On järjetöntä luopua kotimaisesta ruoantuotannosta
Ruoan hinta oli noussut tammikuussa 2023 viime vuodesta 15,4 prosenttia. PTT:n mukaan kauppa on saanut nostettua hintoja enemmän kuin hintojen noususta johtuen myyntimäärät ovat laskeneet. Ja osa kaupoista on tehnyt jättimäistä tulosta samaan aikaan, kun kuluttajat ovat tiukalla puhumattakaan tuottajista ja jalostajista.
PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg kertoi HS Visiossa (25.2.), että elintarviketeollisuus sai vietyä kohonneista kustannuksista vain kaksi kolmasosaa kaupalle. On syytä muistaa, että teollisuus maksaa ruoasta tuottajille. Ja jos rahaa ei tule kaupalta, tilanne on mahdoton.
Tärkein kustannustekijä teollisuudelle on maatalosutuotteiden hinnat. Esimerkiksi maidon tuottajahinta on noussut lähes 45 prosenttia. Tuottajahinnan nosto on ollut välttämätöntä. Tästä huolimatta tilat ovat tiukalla.
Teollisuudelle iso kustannuksia nostanut tuotannontekijä on ollut myös energia. Turvallinen elintarvike tarvitsee kuumennusta ja pitkien matkojen Suomessa pyörien päällä kuluu myös polttoaineita. Myös tiloilla energiakustannukset ovat nousseet rajusti.
Maatalouden sisällä kotieläintiloilla ja erityisesti maitotiloilla tuottajahinta on noussut reilussa vuodessa enemmän kuin koskaan EU-aikana. Mutta niin ovat nousseet kustannuksetkin. Haasteita riittää, vaikka onneksi energian hinta ja sitä kautta myös lannoitteiden hinnoissa on ollut pientä laskua viime aikoina.
Vertikaalinen integraatio eli tilanne, jossa kaupan pitäjä on samaan aikaan tuotteen reseptin omistaja eli siis jalostaja, on johtanut erittäin pahaan epätasapainoon ketjussa. Elintarvikemarkkinalaki ja erityisesti kilpailulaki kaipaavat uudistusta, jossa maataloustuottajien ohella myös ruoan jalostajien asemaa vahvistetaan.
Kotimainen ruoantuotanto on turvallisuuskysymys. Markkinat on saatava kuntoon ja tuottajalle kohtuullinen korvaus. Ilman tuottajia ei ole ruokakaan.
