Marionetti-Pinokkio Elon Musk sekä Vladimir Putin – Putinin uusin sätkynukke toistaa vanhaa KGB-toimintatapaa
Venäjän Ukrainassa käymä sota ei ole vain paikallinen konflikti. Tuo sota on suurvaltakonflikti.
Sota on jo kolmas suurvaltakonflikti Euroopassa hieman yli vuosisadan sisällä. Nuo kaikki kolme kaikkialle maailmaan levinnyttä suurvaltakonfliktia ovat alkaneet Euroopasta.
Venäjän Ukrainassa käymä sota on itseasiassa nykymuotoinen maailmansota. Enää ihmisiä ei kuole miljoonittain kuten kahdessa jo käydyssä maailmansodassa. Nykymuotoinen maailmansota ei ole enää aseellisia taisteluja ympäri maailmaa, vaan taistelua energialla, ruualla ja taloudella niin, että sodan vaikutuksia kokevat kaikki ihmiset ympäri maailmaa.
Venäjän Ukrainassa käymä sota on tosiaankin siis suurvaltakonflikti, johon liittyvien ratkaisujen tulee olla sellaiset, joilla ylipäätään suurvaltakonflikteja ratkaistaan. Euroopassa tuo tuntuu unohtuvan – siis että kyseessä suurvaltakonflikti ja mitkä ovat konfliktin edellyttämät ratkaisut rauhaan palatessa.
Vladimir Putin ei ole suinkaan lopettamassa sotaa Ukrainan sotamenestyksen tai Venäjän sotamenestyksettömyyden perusteella. Venäjän pärjäämättömyys ei lopeta eikä ratkaise sotaa.
Kun Putin kokee takaiskun, hän pyrkii KGB:ssä saamiensa oppien mukaisesti selviämään. KGB-oppien mukaisesti hän voi kääntää asiat päinvastaiseksi. KGB-oppien mukaisesti hän on myös valmis taistelemaan loppuun saakka ja tuplaamaan panoksensa päämääriin päästäkseen – keinoja kaihtamatta.
Putinin kohdalla tuo KGB:stä opittu pitkäjänteisyys on aina muistettava. Putin on jo näyttänyt meille päämääriensä pitkäjänteisyyden ja kärsivällisyyden moneen kertaan.
****
Kuten Putin itsekin on todennut, päämäärä on tuhota – Putinin sanoilla muuttaa – nykyinen maailmanjärjestys eikä vain pelkästään vallata Ukrainaa. Juuri tuohon maailmanjärjestyksen muuttamiseen ja tuhoamiseen liittyy Putinin uhkaus ydinaseiden käytöstä.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon Putinin ydinaseuhkailun pelottamana on osaltaan maailmanjärjestyksen muuttamista. Kyse on liittokuntien tiivistymisestä. Ydinaseet ovat tähän saakka olleet tae rauhalle liittokuntien välillä.
Tuota Putinin asettamaa haastetta maailmanjärjestyksen muuttamista ei ole vieläkään täysin ymmärretty lännessä – ei etenkään Euroopassa.
Putin on liittänyt virallisesti Donetskin ja Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet Venäjään. Putin pyrkii venäläistämään nuo alueet. Venäläistämistoimia onkin toteutettu pian jo vuoden ajan.
Viralliset alueliitokset Venäjän federaatioon oli tarkoin harkittu toimenpide Putinilta, kun koko Ukrainan valtaus Kiovan kautta ei onnistunut.
Putin ei noista osaksi Venäjää ikimuistoiseksi ajaksi julistamistaan alueista luovu, vaan on valmis vuosien sotaan, mikäli länsi ei kykene kehittämään uutta strategiaa sodan lopettamiseksi. Toistaiseksi lännellä ei ole uutta agendaa sota lopettamiseksi. Pelkkä aseapu Ukrainalle ei riitä lopettamaan sotaa.
Venäjän luopuminen noista liitämistään alueista edellyttää Venäjän lyömistä täysin niin, ettei Venäjän kykenisi enää asettamaan rauhalle mitään ehtoja. Antautuminen ehdoitta. Nykymuotoinen aseapu ei moiseen riitä. Putin ei aseta sodan inhimillisille ja taloudellisille kustannuksille mitään ylärajaa. Hitlerin tapaan Putin on valmis taistelemaan loppuun saakka.
