Oletko tullut syrjityksi? Hyvitysvelvollisuus syntyy kun syrjintä todetaan. Uhrilla on oikeus saada vahinko korvattua.
Oletko kokenut syrjintää? Oletko taistellut niitä kuuluisia ”tuulimyllyjä” vastaan? Kuka puolustaa Sinua syrjintätilanteessa? Oletko oikeutettu hyvitykseen kokemastasi syrjinnästä?
—
18.10.2022 Lausunto
VVTDno-2022-1286
YHDENVERTAISUUSVALTUUTETUN lausunto (VVTDno-2022-1286): Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle
Asia: HE 148/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
s. 5 – 6:
- ”Nykyinen yhdenvertaisuuslaki lähtee siitä, että syrjintää kohdanneella henkilöllä on oikeus saada hyvitys muun muassa viranomaiselta, työnantajalta, koulutuksen tai tavaroiden ja palvelujen tarjoajalta, joka on syyllistynyt syrjintään. Hyvitysvelvollisuuden syntymiseen ei ole asetettu mitään lisäedellytyksiä, hyvitysvelvollisuus syntyy samalla kuin syrjintä todetaan. Hyvitystä ei voi nykyisen lain mukaan saada asiaa käsiteltäessä yhdenvertaisuus- ja tasa- arvolautakunnassa vaan hyvitystä on erikseen haettava kanteella käräjäoikeudessa.
- Valtioneuvoston tilaama yhdenvertaisuuslain arviointitutkimus osoitti kiistattomasti, että yhdenvertaisuuslain mukainen järjestely ei ole toimiva hyvityksen osalta. Vuosina 2015-2019 tuomioistuimet määräsivät hyvitystä maksettavaksi yhdenvertaisuuslain perusteella nostetuissa kanteissa vain kolme kertaa.
- Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistusta valmistellut oikeusministeriön työryhmä esitti viime keväänä yksimielisesti, että hyvitystä voisi hakea yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta, ja lautakunta voisi siitä päättää.”
– – ”Työryhmän esitys sai lausuntokierroksella laajaa tukea. Hallituksen esityksen mukaan: ”Ehdotusta kannattivat muun muassa eduskunnan oikeusasiamies, ja useimmat muut viranomaistahot, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, useimmat työntekijäjärjestöt sekä useimmat muut kuin työmarkkinajärjestöt. Useat lausunnonantajat katsoivat, että lautakuntamenettely parantaisi syrjinnän uhrin pääsyä oikeussuojakeinoihin, ja että nykymallissa kynnys hyvityksen hakemiseen käräjäoikeudesta on liian korkea muun muassa johtuen kuluriskistä.” Myös oikeuskansleri ja monet lausunnon antaneet yksittäiset tuomioistuimet pitivät esitettyä ratkaisua parannuksena nykytilanteeseen
Esitystä kritisoivat tältä osin Korkein hallinto-oikeus, Suomen Tuomariliitto sekä työnantajia ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt pääosin sillä perusteella, että kyseessä on yksityisoikeudellinen asia, joka ei sovi hallintolainkäytössä ratkaistavaksi.
Luopuminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan mahdollisuudesta päättää hyvitystä ja korvata se suosituksella.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei pidä riittävänä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voisi antaa suosituksen hyvityksestä, kuten hallituksen esityksessä nyt ehdotetaan. Työryhmän esitykseen kriittisesti suhtautuneet tahot ovat virheellisesti rinnastaneet hyvityksen vahingonkorvaukseen, ja näin tulkinneet hyvityksen yksityisoikeudelliseksi asiaksi. Tämä ei kuitenkaan vastaa syrjintädirektiivien taustalla olevaa ajattelua: hyvityksessä on kyse syrjinnän ehkäisemisestä, ja hyvittämisestä seuraamusmaksulla, joka maksetaan syrjinnän uhrille.
Hyvityksen lisäksi uhrilla on oikeus saada korvattua hänelle aiheutunut vahinko.
Hallintotuomioistuimet käsittelevät nykyisinkin esimerkiksi tietosuojavaltuutetun ja kahden apulaistietosuojavaltuutetun seuraamuskollegiona määräämiä seuraamusmaksuja sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan sitovista uhkasakkopäätöksistä tehtyjä valituksia. Molemmissa näissä on määrätty satojen tuhansien eurojen suuruisia sitovia maksuja.” – – (tummennus oma)
YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU PL 24 Puhelin: 0295 666 800 Internet: http://www.syrjintä.fi
—
Mitä kuuluu yhdenvertaisen kohtelun periaatteen sisältävän EU-direktiivin täytäntöönpanolle?
Direktiivin tarkoituksena on torjua uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Direktiiviä sovellettaisiin julkisella ja yksityisellä sektorilla, kun on kyse sosiaalisesta suojelusta, sosiaaliturva ja terveydenhuolto mukaan lukien, sosiaalietuuksista, koulutuksesta ja yleisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palveluiden saatavuudesta ja tarjonnasta, asuminen mukaan lukien.
