Minusta ei ole elokuvissa hyvä asia että tietyn tyyppiset ihmiset pannaan aina tietyntyyppisiin rooleihin.
Minusta ei ole elokuvissa hyvä asia että tietyn tyyppiset ihmiset pannaan aina tietyntyyppisiin rooleihin.
Sillä on huonoja vaikutuksia monessakin mielessä.
1. Joskus käy sääliksi joitain näyttelijöitä – jotka on ”tuomittu” loppuiäkseen johonkin rooliin.
Ikäänkuin heillä ei olisi kapasiteettia muunkinlaisiin yllättäviinkin rooleihin
Onhan sillä jo elokuvalle mainosarvoa kun joku stara näytteleekin jotain sellaista jossa häntä ei ole nähty – ja ihmiset menee katsomaan miten hän roolistaan selviää – ja onhan se haaste näyttelijällekin joka laajentaa osaamistaan.
2. Onhan se käsittämätöntä epäonnistumista koko näyttelijäkoulutukselta – että ensin opetetaan laajalla skaalala vaikka mitä – ja sitten tuomitaan koko uransa ajaksi tietynlaisiin rooleihin.
Ja kuinka mielikuvituksettomia ovat elokuvaohjaajat ja tuottajat kliseisissä luovia haasteita epäedistävissä näyttelijävalinnoissaan.
3. Kaikki mikä opettaa stereotypioita yhteiskunnassa mukaan lukien näyttelijän tyyppileimaamiset – sillä ei elämä ole lähellekään niitä stereotypioita joita elokuvat tuottaa.
Ihmisistä on aina moneksi – paljon enempään kuin mitä stereotypiat esittää.
Voi jopa sanoa – jos uskoo annettuihin stereotypioihin – ei oikrasti tunne ihmisiä ja elämää.
Siksi elokuvien pitää rikkoa stereotypioita eikä luoda ja vahvistaa niitä