Länsiblokin nykyisellä strategialla sota ei siis ole loppumassa vielä pitkään aikaan. Pelkästään vähimmäistason aseapuun perustuva strategia on tiennyt ja tietää jatkossakin pitkässä sodassa hirvittävästi kuolleita ja paljon inhimillistä kärsimystä.
Eurooppa on ollut varsin kykenemätön saamaan aloittamiaan sotiaan päätökseen. Sotien päättämisen on tarvittu Yhdysvaltoja. Niin toiseen maailmansotaan, niin Jugoslavian hajoamissotiin, niin myös Venäjän Ukrainassa käymään sotaan.
Euroopan synkkä sotahistoria Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on ollut minun ikuisuusaiheeni vuodesta 2014 niin täällä kuin Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Esimerkkinä kirjoitus otsikolla Saksan mietittävä suhdettaan Venäjään lähes kuusi vuotta siten (HS 17.3.2017), jossa kauhistelin Euroopassa sodissa kuolleiden määrää Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Kauhistelulle on edelleen samat perusteet. Mikään ei ole edennyt Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin kehittämisessä pian vuosikymmenessä.
Vaikka Venäjän sotamenestys taistelukentillä on ollut heikkoa, on Putin ollut melko peloton. Putin ei pelkää asemaansa. Putin ei ole annattanut periksi ja on sopeutunut tilanteeseen mm. liikekannallepanolla sekä muodostamalla aseveliyhteistyön Valko-Venäjän, Iranin ja Pohjois-Korean kesken. Putinilla on aikaa. Aika pelaa vain Venäjän pussiin, ei Ukrainan pussiin. Pitkäksi venyvä sota on Venäjän etu, ei Ukrainan etu.
****
Putin käyttää edelleen kuten hän on käyttänyt koko hallintokautensa läpi länsimaisia arvovaltaisia lähettiläitä, joiden tehtävä on ollut toistaa lännessä Putinin agendaa päämääränä saada länsimaiset poliittiset päättäjät hyväksymään hänen asettamansa tavoitteet. Nuo lähettiläät ovat yleensä olleet arvostettuja ja arvovaltaisia politiikan ja talouden päättäjiä.
Putin pyrkii ruokkimaan isojen miesten egoja antamalle heille tunteen, että he voivat toimia roolissaan ja että he voivat tyydyttää tuossa roolissa suurta pätemisen tarvettaan. Todellisuudessa he ovat vain Vladimir Putinin viestien suoria välittäjiä. Marionetti-Pinokkioita, joita heidän itsensä tietämättään Putin vetelee naruista saadakseen johdateltua asioita Kremlin haluamaan suuntaan.
Esimerkkeinä suuriegoisista vanhoista miehistä mainittakoon Gerhard Schröder, Silvio Berlusconi, Paavo Lipponen ja Esko Aho. Itse asiassa myös Donald Trump. Esko Ahon pätemisen tarvetta ei vaikuta olevan tyydytetty edelleenkään, kuin hän pyrkii niin kovasti Suomen seuraavaksi presidentiksi.
The West is skating on thin ice warns Finland’s Putin whisperer (Sunday Times 4.12.2021).
Vapaasti suomennettuna brittiläisen Sunday Timesin (kotisivut) vuoden takainen uutisotsikko:
Länsi luistelee ohuella jäällä, varoittaa Suomen Putin-kuiskaaja.
Presidentti Sauli Niinistö nimettiin ennen sodan alkua Putin kuiskaajaksi niin Suomessa kuin maailmalla. Ikään kuin Niinistöllä olisi ollut erityinen kyvykkyys vaikuttaa Putiniin.
Mutta, mutta…
Oliko Niinistökin itse asiassa vain suuriegoinen marionetti-Pinokkio, jonka tehtävä oli Kremlin näkemänä välittää Kremlin viestejä ja poliittisia näkemyksiä Brysseliin ja Washingtoniin?
Kumpi olikaan siis se todellinen hevoskuiskaaja? Putin vai Niinistö?
Taisi olla Putin.
Niinistö ei ymmärtänyt hänelle Venäjällä ja Kremlissä asetettua roolia. Hän ajoi itsensä tuohon rooliin heti ensimmäisen presidenttikauden alussa. Kaikki muistavat Putinin ja Niinistön pelaaman jääkiekko-ottelun Igoran urheilukeskuksessa Niinistön ja Putinin ensitapaamisessa 22.6.2012 (Tasavallan presidentti 19.7.2012). Tuota tasavallan presidentille asetettua roolia Niinistö ruokki säännönmukaisella tapaamisilla ja puhelinsoitoilla. Syntynyttä roolia ruokittiin ehdoitta aina vuoden 2022 alkuun riippumatta siitä, mitä Venäjä oli tehnyt Ukrainalle jo vuonna 2014.
