Osa ay-liikkeestä vaatii neuvotteluja. Mistä pitäisi neuvotella?
OSA AY-LIIKKEESTÄ VAATII NEUVOTTELUJA. MISTÄ PITÄISI NEUVOTELLA?
REAALIMAAILMALLA ON OMAT LAINALAISUUTENSA, JOLLOIN IDEOLOGIAAN NOJAUTUVA PÄÄTÖKSENTEKO ON TUHON TIE.
Reaalimaailman lainalaisuuksista ei voi neuvotella. Kun seuraa uutisia, saa sen kuvan, että talouspolitiikkaa ja terveydenhuollon uudistuksia tehdään ideologisin perustein. Tämä on varmin tie tuhoon. Tulee mieleen appiukko Januszin tarina hänen opiskeluajoiltaan heti toisen maailman sodan jälkeen. Puolassa vallan otti kommunistit Neuvostoliiton veljellisellä avustuksella. Janusz opiskeli insinööriksi ja myöhemmin tekniikan tohtoriksi Łodzin teknisessä korkeakoulussa. Hän kertoi, että eräällä fysiikan luennolla luennoitsija kertoi heti luennon alussa ”Nyt meillä on kommunistinen hallitus, joka voi tehdä mitä muutoksia tahansa. Nyt me voimme, jopa kumota fysiikan lainalaisuuksia, koska hallituksella ja puolueella on tahtoa, valtaa ja kykyä.” Janusz kertoi, että hänellä nousi tukka pystyyn kauhusta. Hän ymmärsi, että ideologiaan perustuva toiminta ei ota reaalimaailman lainalaisuuksia huomioon. Hän oli vähemmistöön kuuluva järkevä ihminen siihen aikaan. Johti myöhemmin työryhmiä, jotka kehittelivät kuorma-auton moottoreita, paranteli panssarivaunujen tekniikkaa jne. Näitä toimia ei voi tehdä ideologisin perustein. Sama pätee taloudessa.
ONKO KAIKILLA OIKEA TILANNEKUVA?
Alla on bruttokansantuotteen aikasarja.
Potentiaalinen bruttokansantuote (punainen katkoviiva), joka kuvaa kuinka paljon maksimissaan voitaisiin tuottaa ja saada tuloa, kasvaa omien taloudellisten lainalaisuuksiensa mukaan neuvoteltiin tai ei. Vain toteutuneeseen bruttokansantuotteeseen (sininen viiva) voidaan vaikuttaa palkkapolitiikalla sekä finanssi- ja veropolitiikalla. Katsokaa kasvua vuodesta 2008. Jotakin on mennyt pahasti pieleen.
Aikaisemminkin on ollut katastrofeja: Nälkävuodet, sodat jne. Aina niistä on selvitty. Sen näkee aikasarjasta. Ei ennen vuotta 2008 ole ollut nykyisen kaltaista lamaa, jossa bruttokansantuote polkee paikallaan. Ei ole ollut taloudellista kasvua eli kotitalouksien tulot eivät ole jatkuvasti kasvaneet. Voisi todeta ilkeästi: nyt on saatu aikaan joidenkin haluama nollakasvu. Ei taida tilanne tyydyttää nollakasvukerholaisia. Vuonna 1990 alkanut lama korjaantui 10 vuodessa. Nyt ei ole korjaantunut.
MITÄ KORJAUSLIIKE VAATII PALKKA- JA TYÖMARKKINPOLITIIKALTA, KUN MAALLA ON KIINTEÄ VALUUTTAKURSSI?
Ainoa, josta nyt voitaisiin neuvotella on työmarkkinauudistukset ja palkkapolitiikka, joka ottaa huomioon euron. Sehän on kiinteä valuuttakurssi Suomen näkökannalta: Saksan euro, Ranskan euro, Hollannin euro jne on täysin sama kuin Suomen euro. Euron ja dollarin, jenin jne kurssi riippuu Euroalueen isojen talouksien taloustilanteesta. Joten ainoa, mistä tässä tilanteessa voidaan neuvotella, on kiinteän valuuttakurssin vaatimasta palkkapolitiikasta ja työmarkkinauudistuksista. Ongelmana on se, että minun nähdäkseni AY-liike haluaa säilyttää suuren osan vallitsevista rakenteista, jotka ovat johtaneet nykyiseen katastrofaaliseen tilanteeseen.
