Oikeuskanslerinviraston ilmoituskanava ei perustu tarkoin lakiin eikä edistä oikeudenmukaisuutta (PL 2 §, 6 §, 21 §, 22 §)

Oikeuskanslerinvirasto ei selvitä HL 31 § ja 32 § mukaisesti olla ottamatta yrittäjänä toiminutta ilmoittajaa ilmoittajansuojeluun.

Oikeuskanslerinvirasto ei HL 44 § ja 45 § mukaisesti myöskään perustele päätöstään yrittäjänä toimineen ilmoittajan tekemään ilmoitukseen ja siinä esitettyihin vaatimuksiin.

Oikeuskanslerinvirasto ei myöskään allekirjoita päätöstään käsittelijän nimellä.

Oikeuskanslerinvirasto ei siirrä yrittäjän toimineen ilmoittajan asiaa toimivaltaiselle viranomaiselle.

Toimiiko oikeuskanslerinvirasto Suomen voimassa olevien lakien ja EU-oikeuden mukaisesti (PL 6 §, Yhdenvertaisuuslaki 18 §) kun se asettaa yrittäjänä toimineen (osakkaana olevan) ilmoittajan epätasa-arvoiseen asemaan sellaisen yrittäjän ja osakkaan kanssa, joka edelleen toimii yrittäjänä?

Kuinka aikaisemmin yrittäjänä toimineen ja oikeuskanslerinviraston sähköiseen ilmoituskanavaan tekemä ilmoitus ja siihen oikeuskanslerinviraston perustelematon päätös palvelevat yrittäjänä toiminutta ilmoittajaa, joka ilmoittaa EU-direktiivien ilmeisestä rikkomisesta ja EU:n perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesta lainkäyttötoiminnasta ja siten yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta?

Eikö oikeuskanslerinviraston oma lainkäyttötoiminta ja julkisen vallan käyttö, tulisi perustua tarkoin lakiin ja edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassamme (PL 2, PL 6 §, 21 § ja 22 §)?

—

Ks. alla Oikeuskanslerinviraston sähköisestä ilmoittajansuojelusta, jonka tulisi ”antaa suojan eräiden väärinkäytösten ilmoittajille. Ilmoittaja on henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee Euroopan unionin tai kansallisen oikeuden rikkomista esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, elintarvikkeiden turvallisuudessa tai kuluttajansuojassa ja tekee siitä ilmoituksen ilmoituskanavaan. Väärinkäytöksistä ilmoittaminen on tärkeää yleiseen etuun kohdistuvien uhkien ja vakavien haittojen ennaltaehkäisemiseksi.

Ilmoittajansuojelun avulla ilmoittajat voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä turvallisesti ja siten, että heidän henkilöllisyytensä on suojattu. Tieto ilmoittajan henkilöllisyydestä on salassa pidettävä tieto myös ilmoituksen jatkokäsittelyssä.

Ilmoittajansuojelu perustuu ilmoittajansuojelulakiinLinkki toiselle sivustolle ja Euroopan unionin ilmoittajansuojeludirektiiviinLinkki toiselle sivustolle.

Ilmoittajansuojelu kieltää vastatoimet ilmoittajaa kohtaan. Työnantaja ei voi esimerkiksi heikentää ilmoittajan palvelussuhteen ehtoja, päättää ilmoittajan palvelussuhdetta tai lomauttaa ilmoittajaa ilmoituksen johdosta.

Ilmoittajan suojelulle on kolme yleistä edellytystä:

• Ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa.
• Rikkomista koskeva tieto kuuluu ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan.
• Ilmoittaja ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä.

— Millaisista väärinkäytöksistä ilmoituksen voi tehdä?

Ilmoituksia voidaan tehdä Euroopan unionin tai kansallisen oikeuden rikkomisista, jotka

• ovat rangaistavia
• voivat johtaa seuraamusmaksuun tai
• voivat vakavasti vaarantaa yleisen edun toteutumista.

Ilmoituksia voidaan tehdä seuraavilla aloilla havaituista väärinkäytöksistä:

• julkiset hankinnat lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankintoja
• finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat
• rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
• tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
• liikenneturvallisuus
• ympäristönsuojelu
• säteily- ja ydinturvallisuus
• elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi
• Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklassa tarkoitettu kansanterveys
• kuluttajansuoja
• yksityisyyden ja henkilötietojen suoja
• verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.

Lisäksi ilmoituksia voidaan tehdä

• Euroopan unionin varainhoitoa tai menojen toteuttamista tai unionin tulojen tai varojen keräämistä koskevien sääntöjen rikkomisesta
• avustusten tai valtiontukien myöntämistä, käyttämistä tai takaisinperintää koskevien sääntöjen rikkomisesta
• kilpailusääntöjen rikkomisesta
• yritysten ja yhteisöjen verosääntöjen rikkomisesta tai järjestelyistä veroetujen saamiseksi
• kuluttajan suojaamiseksi säädetyn lainsäädännön rikkomisesta.

Poikkeuksena soveltamisalaan lakia ei kuitenkaan sovelleta rikkomiseen, joka koskee lääkelain säännöksiä yksityishenkilön henkilökohtaisten lääkkeiden tuonnista maahan tai sosiaalihuollon palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisyksiköstä, eräitä ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain säännöksiä tai eräitä rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain säännöksiä. Lue lisää ilmoittajansuojelulain 2 pykälän 2 momentin poikkeuksista soveltamisalaan. 

Väärien tietojen ilmoittaminen tahallaan on rangaistavaa, ja siitä voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.

Millaisille henkilöille ilmoittajan suojelua annetaan?

Ilmoittajansuojelulain mukainen suoja annetaan ilmoittajalle, joka ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä.

Ilmoittaja voi olla

• työ- tai virkasuhteessa
• itsenäinen ammatinharjoittaja
• osakkeenomistaja
• yhteisön tai säätiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai toimitusjohtaja
• vapaaehtoistyöntekijä
• harjoittelija.

Ilmoittaja voi myös tehdä ilmoituksen työtä edeltäneiden neuvottelujen tai jo päättyneen työnsä aikana tapahtuneesta rikkomisesta. Ilmoituksen voi tehdä, vaikka neuvottelut eivät olisi johtaneet työn alkamiseen.

Lisäksi suoja annetaan henkilölle, joka avustaa ilmoittajaa ilmoittamismenettelyssä tai on yhteydessä ilmoittajaan ja on myös vaarassa työnsä tai asemansa vuoksi joutua vastatoimien kohteeksi ilmoituksen johdosta. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi työpaikan luottamusmies, luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu, muu henkilöstön edustaja tai ilmoittajan sopimuskumppani, työtoveri tai sukulainen.

Minne ilmoitus tehdään?

Organisaatiossa havaitusta väärinkäytöksestä ilmoitus tehdään ensisijaisesti kyseisen organisaation sisäiseen ilmoituskanavaan. Ilmoitus on mahdollista tehdä tietyissä tapauksissa myös oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan tai suoraan toimivaltaiselle viranomaiselle.

Oikeuskanslerinvirasto siirtää keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan tehdyt ilmoitukset toimivaltaiselle viranomaiselle, joka tutkii ilmoituksen ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Lue lisää oikeuskanslerinviraston keskitetystä ulkoisesta ilmoituskanavasta.”

Lähde

—

Tästä pääset suoraan oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan https://turvaviesti.gov.fi/ilmoituskanava-rapporteringskanal

Lähde