Mikä on oikeudenmukaista? – Miksi heräät aamuisin?
Kuinka paljon ihminen kuluttaa voimiaan pitääkseen yllä rakennettuja rakenteita ja kuinka paljon metsästäjä-keräilijä kulutti voimiaan elämän pitimiksi?
Laiskuus on ihmisen voimanlähde ja innoittaja, se sai ihmisen ongelmanratkaisukyvyllään miettimään, miten tehdä asioita vähemmällä vaivalla. Samainen syy sai ihmiset muodostamaan ihmisten liittoumia, heimoja, kyliä, kyläyhteisöjä ja kaupunkeja.
Alkujaankin heimoutuminen oli metsästyksen menestyksen avaintekijä – joukolla riistan saanti oli riskien hallinnan kannalta helpompaa, ja samasta syystä myös yhteiskunta muodostui viljelyskulttuurin myötä, tosin ei ilman muutoksia ihmisperimässä.
Ehkä ihmisliittoumien eräs kompastuskivi on – niin kuin tänäkin päivänä, että joku taho kokee oikeudekseen saada enemmän kuin kaikki muut, ehkä kyvyttömyydestään nähdä toisten vaivaa, tai ehkä vain mahdollisuus tekee varkaan?
Mikä on oikeudenmukaista?
Koska ihmisyhteisöt alunperin rakennettiin turvaverkoiksi, oli oleellinen osa yhteisöä tehdä oma osuutensa, mutta myös nähdä yhteisöjäsenet tärkeänä osana turvallisuusjärjestystä ja selviytymisessä. Tähän samaiseen periaatteeseen nojaa enemmän tai vähemmän nyky-yhteiskunnat.
Puhuttaessa ”työllisyystoimista” on hämmentävää törmätä puheisiin, joissa työnteko ensisijaisesti näyttäytyy rangaistuksena eikä luonnollisena osana ihmisyhteisöjen toimintaedellytyksiä. Yleensä leiman saa otsaan he, jotka käyttävät perustuslaillista oikeutta työttömyyskorvauksiin, kun työtä ei ole tarjolla.
Miksi kukaan ei tuomitse heitä, jotka ovat kartuttaneet omaisuutta elääkseen pääomatuloilla?
Mikä ihme on työllisyystoimi, onko työ itseisarvo jota tehdään työn takia, vai onko sillä työllä oikeasti tarkoitus, joka palvelee yhteisöä muutakin kuin ”hyvearvona?”
Energiakriisi on ihmistekoinen kun työstä tulee itseisarvo, jolla tyydytetään markkinajumalia – ei pitäisi liioin olla yllätys, kuinka paljon tuotetaan yli tarpeiden. Kysyntä ja tarjonta on hyvä kilpailuttaja, mutta umpisurkea säännöstelijä saati kestävän kehityksen valvoja.
Pitäisikö kuitenkin olla lähtöarvo, että kaikki tekevät työtä, mutta vähemmän kuin että ”toiset raatavat ja toiset loisivat.”
Kahdekanskymmenluvulla tehtiin työmarkkinaosapuolien välillä Suomessa sopimus työaikalyhenteisistä, eli pekkasista, joka oli yksi voitto työväelle. Silti on ollut varsinkin viimevuosina lyhennetyt työviikot samalla palkalla esillä, muun muassa Sanna Marin maininnut.
Jos kysyn sinulta miksi heräät aamuisin, niin kuinka moni uskaltaa tunnustaa, että herää siksi koska niin teki eilenkin?
Ihanteiden maailma – Maailma ei ole ihanteellinen, muutoin sitä kutsuttaisiin todellisuudeksi, ainakin toistaiseksi.
