”Mellunmäen moskeijan” Iran-yhteydet tutkittava perinpohjaisesti

0
Tarjouksia:

Kuva: Resalatin 24.9.2022 järjestämään itseruoskintaseremoniaan osallistui myös lapsia. Kyse on shiialaisesta  perinteisestä seremoniasta, jossa osallistujat ruoskivat itseään  muistellessaan shiialaisten imaamien kärsimyksiä.

Helsingin Sanomien journalistinen juttu (Helsinkiläinen moskeija levittää julman islamistihallinnon sanomaa, lähteet kertovat) on saanut selville Mellunmäessä toimivaan Iran-mieliseen moskeijaan liittyviä epäkohtia. Jutusta käy ilmi moskeijan ja sen johdossa toimivien henkilöiden taloudelliset ja poliittiset kytkökset Iranin islamilaiseen hallintoon.

Juttua luettaessa ei voi olla huomaamatta toimittaja Satu Vasantolan perusteellista työtä, joka on saanut moskeijan imaamina toimivan Abbas Bahmanpourin altavastaajan rooliin. Tietoisesti ja osin hätiköidessään Bahmanpour sortuu esittämään väitteitä, jotka toimittaja on saanut osoitetuksi valheellisiksi.

Omien havaintojeni mukaan jutussa esiintyy ainakin seitsemän osin tai kokonaan valheeksi osoitettua väitettä, jotka käyn alla läpi.

1) Nettisivujensa mukaan Resalat-moskeija on kaikille avoin. Toimittajan vierailu osoittaa, ettei näin kuitenkaan ole. Totuuden kertomisen sijaan, Iran-mielistä moskeijaa pyörittävä Abbas Bahmanpour syyttääkin siitä äärioikeistoa. Kysymys kuuluu: Miksei Resalatin nettisivuilla ollutta virheellistä tietoa ole oikaistu? Nettisivuilla lukee edelleen ”OVEMME OVAT AINA AUKI”.

2) Resalatin ideologiset ja taloudelliset kytkökset Iranin islamilaiseen hallintoon ovat olleet laajasti tiedossa pitkään. Abbas Bahmanpour pyrkii haastattelussa lakaisemaan tämän totuuden maton alle. Hänen isänsä Majid Bahmanpour, joka on moskeijan varsinainen perustaja ja taustavaikuttaja, on puhunut Iranin rahoituksesta ja yhteyksistä Iranin suurlähetystöön useissa eri haastatteluissa.  Resalatilla on tiiviit yhteydet mm. Britanniassa toimiviin Iranin rahoittamiin uskonnollisiin keskuksiin. M. Bahmanpour on itse asiassa myöntänyt olleensa Iranin vallankumouskaartin (IRGC) jäsen, mutta tämän hetken jäsenstatuksesta ei ole saatavilla julkista tietoa. Euroopan parlamentti suositteli lisäämään IRGC:n terroristilistalle tämän vuoden tammikuussa. Ruotsi luokitteli sen terroristijärjestöksi nyt toukokuussa ja monessa muussa länsimaassa tämä keskustelu on käynnissä.

3) Abbas Bahmanpourin mukaan heidän tehtävänä ei ole tehdä (ulko)politiikkaa, mutta hän sortuu siihen heti seuraavassa lauseessa ja myöhemminkin haastattelun aikana. Resalatin toimintaa seuranneille on vuosien varrella käynyt ilmi, että Iranin islamilaista hallintoa myötäilevä ideologia on heidän toimintansa ytimessä. Miksi muuten moskeijaksi itseään kutsuva keskus järjestäisi muistotilaisuuden terroristi Qassem Sulaimanille, joka vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentajana osallistui satoihin hirmutekoihin Iranissa ja muualla Lähi-idässä?  Yhteisö on itse asiassa huolissaan erityisesti tästä.

4) Abbas Bahmanpour väittää, ettei heillä ole yhteyksiä Iranin ylimmän johtajan diktaattori Ali Khamenein ohjannassa olevaan Ahl al-Bayt World Assembly -järjestöön (Abwa). Helsingin Sanomien toimittajan selvitystyö osoittaa hänen väitteensä valheelliseksi aukottomasti: ”Mellunmäen moskeijalla on siis jo vuosien ajan ollut aktiivinen yhteys Abwaan.”

5) Resalatin Iran-yhteydet ovat sen verran räikeitä, että Abbas Bahmanpour alkaakin väittää uskonoppineita rahoituksen lähteeksi. Jutussa paljastuu, että kyse on kuitenkin Iranin islamilaisen hallinnon ytimessä olevan ”asiantuntijoiden neuvoston” jäsenistä, joilla on suuri vaikutusvalta Iranissa ja mahdollisuudet ohjata valtion varoja haluamiinsa tarkoitusperiin.

6) Abbas Bahmanpour väittää, ettei heillä ole mitään yhteyksiä Mohammad Al-Karbasiin, jonka julkaisemassa kirjassa on tietoja Resalatin Iran-yhteyksissä. Jutusta käy kuitenkin ilmi heidän olevan niin läheisiä, että yhteinen kuva on päätynyt kirjan kansiin.

7) Toimittajan perusteellinen juttu on jäänyt mielestäni vajavaiseksi Resalatin toimintakulujen ja resurssien osalta. Miten 280.000 euroa maksanut tila on rahoitettu? Onko Resalatin toiminnan toimintamenoksi ilmoitettu 34000 euroa (n. 2800 euroa/kk) mitenkään linjassa Suomen elinkustannustason kanssa? Onko toiminnan täyspäiväinen pyörittäminen vapaaehtoisvoimin todistettu aukottomasti? Mistä ns. vapaaehtoiset saavat elantonsa?  Kysymys siis on siitä miten iso osa tuloista ja kuluista on jäänyt kirjaamatta?

Iranin islamisen hallinnon sortoa ja hirmutöitä pakoon lähteneet ihmiset ovat perustellusti huolissaan Iranin rahoittamista moskeijoista ja muusta toiminnasta niin Suomessa kuin muualla. Journalismi on avannut oven yhteiskunnalliselle keskustelulle ja viranomaistutkinnalle. Toivottavasti näitä ovia ei suljeta.

Toivon, että nämä paljastukset johtavat mietintään ja konkreettiin toimenpiteisiin. Moskeijan toiminta ja sen hämärät rahoituslähteet on tutkittava perinpohjaisesti.

Suomen viranomaisten, järjestöjen ja muiden Resalatin kanssa yhteistyötä tehneiden tahojen ja henkilöiden on aika tehdä uusia johtopäätöksiä.

Toimittaja Satu Vasantola ja Helsingin Sanomat ansaitsevat suuren kiitoksen tästä.

Lähde

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *