Paperittomien oikeuksien toteutuminen | Uusi Suomi Puheenvuoro
Valtioneuvoston kanslia on selvittänyt, kuinka paperittomien henkilöiden sosiaaliset oikeudet toteutuvat valtakunnallisesti. Yleisenä huomiona selvityksestä voidaan todeta paperittomien henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden olevan edelleen heikkoa koko maassa, mutta eriarvoisuus paperittomien kesken on myös suurta riippuen siitä, kuinka henkilö on joutunut paperittoman asemaan ja missä osassa maata hän oleskelee.
Perustuslaillinen oikeus terveyteen ja sosiaalipalveluihin koskee kaikkia Suomen oikeudenkäytön piirissä oleskelevia, joten tarve harmonisoida hyvinvointialueiden käytänteitä parantamaan kaikkien oikeusturvaa on tämänkin selvityksen valossa välttämätöntä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kunnille jaettua ohjeistusta päivittämällä tai vielä valtakunnallisesti ohjaavammin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädäännön välityksellä.
Paperittomien henkilöiden perusoikeuksien toteutumisessa keskeisiä eriarvoistavia puutteita ovat vaihteleva paperittomuuden tunnistaminen ja lainsäädännön kirjava soveltaminen alueellisesti – valtakunnallisesti näkyvä ohjeistus parantaa niin asiakkaiden oikeusasemaa kuin sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien julkisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden yhteistoimintaedellytyksiä.
Paperittomuutta luullaan vieläkin joskus rikoksenomaiseksi ”asiattomaksi oleskeluksi valtakunnan alueella”, laittomaksi teoksi siis, ja paperittomuuden ratkaisuksi esitetään silloin (kuka esittää?) maahanmuuttopolitiikan kiristämistä ja perusturvan sitomista kansalaisuuteen. Irtolaislait on kuitenkin kumottu jo aikoja sitten eikä ketään voida legitiimisti pitää pelkän olemisensa vuoksi laittomana. Yhteiskunnan eräs tehtävä on huolehtia hyvinvoinnin edistämisestä – paperittomien sosiaalisten oikeuksien toteutuminen ehkäisee varjoyhteiskunnan muodostumista ja vahvistaa joiltain osin osallisuuden tunnetta.
