Oikeistohallitus ei muutu äärioikeistolaiseksi huutamalla
Eduskuntavaaleissa annettiin 3 095 604 ääntä. Hallituspuolueiden (KOK, PS, RKP ja KD) osuus oli 49,4 %. Tämä tarkoittaa 109:n kansanedustajan enemmistöhallitusta, sillä Ahvenanmaan kansanedustaja ja RKP muodostavat keskenään eduskuntaryhmän.
Vihervasemmisto (SDP, Vihreät, Vas.) sai 67 kansanedustajaa 34 %:in ääniosuudella. Keskusta sai 11,3 % äänimäärällä 23 kansanedustajaa. Hjallis Harkimo säilytti paikkansa, mutta suurta meteliä pitänyt VKK hajosi omaan mahdottomuuteensa.
Keskusta ei edes vastannut hallituskysymyksiin, ja ilmoitti jäävänsä täysin omaan oppositioonsa. Tämä tekee tulevasta vaalikaudesta mielenkiintoisen, sillä keskusta haluaa välttää leimautumista vihervasemmistolaiseen oppositioon.
Tilastokeskuksen sivuilta (stat.fi) selviää, että koko maan tasolla Kokoomus lisäsi käydyissä eduskuntavaaleissa suhteellisesti eniten kannatustaan alueilla, joilla RKP:n ja Vihreiden kannatus oli vahvaa. SDP:n kannatus lisääntyi eniten Vihreiden (+5,0 %) ja sekä Vasemmistoliiton (+3,8 %) vahvoilla kannatusalueilla. Perussuomalaisten kannatukseen suurin lisäys tuli puolestaan Keskustan (+5,5 %) vahvoilta kannatusalueilta.
Kun kannatusta tarkastelee tulotason perusteella, Kokoomuksen kannatus oli suurinta korkean tulotason ja matalan työttömyyden alueilla. SDP sai suurimman kannatuksen keskimääräisen tulotason alueilta sekä sieltä, missä oli suurta työttömyyttä. Perussuomalaiset saivat suurimman kannatuksen keskimääräisen tulotason alueilta, sekä kannatus painottui keskimääräisen ja suuren työttömyyden alueille. Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto menettivät melko tasaisesti kannatustaan kaikilla työllisyysasteen mukaan rajatuilla alueilla.
Mielenkiintoista on huomata, että niin Kokoomuksen kuin Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannatus painottui selvimmin kaupunkeihin, kun taas Perussuomalaisten asutuskeskuksiin ja haja-asutusalueille.
YLE uutisten taloustutkimus julkaisi puolueiden kannatustutkimuksen 8.6, jossa verrattiin puolueiden kannatusta ennen vaaleja tilanteeseen. Oikeistohallituksen kannatus on kasvanut 2,6 %, ja edellisen hallituksen jäännöksen kannatus on laskenut 1,2 %.
On ollut surullista seurata eduskuntavaalit hävinneitten puolueiden edustajien ja kannattajien viestintää sekä käyttäytymistä some-viestinnässä. Uudesta hallituksesta on tehty ”äärioikeistolainen”. Sitä nimitystä käyttäisin kyllä harkiten, sillä äärioikeistolaisuus kytketään perimiltään fasismiin, kansallissosialismiin ja uusnatsismiin.
Fasismi ja natsismi ilmaisuahan Venäjän valtion edustajat käyttävät yhä tiiviimmin länsivaltioista.
Talouspoliittiset keinot ovat varmasti radikaalisti erilaisemmat kuin edellisellä vihervasemmistohallituksella, mutta ei talouspolitiikka hallitusta tee fasistiseksi. Viime hallituskaudella taitettiin peistä vihapuheesta, joten olisiko aika itse kunkin tarkistaa ilmaisutaitoaan ja tarkoitusperiään: haluaako tulla ymmärretyksi aidosti vai haluaako olla vaikuttamassa väärinymmärtämisen lisäämiseen?
Suomen julkinen talous on aivan varmasti linjasaneerauksen tarpeessa. Se tarkoittaa työllisyyttä nostavien toimenpiteiden lisäämistä myös yhdessä oppositioon jäävien kanssa. Sosiaaliturvajärjestelmää on kehitettävä niin, että työn vastaanottaminen on joka tilanteessa kannattavaa. Muuten ei kukaan pelasta hyvinvointivaltion palveluja, oli sitten vallassa minkälainen hallitus tahansa.
