Moraalisten hairahduksiemme kulut yhteiskunnalle | Uusi Suomi Puheenvuoro
Olisi mielestäni mielenkiintoista ja jopa aidosti aiheellistakin yhteiskunnallisen keskustelun vuoksi selvittää, mitkä ovat ”meidän kaikkien” yhdessä tekemien moraalisten hairahdusten aihettamat kustannukset valtiolle ja muullekin yhteiskunnalle.
Mistäpä moraalisten hairahduksiemme aiheuttamat kustannukset kertyvät? . Ehdottaisin seuraavia:
1) Merkittävä osa rikollisuuden kontrollijärjestelmän kuluista. Oikeusvaltiossa tulee luonnollisesti olla insituutiot, joilla rikollisuutta vähennetään ja suitsitaan, mutta kyse on myös mittasuhteista. Jos rikollisuus vaikkapa aina vain lisääntyisi, eivät poliisin määrärahat olisi koskaan riittäviä. Kontrollijärjestelmän kuluja ovat oikeusministeriön, tuomioistuinjärjestelmän, poliisin, rikosseuraamusjärjestelmän sekä tullin, verohallinnon ja rajavartiolaitoksen kulut.
2) Rikollisuuden kulut uhreille, liike-elämälle ja vakuutusyhtiöille. Huoltoasemalta pöllitään bensaa, lähikaupasta näpistetään juoksukaljaa, kodinkoneliikkeestä katoaa tavaraa, kultasepänliikkeseen murtautuaan. Eräs kennelyrittäjä pakasti ja sulatti samaa koiranpentua saadakseen aina uudestaan vakuutuskorvauksen kuolleesta pennusta. Rattijuoppoudesta aiheutuneiden henkilövahinkojen ja väkivalta – ja henkirikosten aiheuttamia kuluja ei voi pelkästään rahassa mitata, koska kärsimys voi olla elinikäistä eloonjääneelle, mutta vaikeasti vammautuneelle uhrille taikka menehtyneen uhrin omaisille.
3) Eittämätön osa sosiaali- ja terveydenhuollon kuluista. Väkivaltarikosten uhrien hoitaminen. Päihteiden ja muidenkin riippuvuuksien aiheuttamat välittömät ja välilliset kustannukset. Osa lastensuojelun kuluista. Moni muukin asia, kenties lähes jokainen meistä on jonkun turhan kulun aiheuttanut.
4) Ympäristö- ja luonnonsuojelurikosten aiheuttamat tuhot. Rakennusjätteiden saladumppaaminen väärään paikkaan. Tai satunnaisena esimerkkinä, vuonna 2016 Vaasassa tihutyöntekijät tuhosivat kaikki munat yli 300:sta merikotkan pesästä.
5) Jokaisen äänestäjäsukupolven aika tyypillinen nyt-hetkinen itsekkyys ja siitä helposti seuraava holtiton valtion velanotto..(!?) Varmastikin spekulatiivisempi aihe, mutta voidaan kysyä, minkälaista Suomea rakennamme lapsenlapsillemme?
Alkuperäinen kunnianhimoinen ajatukseni oli jopa esittää joitain arvioita kaiken em. kokonaiskustannuksista yhteiskunnalle, mutta totesin sen hyvin nopeasti aivan liian vaikeaksi tehtäväksi itselleni. Kuitenkin jokin ajatuspaja tai vastaava voisi tällaisen selvityksen hyvinkin halutessaan tuottaa, siitäkin huolimatta, että vastauksen antaminen vaatisi kysymyksen tulkintaa siinä, tässä ja tuossa yksityiskohdassa.
Arvioisin joka tapauksessa muutamien lähteidenkin perusteella, että moraalisten hairahduksiemme vuosikustannukset yhteiskunnalle ovat ilman muuta miljardiluokkaa. Haittaveroilla, vahingonkorvauksilla uhreille, sakoilla ja oikeudenkäyntikulujen korvauksilla saadaan toki jotain takaisinpäinkin haitan kärsijän suuntaan. Mutta muistaen esimerkiksi sen, että valtio ottaa jatkuvasti uutta velkaa, voitanee silti todeta, että rötöstelyn(kin) kustannuksilla on yhteiskunnallista merkitystä.
Mutta, mitenkä tämän blogin voisi kuitenkin päättää positiivisesti, ja lähestyvään jouluun edes jotenkin sopivasti? Joulun teologinen sanoma on toivorikas ja saa lopullisen merkityksensä vasta pääsiäisessä. Uuden testamentin sanoman mukaan ihmiskunnan moraaliset hairahdukset maksettiin teologisessa mielessä ”kertakorvauksena”, tiettynä juutalaisena pääsiäisenä joskus vuosien 29-33jKr välillä. Ensimmäisestä joulusta ensimmäiseen kristilliseen pääsiäiseen oli noin 33 vuotta. Tästä sanomasta on aika moni ammentanut voimaa rikoksettomaan ja muutenkin kunniallisempaan elämäntapaan.
Oikein hyvää joulua kaikille ja toivokaamme piakkoin myös vähemmän rötöksellistä uutta vuotta 2023 koko Suomelle!
Joitakin – joskin hiukan satunnaisia – lähteitä asiasta enemmän kiinnostuneille:
Hinkkanen, Ville 2007. Rikollisuuden kustannukset. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152439/2_Rikollisuuden_kustannukset.pdf
Kosonen, Petri 2019. Rikokset maksavat yhteiskunnalle miljardin vuodessa ja kustannuksia halutaan pienentää – Vankilakierteestä selvinnyt: ”Nyt minulla on työ, asunto, vaimo ja treenit”. https://yle.fi/a/3-10806700
Selkee, Magdaleena & Lintonen, Tomi 2021. Rahapelaamisen yhteiskunnalliset haittakustannukset. Asiantuntijoiden näkemyksiä kustannusten laskemisesta. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140980/YP2101_Selkee%26Lintonen.pdf?
Miettinen, Ville 2021. Lastensuojelun kustannukset jatkavat kasvuaan suurimmissa kaupungeissa – sijoitukset aiheuttavat valtaosan kustannuksista. https://kuntalehti.fi/uutiset/lastensuojelun-kustannukset-jatkavat-kasvuaan-suurimmissa-kaupungeissa-sijoitukset-aiheuttavat-valtaosan-kustannuksista/
Kurronen, Sanna 2021. Hyssyttelyn hinta. Sosiaaliset ongelmat kasaantuvat alkoholin ympärille. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2021/02/eva-analyysi-no-88.pdf
Ympäristöministeriö. Mitä ovat ympäristörikokset? https://ym.fi/ymparistorikosten-torjunta
Tutki budjettia -nettipalvelu. https://tutkibudjettia.vm.fi/etusivu
