On ilmastosyistä kapinoitu katkerasti ennenkin. Kuolonuhreja tullut ja ulkovaltojen puuttuminen on ollut välttämätöntä
Ennen tarkoittaa tässä 1800- ja 1900-luvun taitetta. Silloin Kiinassa oli pitkään poikkeuksellisen kuumaa ja kuivaa.
Ei ole normaalia tämä, ajateltiin. Joku on tämän aiheuttanut. Muutoksella on selvä yhteys lisääntyneisiin ulkomaalaisiin Kiinassa. Emme tunne muuta syytä, pähkäilivät kiinalaiset. Kiinan sisäänpäinkääntyneisyys oli murrettu, satamat väkipakolla avattu, talous oli avoimempi, ulkomaankauppa lisääntyi, kaupunkeihin kerääntyi ulkomaisia liikemiehiä.
Kiinalaisen logiikan mukaan siinä on ihan riittävästi syytä siihen että ilmastokin menee pilalle. Kiinalaisen logiikan mukaan myös sellaisilla seikoilla voi olla keskinäisriippuvuutta joilla ei ole suoraan nähtävissä olevaa kytköstä. Johtopäätös on ollut aivan kiinalaisen parhaimman tietämyksen mukainen.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Estelyistä huolimatta myös lähetyssaarnaajat täyttivät maata. Siitä huolimatta että yhteiskunnan jäsenet painostivat ketään vuokraamasta tai myymästä asuntoja uskonnon levittäjille, tulijoita oli kumminkin. Jos jonkinlaisia lähetysasemia perustettiin.
Suomalaisiakin lähetyssaarnaajia Kiinaan lähti. Englannissa ensin opiskeltiin englantia ja kiinaa. Kiinan opiskelua jatkettiin sitten Kiinassa. Tavoitteena oli levittää uskoa eli perustaa uusia ja uusia lähetysasemia paikoille joissa niitä ei vielä ollut.
Myös muut uskontokunnat katsoivat velvollisuudekseen viedä omaa näkemystään näille pakanoille. Sillä pakanoitahan kiinalaiset olivat. Taikauskoisia ja uskoivat omiin jumalankuviinsa joita oli satamäärin.
Boksarikapina
Boksareiksi kutsutaan oikeudenmukaisuuden ja harmonian nyrkkejä.
Liike syntyi nimenomaan ilmaston muuttamiseksi takaisin sellaiseksi kuin se oli ollutkin. Pekingissäkin oli totuttu siihen että aika ajoin pääkaupunki on veden vallassa, katuja ja talojen alakertoja peitti tulvavesi. Se oli normaalia ja on edelleen normaalia monin paikoin muualla maailmassa.
Tavoitteeseen, ilmaston muuttamiseksi entiselleen, päästäisiin tappamalla tai eliminoimalla ulkomaiset ihmiset Kiinasta.
Näinpä boksarit hyökkäsivät ulkolaisten kimppuun missä vain näkivät. Yongxinissa missä oli suomalaisia lähetystyöntekijöitä kaduille ilmestyi punaisia julisteita joissa ilmoitettiin että kaikki ulkomaalaiset ja kristityt kiinalaiset tapetaan neljän päivän kuluttua.
Siinä oli jo riittävästi syytä siirtyä turvaan.
Levottomuuksien alkaessa ulkolaiset vetäytyivät omiin kortteleihinsa, esim. Pekingissä lähetystöjen alueelle.
Shanghai suorastaan tulvehti sinne paenneita lähetyssaarnaajia.
Saksan ja Englannin lähetystöt puolustautuivat Pekingissä urheasti. Lähetyssaarnaajatkin osallistuivat yölliseen vartiointiin ase kädessä. Varsinkin yöt olivat vaarallista aikaa, tuolloin yllätyshyökkäyksiä ja rynnäkköjä tapahtui.
Lähetystöjen alue oli piiritetty ja sinne paenneet joutuivat elämään kuolemanvaaran alla. Ja pitkään, kuukausia.
Boksarikapinan loppu
Ulkomaiden sotilaallinen puuttuminen oli välttämätöntä. Pekingiin lähetettiin sotajoukko joka miehitti Kiinan pääkaupungin. Miehittäjävaltioita olivat Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä.
Näin saatiin näille ilmastouskomuksille reilu sata vuotta sitten stoppi.
Viranomaiset velvoitettiin suojelemaan ulkomaalaisia. Taisi ilmastokin vakioitua sen verran että uskomukselta putosi pohjaa.
Pari sataa lähetystyöntekijää menetti kapinassa henkensä. Kiinalaisia tapettuja kristittyjä ei kai kukaan ole laskenut, vaikka juuri he olivat suurimmassa vaarassa.
Mutta millä keinoin nykyisille ilmastokapinallisille saataisiin stoppi? Ei hyvältä näytä, poliisi päinvastoin suojelee kapinallisia.
Melkomoinen osa kansasta suhtautunee hyväksyvästi ilmastokapinointiin, niin nykyään kuin myös reilu sata vuotta sitten Kiinassa.
Lähde
Juhani Mailasalo Suomalaiset keisarillisessa Kiinassa. Reuna 2024.