****
Palataan kirjoituksen otsikkoon ja kahteen – tai oikeastaan kolmeen – tämän päivän Kremlin hyväksi käyttämään marionetti-Pinokkioon: Elon Muskiin ja Henry Kissingeriin. Kolmas marionetti-Pinokkio on Ranskan presidentti Emmanuel Macron, mutta en käsittele hänen Venäjä-agendaansa tässä kirjoituksessa tarkemmin. Macronin Venäjää hyödyttävän ja Putinin ruokkiman Venäjä-agendan tietävät jo kaikki riittävän hyvin.
Macron on toiminut ulkopolitiikassa yliaktiivisesti heti siitä lähtein kun hänestä tuli Ranskan presidentti vuonna 2017. Etenkin Venäjän suhteen Macron on ollut liian luottavainen taivuttelukykyynsä. Macronilla on ollut täysin väärä tunteellinen käsitys Ranskan historiallisista suhteista Venäjään – että Ranskalle olisi muodostunut muka jokin erityissuhde Venäjään Napoléon Bonaparten vihollisuusien jälkeisiltä ajoilta.
Kremlissä noille kolmelle herralle asetetut roolit on syytä tarkasti ymmärtää läntisessä päätöksenteossa ja etenkin läntisessä mediassa varoittavina esimerkkeinä. Mihin noiden herrojen roolit oikein perustuvat.
Roolit perustuvat siis noiden herrojen suureen egoon, pätemisen tarpeeseen ja tarpeeseen saada arvostusta. Putin käyttää noiden henkilöiden egoa hyväkseen. Kyse hyödyntämisessä on niistä toimintamalleista, jotka on kirjattu KGB-oppikirjoihin hyvin tarkasti jo kylmän sodan alkupuolella (US-blogi 17.1.2021).
Vanhoihin KGB-oppikirjoihin on kirjattu tarkat ohjeet siitä, kuinka vastapuolen suuriegoiset ja oman arvonsa tuntevat pikkusieluiset toimijat saadaan ajamaan venäläisetua. Kyse on vaikutuksille alttiiden luonteenpiirteiden hyödyntämisestä Kremlin eduksi.
Kyllä Kreml osasi hyödyntää hyvin taidokkaasti myös presidentti Kekkosen ulkopuoliselle vaikutukselle alttiita luoteenpiirteitä, mikä meille suomalaisille on ollut varsin vaikeaa myöntää. Kekkosta on pidetty Suomen aseman turvaajana eikä Neuvostoliitolla olisi muka ollut tiedossa, mistä pohjimmiltaan Kekkosen toimintatavassa oli kysymys.
Neuvostoliitto tiesi tasan tarkkaan, miten Suomi ja sitä myöten myös Ruotsi pidettiin Nato-blokin ulkopuolella huomioiden Suomen suuri halukkuus kuulua länsidemokratioihin.
****
Yleensä läntisissä Venäjä-suhteissa ongelmat syntyvät, kun lännessä on niitä korkeassa asemassa olevia poliitikkoja, jotka ajattelevat heillä olevan jokin erityinen kyvykkyys vaikuttaa Venäjään. Ja noita poliitikkoja on todellakin riittänyt: Gerhard Schröderistä ja Angela Merkelistä François Hollandeen ja Emmanuel Macroniin. Saksa ja Ranska on tormistautuneet tuossa asiassa erityisesti eikä Suomi jää paljon jälkeen.
Putin käyttää merkittäviä länsimaisia henkilöitä välittäjinä tiedustelemaan yleistä poliittista ympäristöä lännessä ja testatakseen, kuinka lännen poliittiset päättäjät reagoivat Kremlistä tuleviin ajatuksiin ja ideoihin.
Nuo Kremlin läntiset poliittisesta elämästä eläköityneet tai taloudessa vahvasti vaikuttavat välittäjät käyvät lobbauspuheilla jopa eri läntisten valtioiden korkeimmilla päättäjätahoilla. Ovat Kremlin lobbareita, joilla Putin kokoilee läntisen jään kestävyyttä. Mikä Venäjän idea menee läpi ja mikä ei.