Kun valuuttakurssi ei jousta, palkkojen on joustettava. Palkathan ovat kuitenkin jäykkiä alaspäin. Tällöin voitot, joista maksetaan yritysten rahoittajille joustavat, mutta joustovaraa ei ole paljoa. Jos rahoittajat eivät saa korvaustaan, sijoitukset menevät muualle. Vuonna 1990-lama korjaantui sekä valuuttakurssin muutoksen että tilanteen huomioitavan palkkapolitiikan avulla. Suomen markan hintahan putosi noin 30 %. Meillä oli kelluva valuuttakurssi. En lähde sen enempää luennoimaan. Kirjastosta löytyy kirjoja. Kannattaa myös katsoa, kuinka Saksassa hoidettiin samanlainen tilanne.
Kun pohtii AY-liikkeen ja hallituksen toimia, tulee mieleen ns. Sorsan paperi. Vuonna 1990 alkaneen laman alussa Suomen Pankin johtaja Sorsa ehdotti palkkojen alennusta, jotta ulkomaanvaluutassa mitatut vientihinnat laskisivat ja vienti alkaisi vetää.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003098516.html
Sinänsä huono ehdotus. Kuinka neuvotella useamman AY-liikkeen kanssa ja kuinka kauan neuvottelut kestäisivät? AY-liikkeen johtajat totesivat ”Meidät on valittu nostamaan palkkoja. Ei laskemaan niitä.” Devalvaatio on nopea korjausliike
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/33719f50-ffde-4ca9-b236-f4382407853d
TYÖNJAKO: ONKO TIETOA, KUINKA KORJAUSLIIKE TEHDÄÄN?
Työnjako oli selvä. AY-liike viis veisasi, miten taloutta korjataan, kun jokin katastrofi kohtaa maata. Se kuuluu hallitukselle. Ja näin on nyt tapahtumassa. Minun nähdäkseni osa AY-liikkeestä haluaa neuvotella pysäyttääkseen hallituksen korjausohjelman. Ei EK:n etelärannan bunkkerissakaan taideta kovin paljon ymmärtää talouden toimintaa, joka eroaa vuorineuvosten sammakkoperspektiivistä. Kansantalouden katastrofien korjaaminen vaatii erilaista tietoa, kuin yrityksen johtaminen. Täytyy vain luottaa, että näiden järjestöjen ekonomistit pystyvät selittämään kansantajuisesti AY-pomoille ja vuorineuvoksille, kuinka talous toimii.
Tässä on vain se ongelma, että Suomessa on noin 100 henkilöä, jotka pystyvät tekemään kunnollisen analyysin. Ja tämäkin luku on luultavasti ylikanttiin. Mistä minä sen tiedän? Olen korjannut ja pisteyttänyt tuhansia opiskelijoiden tenttipapereita ja tunnen joitakin eri yliopistojen kansantaloustieteen laitoksen henkilöitä. Siellähän nämä ekonomistit koulutetaan. Tietotaso ei ole kaikilla kovinkaan kaksinen. Minunkin tiedot ovat jonkin verran ruosteessa. Eläkkeellä ollessa ei joka päivä perehdy oppikirjoihin, tee luentomonisteita ja luennoi.
MITKÄ TEKIJÄT KORJAUSLIIKKEESSÄ ON HALLITUKSEN ”HANSKASSA”?
