Paljastuiko EU-tukien perusvika – rahoittaa katteettomin perustein julkisten varojen siirtoa yksityisille
Paljastuiko EU-tukien perusvika – että se rahoittaakin katteettomin perustein julkisten varojen massiivista siirtoa yksityisille tahoille
Etelä-Suomen kolmen suurimman kaupungin välisten miljardien raidehankkeiden EU- tai edes Suomen valtion tuille – ei ole mitään pätevää asiallista perustetta.
1. Se että noiden kaupunkien harvat ihmiset pääsee muutamia kymmeniä minuutteja nopeammin junalla kaupunkien välillä – ei tuota mitään merkittävää EU:n, Suomen kansantalouden ja etenkään Suomen aluepolitiikan hyötyä – vie niiltä talouskasvun , aluepoliittisen sekä kansantalousperusteen
2. Hankkeilla velkaannutetaan sekä Suomen kansantaloutta että EU:n taloutta ilman mitään muuta hyötyä kuin että infran rakennusala saa työtä – ja kaikki liikennerakentaminen on aina ympäristöhaitallista joten sille pitää olla tehostettu ympäristövaatimus joka kerta
3. Raidehankkeita ei voi perustella sillä että junien ajansäästöllä saadaan ihmiset pois lehtämästä Helsingin, Tampereen ja Turun keskinäisiä välejä – sillä nyt jo lentokentille siirtymisen ja sieltä kaupunkeihin matkaamisen vuoksi ovat lennot hitaampia kuin junat – sillä kaikissa noissa kaupungeissa lentokentät ovat kaupunkien ulkopuolella kun taas juna-asemat ovat niiden keskustan syvimmässä ytimessä. Sitä paitsi noin lyhyet lennot julkisilla varoilla pitää kieltää koko EU:ssa ja eliitit saa lentää niitä omalla kustannuksellaan mutta ei kerosiinilla vaan sähköllä pienkoneilla. Eliitillä on vallan hyvin rahaa siihen eikä sitä pidä julkisin varoin tukea
4. Paljon parempaa ja EU-rahoitettavaa olisi se että ympäri Suomea saadaan keskeisille aluelentokentille kansainvälisten kenttien status – eikä sitäkään rakentamalla – vaan sen kautta että niiltä saadaan välilaskuttomia yhteyksiä Euroopan kv kentille ja muualle.
Kun lennot on välilaskuttomia niin niiltä poistuu suurinta ilmastohaittaa lentämisessä joka tapahtuu nousuissa.
Samalla se on hyvää aluepolitiikkaa Suomessa sillä se tuo niin matkailua kuin bisneslentojakin ympäri Suomea – joka aiheuttaa ehkä sangen nopeastikin tuntuvan kansantalousnousun aluepolitiikan kautta. Ja vilkastuttaa kv kulttuurituntemusta ja -vaihtoa. Eikä lentäminen pitkilllä väleillä ole ympäristösynti jos yksityisautoilla ajelu missä vaan millä perusteella vaan ei ole ympäristösynti – jota se suurimmassa määrin tosiasiassa on. Jo tiestön kulumisen mielessä sekä siinä että yhden ihmisen kulkeminen muutamia kilometrejä yli tonnin painoisella teknologialla esimerkiksi muutaman kilon ruokakassin kotiin saamiseksi on järjettömyyden huippu jos mikä. Jopa muutaman päivän välein. Ei siis mitään järkeä. Ruokakaupoissa käynti muuten kuin sähköisillä pienkulkuvälineillä lumettomaan aikaan pitäisi siis suorastaan kieltää. Sillä olisi valtava positiivinen vaikutus välittömästi joja tavoin.
Koska tiedossa on että on ollut muitakin infrahankkeita joiden EU-rahoitus ei kestä kansantalous- , EU-talous, aluepolitiikka- eikä ympäristökritiikkiä.
Niin epäilen että tässä paljastui mekanismi jolla katteettomin perustein siirretään erilaisten infrarakentamisten kautta julkista rahaa yksityisiin taskuihin EU:lta ja niiden jäsenvaltioilta. Ja edes työllistäminen ei kelpaa enää infrahankkeiden perusteeksi – sillä lähes aina infrarakentaminen on ympäristöhaitta eikä nykyään saa ansaita elantoaan pelkän ympäristöhaitan tuottamisella.
Lisäksi kaikki infran rakentamisen hankkeet ovat lähes aina miljarditasoisia – ja sääntö on – jota EU:ssa eikä Suomessa ole osattu tai haluttu nähdä – että jo kymmenillä saati sadoilla miljoonilla saadaan alalle kuin alalle aineettomien arvojen aloilla huomattavaa ja kestävää arvotuottohyötyä paitsi ihmisten hyvinvoinnille niin myös kansantaloudelle.
Siten että EU-tukea pitäisi saada mielenterveyspalveluiden nopeaan saantiin nyt heti ja paljon – sillä kriisien runtelemassa Euroopassa traumatisoituneiden ja mielenterveyshäiriöistä kärsivien ihmisten määrä on moninkertaistunut.
Eikä EU:n korkeimmalla tasolla puhuta ja reagoida lainkaan. Vaan aiotaan panna rahaa miljardeja eteläisen Suomen kaupunkien välisiin raidehankkeisiin – jotka huutaa suorastaan asiallista ja ajankohtaista perusteettomuutta.
Toisin sanoen – EU:n on perusteellisesti perattava rahoituskohteittensa perusteet – laajasti – edellä esittämässäni myös eri rahoitusalueiden keskinäisen vertailun ja arvotuottovertailun mielessä.
Suomen nuo aiotut raidehankkeet ovat arvotuotoltaan nolla ellei peräti miinusmerkkisiä laajemmassa arvokatsannossa – eikä niihin pidä panna sen enempää Suomen kuin EU:nkaan miljardeja.
Ja kaikkein hölmöintä on sitten se että niin jäsenvaltiot kuin EU:kin velkaantuu tuon silmittömän infrarakentamisen arvokatteettoman rahoitushölmöilyn vuoksi.