystään. Muita syitä voivat olla vaikka persoonallisuuden poikkeama, tai aikaisemmat kokemukset.

Romaniväestö kohtaa yhteiskunnassa luottamuksen puutteen viestittämistä jatkuvasti. Ajattele omalle kohdallesi, kun menet kauppaan, vartijat tulevat vaikka seuraamaan ja saat heiltä tällaisen ”sosiaalisen sakon” pelkästään sen vuoksi että pukeudut samalla tavalla kuin vanhempasi, sisaruksesi tai lapsuuden ystäväsi. Tämä voi olla hyvin kurja kokemus ihmiselle. Romaniväestön edustaja todennäköisemmin kohtaa tällaista sosiaalista pennalismia, vaikka ihminen ei olisi edes tehnyt mitään.

Ansaitsematon sosiaalinen rangaistus heikentää moraalia ja voi madaltaa kynnystä toimia väärin

Ihmisille mielestäni paljon ikävämpi rangaistus onkin tämä sosiaalisen luottamuspulan viestittäminen ja negatiivinen vuorovaikutus kuin vertauksen vuoksi vaikka parkkisakko on. Kun ihminen stereotyyppien takia kohtaa tällaista kohtelua, hän on saanut rangaistuksen etukäteen asiasta, jota ei ole tehnyt. Tilanne ei siten muutu enää, vaikka alkaa tekemään näitä asioita, kun niistä jo valmiiksi rangaistaan muutenkin, ja se voi madaltaa kynnystä alkaa toimimaan juuri niin. Tämä puolestaan ruokkii tällaista negatiivista sykliä tai palautesilmukkaa.

Stereotyyppinen kohtelu ei vastaa länsimaista oikeuskäsitystä

Rikoksesta ei rangaista sellaista henkilöä, joka pukeutuu samalla tavalla kuin joku muu, joka on tehnyt rikoksen. Stereotyyppeihin perustuva syrjintä ei vastaa oikeuskäsitystämme. Tilastolliset argumentit eivät kestä lähempää tarkastelua.

Kun viestit omista negativiisista kokemuksistasi kannattaisi käyttää harkintaa

Ihmisillä on sellaisia kokemuksia, että ovat päättäneet luottaa ihmiseen, ja luottamus on myöhemmin petetty. Varsinkin jos näin on käynyt useammin, tämä johtaa ymmärrettävästi varovaisuuteen omassa henkilökohtaisessa elämässä.

On ymmärrettävää että ihminen haluaa viestittää omista negatiivista kokemuksistaan ympäristöön ja toimintaa voi motivoida myös vastuullinen käyttäytyminen, jossa pyrkii varoittamaan muita ihmisiä, jotta he eivät itse kohtaisi samanlaista negatiivista kokemusta. Sen oman mielipahan kokemuksen ottaa ja muuttaa viestiksi ympäristölle, jotta muut ihmiset tulisivat siitä tietoiseksi. Yllä olevan kuvan perusteella yritän havainnollistaa tämän näkökulman rajallisuutta. Tällöin hahmottaa vain nämä omat välittömät kokemuksensa, sekä jonkun tuntemansa ihmisen tulevaisuudessa mahdollisesti kokemat negatiiviset kokemukset. Kannattaisi kuitenkin miettiä sitä, millä tavalla itse vuorovaikuttaa, ja yrittää hahmottaa tämän suuremman kokonaisuuden, ja siksi harjoittaa vastuullista viestintää ja harkita omaa toimintaansa.

Syrjintä ruokkii negatiivista kierrettä

Mielestäni ihmisten kannattaisi siis yrittää nähdä tämä suurempi kuva, jossa ovat osa tätä ryhmädynaamista ilmiötä. Voisi yrittää toimia tavalla, joka liennyttää tätä ryhmien välistä kitkaa. Syrjivä käytös, vaikka joku saattaa kokea sen omasta näkökulmastaan oikeutetuksi, perustuu mielestäni rajalliseen ymmärrykseen koko asetelmasta. Asenteet voivat siis pahentaa itse ongelmaa. Samalla vastuuta on myös romaniväestön edustajilla ja heidänkin mielestäni tulisi pyrkiä toimimaan samoin. Kun esimerkiksi tuttavilleen, lapsilleen tai muille ihmisille siirtää omia toimintatapojaan ja omia kokemuksia, voisi yrittää ottaa huomioon palvelevatko ne tässä suuressa kuvassa vastakkainasettelun kärjistymistä. Voisi yrittää olla opettamatta sellaisia asenteita ja seikkoja, jotka omaavat negatiivisia vaikutuksia

Väittäisin ilmiön primus motorin olevan valtaväestön asenteet. Jos mahdollisuudet työllistyä oman pukeutumisen tai sukunimen perusteella ovat selvästi huonommat, tai jos kohtaa jatkuvasti signaaleja, etteivät muut ihmiset luota lainkaan, se tuottaa käytännön olosuhteet, jossa ihmisen halu selviytyä ja sopeutua yhteiskunnassa omana itsenään päätyy ruokkimaan tällaista kierrettä.

Lukijoilta esimerkkejä omakohtaisista kokemuksista?

Jos sinulla on omakohtaisia kokemuksia ja haluaisit että lisään niitä tähän tekstin loppuun, voit lähettää minulle sähköpostilla. Esimerkiksi mitä joku sanoi tai teki yms. Lisään ne nimettöminä tähän tekstin loppuun jos minusta tuntuu että se on kannattavaa. Muutakin palautetta voi lähettää samaan osoitteeseen. Sähköpostiosoitteeni on: henri.karjalainen@gmx.com

Lähde