Asiaan. Ilman korjausliikettä budjetin alijäämä kasvaa, jolloin velka automaattisesti kasvaa tarvittavan velan uudelleen rahoituksen kautta. Uudella velalla maksetaan vanhaa. Tähän tarvitaan nykyisin uutta velkaa, koska budjetissa ei ole ylijäämää, jolla vanha velka maksettaisiin. Tarvitaan myös uutta velkaa vanhan velan korkojen maksuun. Velkataakkaa helpottaisi vain hyperinflaatio, korkojen lasku ja budjetin alijäämän supistaminen ja pääseminen ylijäämään sekä talouskasvun aikaansaaminen. Velkataakkaa helpottavaa hyperinflaatiota, korkojen muutosta ei ole nähtävissä. JA NÄIHIN VAIKUTTAMINEN ON HALLITUKSEN PÄÄTÖSVALLAN ULKOPUOLELLA. Hallitus voi vaikuttaa budjettiin ja talouskasvun tekijöihin: veroihin, menoihin, koulutuksen suunnan muuttamiseen, työmarkkinoiden toimintaan vaikuttavien lakien säätämiseen………
En lähde luennoimaan. Lukija voi lainata kirjastoista minkä tahansa makrotalouden oppikirjan ja tutustua ongelman ratkaisuun. Ja korjausliike ilman kelluvaa valuuttakurssia on HIDAS. Toisin sanoen talouden Via Dolorosa on pitkä. Ja pääasiassa pääministeri ja valtiovarainministeri joutuvat kantamaan ristiä pitkään. Yksi hallituskausi ei riitä.
AY-LIIKE ON JARRUMIEHEN ROOLISSA JA ETELÄRANNASSA EI TAIDETA YMMÄRTÄÄ KAPITALISMIN PÄÄPERIAATTEITA.
Hallitus tekee korjausliikettä siitä huolimatta, että osa AY-liikkeestä on ottanut Linnanmäen vuoristoradan jarrumiehen kaltaisen roolin. Nyt on budjettiriihi näköpiirissä. Tehdään leikkauksia. Mikään ei ole niiden ulkopuolella, Voidaan leikata mm. yritystuista. Siellä sitä leikattavaa olisi.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009579833.html
Etelärannassa voitaisiin palata kapitalismiin ja terveeseen kilpailuun perustuvaan ajatteluun. Otetaan esimerkiksi yritystuet. Etelärannan bunkkerissa on tainnut unohtua, mitä Neuvostoliitossa tapahtui. Epäkelpojakin yrityksiä pidettiin pystyssä valtion rahoituksella. Suomessa onneksi tilanne ei ole lähelläkään Neuvostoliiton tapausta. Mutta vuorineuvoksilta voisi kysyä, mihin kaikenkarvaisia tukia yritykset tarvitsevat? Ovatko ne elinehto tukea saaville yrityksille? Jos näin on, ollaan tuhon tiellä. Jos eivät ole elinehto yrityksille, ne voidaan poistaa. Kaikkien pitää osallistua talouden parannustalkoisiin.
Eläkkeisiinkin voidaan puuttua esim. indeksi korotusten väliaikaisen jäädyttämisen kautta. Kansalle olisi selvästi kerrottava, mikä on eläkeyhtiöiden taloudellinen tilanne (maksukyky) ja kuinka paljon budjetista rahoitetaan eläkkeitä. ”Mikään ei ole pyhää”. Itse eläkeläisenä suostuisin näihin talkoisiin. Juhlat on ohi. Se kirpaisee, mutta muutoin on synkkä tulevaisuus edessä
On kansallinen hätätilanne, koska vaarana on ”hallitsematon” velan kasvu ja sen erittäin epämiellyttävät seuraukset. Jos vain kinataan ideologisin perustein, kuten Eduskunnassa tehdään, tilanne huononee. Kuten laulussa sanotaan ”Jonkun on astuttava johtoon.” Jonkun on tuotava järkeä nykytilanteen ”juupas-eipäs” kinaan. Ja se on hallitus ja eduskunta.
AIKAISEMMAT HALLITUKSET
Tässä tilanteessa on houkutus pohtia aikaisempien Kataisen Stubin ja Marinin hallitusten holtitonta taloudellista toimintaa. Mutta olkoon. Mennyttä ei voi muuttaa, mutta siitä voi oppia.
Lähden tästä kävelylle, vaikka aurinko ei paistakaan. Lämpötila on kuitenkin kesäiset + 3o.
Vilho Mäkelä
vilhomakela.fi
Facebook jne jne
