Miksi kiinalaislaivaa ei käskytetä vaan yritetään pyydellä? Pitääkö Nato-miehen tulla neuvomaan kädestä pitäen?
Rikosasioissakaan ei pyydellä syylliseltä vaan käskytetään, vielä vähemmän kun on kyse sodasta
HS: ”Ruotsin puolelta olemme olleet yhteydessä alukseen. Haluamme sen siirtyvän kohti Ruotsin vesiä yhteydenpidon helpottamiseksi”, pääministeri Ulf Kristersson sanoi.
Syyllinen on tiedossa, paikannin ei ollut päällä, ajankohta sopii, ankkuri vääntynyt. Muutenkin jos olisi syytön, varmaan sanoisivat, että tulkaa vain tarkistamaan, haluamme päästä jatkamaan matkaa.
Sodan säännöt syrjäyttävät rauhan ajan lait
Jos kiinalaisesta aluksesta olisi satelliittitietojen perusteella ammuttu ohjus Helsinkiin, kukaan ei varmaan kyseenalaistaisi (ja jäisi pohdiskelemaan) sitä, että se on sotatoimi ja alus otetaan – vaikka kansainvälisiltä vesiltä – pakkotoimin kiinni ja kuljetetaan Suomeen. Nyt on kyse hybridisodasta.
Atalanta-sotilasoperaatio Somalian vesillä ruokakuljetusten turvaamiseksi merirosvoudelta
HE 117/2010: Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (SopS 49 ja 50/1996), jäljempänä YK:n merioikeusyleissopimus, 100 artiklassa määrätään kaikkien valtioiden velvollisuudesta olla yhteistyössä merirosvouden estämiseksi. Edelleen sopimuksen 105
artiklassa määrätään jokaisen valtion oikeudesta aavalla merellä tai muilla valtioiden lainkäyttövallan ulkopuolella sijaitsevilla
alueilla ottaa haltuun merirosvo- tai ilmarosvoalus. Merirosvoudeksi katsotaan vain aavalla merellä tai valtioiden lainkäyttövallan
ulkopuolella sijaitsevilla alueilla tapahtuneet merioikeusyleissopimuksen 101 artiklassa
määritellyt teot.
– Kommenttini: Kas, kun merioikeussopimuksessa ei ole mainittu nimenomaisesti myös hybridisotaa. No, kun sodassa nämä rauhan ajan lait väistyvät. Merirosvoudessa kyse ei ole valtiollisesta toimijasta.
Jatkuu: Somalia antoi valtuutuksen toimia sen vesillä. Sitten YK antoi päätöslauselmat.
YK:n merioikeusyleissopimuskin saattaisi soveltua sellaisenaan
Soveltuvuutta on vaikea sanoa, kun ei ole kommentaaria.
United Nations Convention on the Law of the Sea, UNCLOS, 1982, voimaan 1994
Linkki sopimustekstiin.
101 artikla
Merirosvouden määritelmä
Merirosvoudeksi luetaan kaikki seuraavat teot:
a) Jokainen yksityisen aluksen tai ilma-aluksen miehistön tai matkustajien tekemä laiton väkivallan teko, vapaudenriisto tai ryöstö, joka on tehty yksityistä etua silmällä pitäen ja joka kohdistuu:
i) aavalla merellä toista alusta tai ilma-alusta tai tällaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa olevaa henkilöä tai omaisuutta vastaan;
ii) alusta, ilma-alusta, henkilöitä tai omaisuutta vastaan, jotka ovat alueella, johon minkään valtion lainkäyttövalta ei ulotu.
b) Vapaaehtoinen osallistuminen aluksen tai ilma-aluksen toimintaan tietoisena seikoista, jotka tekevät siitä merirosvoaluksen tai ilmarosvoaluksen.
c) Yllytys tai tahallinen avunanto tämän artiklan a)- ja b)-kohdan tarkoittamiin tekoihin.
105 artikla
Merirosvoaluksen tai ilmarosvoaluksen haltuunotto
Jokainen valtio voi aavalla merellä tai muilla valtioiden lainkäyttövallan ulkopuolella sijaitsevilla alueilla ottaa haltuunsa merirosvoaluksen tai ilmarosvoaluksen tai merirosvoudella vallatun aluksen tai ilma-aluksen, joka on merirosvojen valvonnassa, pidättää asianomaiset henkilöt ja takavarikoida aluksessa olevan omaisuuden. Haltuunoton toimittaneen valtion tuomioistuimella on oikeus määrätä langetettavista rangaistuksista samoin kuin niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä alukseen, ilma-alukseen tai omaisuuteen nähden hyvässä uskossa olevan kolmannen osapuolen oikeuksien huomioon ottamiseksi.
110 artikla
Tarkastusoikeus
1. Sota-alus, joka aavalla merellä kohtaa muun kuin sellaisen ulkomaisen aluksen, joka nauttii 95 ja 96 artiklan mukaisesti täydellistä koskemattomuutta, voi pysäyttää sen milloin tämä perustuu sopimuksen suomaan oikeuteen tai on pätevää aihetta epäillä, että:
a) alus harjoittaa merirosvoutta; [ ]
111 artikla
Oikeus välittömään takaa-ajoon
1. Ulkomaisen aluksen välittömään takaa-ajoon voidaan ryhtyä silloin, kun rantavaltion toimivaltaisella viranomaisella on pätevät syyt epäillä aluksen rikkoneen valtion lakeja ja määräyksiä. Tällaiseen takaa-ajoon on ryhdyttävä sinä aikana, kun vieras alus tai jokin sen laivaveneistä on takaa-ajavan valtion sisäisillä aluevesillä, saaristovesillä, aluemerellä tai lisävyöhykkeellä, ja takaa-ajoa voidaan jatkaa aluemeren tai lisävyöhykkeen ulkopuolella vain, jos takaa-ajo ei ole välillä keskeytynyt. Pysähtymiskehotuksen antavan aluksen ei tarvitse itse olla sillä hetkellä, kun vieras alus aluemerellä tai lisävyöhykkeellä vastaanottaa pysähtymiskehotuksen, aluemerellä tai lisävyöhykkeellä. Jos vieras alus on 33 artiklassa määritellyllä lisävyöhykkeellä, takaa-ajoon voidaan ryhtyä vain, jos niitä oikeuksia, joiden suojelemiseksi lisävyöhyke on perustettu, on loukattu. [ – – ]
8. Silloin kun alus on pysäytetty tai pidätetty aluemeren ulkopuolella olosuhteissa, jotka eivät oikeuta välittömään takaa-ajoon, sille on korvattava kaikki tästä mahdollisesti aiheutuneet vahingot tai menetykset. [Kommenttini: Syylliselle Suomi tuskin jäisi velkaa.]
3 artikla
Aluemeren leveys
Jokaisella valtiolla on oikeus ulottaa aluemerensä enintään tämän yleissopimuksen mukaisesti määritellyistä perusviivoista mitattuun 12 meripeninkulman rajaan.
Lisäksi on talousvyöhyke.
300 artikla
Toimiminen vilpittömässä mielessä ja oikeuksien väärinkäyttö
Sopimusvaltiot täyttävät tämän yleissopimuksen mukaiset velvollisuutensa vilpittömässä mielessä ja käyttävät tämän yleissopimuksen tunnustamia oikeuksia, toimivaltaa ja vapauksia tavalla, joka ei merkitse oikeuksien väärinkäyttöä.
