Pitäisikö Koraanin polttamisen olla meilläkin luvallista sananvapauden käyttöä?
Suomessa laki kieltää uskonrauhan rikkomisen, mihin luetaan muun muassa uskonnollisten symbolien tuhoaminen – esimerkiksi Koraanin polttaminen. Ruotsissa ja Tanskassa Koraanin polttaminen on tunnetusti sallittua.
Tämä on aiheuttanut ongelmia Ruotsin ja Turkin välille, millä on ollut huomattavaa turvallisuuspoliittista päänvaivaa Ruotsin viranomaisille. Turkki on ottanut ilmeisesti sisäpoliittisista syistä portinvartijan roolin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemustan ratifioinnin suhteen.
Tarkemmin todeten Koraanin polttaminen ja presidentti Erdogania kuvaavan nuken hirttäminen ovat herättäneet Turkissa närkästystä, ja lausuntoja, joiden mukaan Ruotsin hakemuksen ratifioinnille on esteitä – enemmän kuin Suomen hakemuksen.
Meillä on julkisuudessa esitetty näkemyksiä, joiden mukaan Suomessakin pitäisi luopua uskonnollisten symbolien – ja ihmisten uskonnollisten tunteiden – suojelusta. Perusteluna esitetään sananvapautta.
Onko se sananvapauden käyttöä, jos poltan joillekin ihmisille pyhän kirjan tai vastaavan esineen? Mielestäni ei. Tuli ei ole sama kuin puhuttu tai kirjoitettu sana, vaan pikemminkin terroristiteko. Koraanin oppien arvostelu sanoin on sananvapauden käyttöä – sananmukaisesti.
Polttamisen kaltainen tihutyö voi johtaa helposti tapahtuman eskaloitumiseen. Samalla voi syntyä mellakoita eri mieltä olevien kesken, vaikka ei mentäisikään niin pitkälle kuin saksalainen kirjailija Heinrich Heine kirjoitti vuonna 1821: ”Missä poltetaan kirjoja, poltetaan lopulta myös ihmisiä”.
Joka tapauksessa tällainen polttomielenosoitus häiritsee yhteiskuntarauhaa. Vapauksiin liittyy aina myös vastuu. Se on tässä yhteydessä unohdettu.
Koraanin polttaminen nykyisessä tilanteessa, jossa Turkki käyttää sitä perusteluna Ruotsin Nato-tien tukkimiseen on erityisen typerää. Miksi härnätä nukkuvaa karhua? ’Sananvapauden nimissä’ kuulostaa ontolta perustelulta. Joka tapauksessa se on Ruotsin valtion turvallisuuden kannalta vahingollista. Jos se sallittaisiin myös meillä, vaikutus olisi tietysti sama.
Ruotsissa tapahtuneet Koraanin polttamiset ovat olleet myös Suomen kannalta haitallista erityisesti nyt, kun pääministeri Sanna Marin on tehnyt käsittämättömän kytkennän Ruotsin päätökseen: ”Yhdessä mennään…”. Siinä kokemattoman Marinin ulko- ja turvallisuuspoliittinen pelisilmä petti pahan kerran.
Pahimmassa ja melko todennäköisessä skenaariossa Suomi ja Ruotsi nököttävät käsi kädessä Naton ulkopuolella. Suomi häviää tässä kaupassa enemmän kuin Ruotsi. Tämä valkenee kenelle tahansa karttaa vilkaisemalla.
Eräs ruotsissa asuva suomalainen totesi, että Ruotsi ei noteeraa Suomea miksikään, paitsi silloin kun siitä on jotakin hyötyä Ruotsille. Tässä nousee hakematta mieleen s surullisen kuuluisa ”hyödyllisen idiootin” käsite.
