Pidetään huolta lapsista | Uusi Suomi Puheenvuoro
Suomessa on meille suomalaisille maailman tärkeimmät lapset, joille toivomme ainoastaan parasta. Valitettavasti suomalaisten lasten ja nuorten terveys ei ole kehittynyt suotuisasti. Erityisinä ongelmina ovat ylipaino, mielenterveyden ongelmat ja sosiaaliset vaikeudet. Lasten terveyden edistäminen vaatii konkreettisia toimia.
Lihavuuden ehkäiseminen liikunnalla ja terveellisillä ravintotottumuksilla
Lihavuuden ehkäisy perustuu terveellisiin elämäntapoihin. Konkreettisesti tämä tapahtuu ohjaamalla verotusta suosimaan terveellistä, ekologista ja eettistä kasvis- ja kalaruokaa sekä lisäämällä koululiikunnan määrää.
Yhteiskunta voi tehdä nykyistä huomattavasti enemmän ravintotottumusten ohjaamisessa verotuksen keinoin terveellisempään suuntaan. Terveellisen ruoan, kuten vihannesten ja kasvisten, arvonlisäveroa tulee madaltaa tuntuvasti ja epäterveellisen ruoan verotusta puolestaan kiristää sitä enemmän, mitä epäterveellisemmästä tuotteesta on kysymys. Ravitsemuksen asiantuntijat voivat tehdä arvion elintarvikkeen terveellisyydestä esimerkiksi suolapitoisuuden ja rasvan laadun perusteella.
Meillä on Suomessa loistavat opettajat, jotka tekevät varmasti enemmän kuin osansa suomalaisten lasten hyvinvoinnin eteen. Koulujärjestelmää puolestaan voi ja pitääkin kehittää. Lapset tarvitsevat rajoja, raameja, rutiineja ja rakkautta. Peruskoulun osalta tämä tarkoittaa säännöllisiä koulupäiviä, jotka alkavat aamulla samaan aikaan ja loppuvat iltapäivällä samaa aikaan. Säännöllinen koulurytmi tukee säännöllistä unirytmiä, joka on tärkeää niin terveyden kuin oppimisenkin kannalta. Alakouluikäisiä ei saa jättää yksin (puhelimen kanssa) iltapäivisin kissavideoita katselemaan.
Kissavideoissa ei tietysti ole mitään vikaa, mutta tuskinpa niiden katselu oppimistuloksia parantaa.
Kissavideoiden sijaan iltapäivät voi hyödyntää koulun yhteydessä tapahtuvalla liikunnalle, perehtymisellä taideaineisiin ja rauhoittumalla lukemaan. Nykyisin lasten liikuntaharrastusten ongelmana on, että liian usein tavoitteena on tuottaa tulevia huippu-urheilijoita. Kaikki eivät kuitenkaan halua tulla uusiksi iivoniskasiksi, joten liikunnan tulee voida olla mukavaa höntsäilyä myös lapsille ilman suuria tulostavoitteita. Riittävä, koulupäivän yhteydessä turvallisten aikuisten ohjauksessa tapahtuva palloilu, kiipeily, lenkkeily ym. sykettä nostava touhu tekee liikkumisesta normaaliin päivärutiiniin kuuluvan luonnollisen osan. Lisäbonuksena koulupäiviin yhdistetystä harrastustoiminnasta olisi, että perheillä jäisi enemmän yhteistä kiireetöntä aikaa, kun arki-illat ja viikonloput eivät kulu kuljettaessa lapsia harrastuksiin. Ehkäpä nuorilla aikuisilla olisi sitten aikaa ja halua hankkia lisää lapsia hedelmällisyysluvun kääntämiseksi väestön kantokyvyn kannalta suotuisampaan suuntaan?
Lastenlääkäreiden jalkautuminen neuvoloihin, kouluterveydenhuoltoon ja hyvinvointikeskuksiin
Lapsuus ja nuoruus ovat tärkeimmät ajankohdat mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Koulun, sosiaalitoimen ja lastenlääkäreiden tulee yhteistyössä tunnistaa epäterveelle kasvuympäristölle altistuvat lapset ja kohdistaa tukitoimia heidän auttamiseen. Tähän on luotavissa selkeä toimintamalli pohjaten ajatukseen, että koulupoissaolot ovat herkkä varhainen indikaattori lapsen tai nuoren kehittyvästä sosiaalisesta ongelmasta. Jos koulusta on poissaoloja yhden lukukauden aikana yli 80 tuntia, niin lastenlääkäri ja sosiaalityöntekijätapaavat automaattisesti lapsen ja hänen huoltajansa. Uskon, että näin löydetään usea niistä lapsista, jotka ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä, ja kääntää kehityksen suunta.
Haastan lastenlääkärikollegoitani jalkautumaan neuvolohin, kouluterveydenhuoltoon ja hyvinvointikeskuksiin. Korkealle arvostamani Turun yliopiston lastentautiopin professori Jussi Mertsolan esimerkkiä seuraten perustin Oulun yliopistoon avopediatrian lisäkoulutusohjelman tätä tarkoitusta tukemaan ennen siirtymistäni Rokotetutkimuskeskuksen johtajaksi. Uskon, että avopediatreilla on paljon annettavaa lasten terveyden edistämisessä hyvinvointialuille sairaaloiden ulkopuolella.
Lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin panostamalla turvataan Suomen pysyminen kilpailukykyisenä ja hyvinvoivana pitkälle tulevaisuuteen.
mikaramet.fi