“Putin often uses various trusted intermediaries including all kinds of businesspeople. I had intermediaries sent to discuss things with me while I was in government.” (Politico 17.10.2022).
Vapaasti suomennettuna:
”Putin käyttää usein erilaisia luotettavia välittäjiä mukaan lukien kaikenlaisia liikemiehiä. Minulle lähetettiin välittäjiä keskustelemaan asioista kanssani ollessani hallinnossa.”
Noiden sanojen lausuja oli Fiona Hill. Hän toimi presidentti Trumpin aikana Yhdysvaltain kansallisessa turvallisuusneuvostossa (The National Security Council, NSC). Hill myös toimi kansallisessa tiedusteluneuvostossa tiedusteluanalyytikkona George W. Bushin ja Barack Obaman aikana vuosina 2006-2009.
Fiona Hill ei siis ollut erityisen innostunut niistä Kremlin lähettämistä länsimaisista politiikan ja talouden sanansaattajista, jotka ramppasivat myös Valkoisessa talossa toitottamassa Putinin agendaa.
****
Kreml ja Putin ovat jo kahdesti syöttäneet presidentti Macronin kautta ajatuksia, jotka on tyrmätty lännessä täysin. En käy noita Macronin ajatuksia enää läpi, mutta muistia voi virkistää vaikkapa oheisista linkeistä: Ouest-France 3.6.2022 ja Reuters 3.12.2022. Macronille ei siis riittänyt kerta, vaan piti koettaa kahdesti Kremlin sotaan liittyvää viestiä päivämäärillä 4.6.2022 ja 3.12.2022. Jälkimmäisellä kerralla kyse oli Venäjälle myönnettävistä turvatakuista, ensimmäisellä kerralla Venäjän nöyryyttämisestä.
Kreml ja Putin ovat jo kahdesti syöttäneet myös veteraanidiplomaatti Henry Kissingerin kautta ajatuksia, jotka on tyrmätty lännessä täysin. En käy niitäkään enää läpi, mutta muistia voi virkistää vaikkapa oheisista linkeistä: World Economic Forum in Davos 23.5.2022 ja The Spectator 17.12.2022. Kissingerillekään ei siis riittänyt kerta, vaan piti koettaa kahdesti päivämäärillä 23.5.2022 ja 17.12.2022.
Huomioikaa sekä Macronin että Kissingerin ulostulojen ajankohdat. Molemmat tulivat ulos ehdotuksillaan samoihin aikoihin touko-kesäkuun vaihteessa ja joulukuussa. Molemmat herrat lienevät olleet yhteydessä Kremliin ennen ulostulojaan.
Huomioikaa myös noiden ajankohtien tilanne sotarintamalla. Venäjälle oli tarpeen tulitauko molempina ajankohtina. Kremlkin viestitti julkisuuteen suoraan tulitaukoajatuksistaan noina ajankohtina. Kesäkuussa Venäjä oli hätää kärsimässä miehistöpulassaan ja nyt Venäjälle tulotauko olisi hyväksi valmistautumiselle ensi vuoden alkupuolen hyökkäykseen.
Pohjimmainen idea Macronin ja Kissingerin esille tuomissa Kremlistä lähtöisin olevissa ajatuksissa Ukraina menettäisi ennen tätä vuotta vallattuja alueita Venäjälle ja Venäjän säilyttäisi asemaansa maailmanjärjestyksen keskeisenä toimijana sodan jälkeenkin. Tuon hyväksyminen tarkoittaisi, että Venäjä saisi sodan keinoin vallattua alueita ja se hyväksyttäisiin toimintatapana. Macron ja Kissinger hakemalla hakevat Venäjälle paikkaa sodan jälkeisessä maailmassa, vaikka sota on kesken ja sodan lopputulos ei vielä ole tiedossa.
Kissinger on nyt 98-vuotias ja peilaa maailmaa menneen maailman peileillä. Macron taas ulkopoliittinen imbesilli, jolle nauravat jo Paasipuiston harakatkin. Macron on täysin kyvytön ulkopoliittinen toimija. Enää häntä ei voi kukaan ottaa mitenkään vakavasti.
Macronin ulkopoliittisen imbesilliyden ovat huomanneet myös pilapiirtäjät.
”Vladimir, je termine une corvée, là. Et je te rappelle!”. Suomennettuna: ”Vladimir, lopetan juuri työtä tässä. Soitan sinulle takaisin!” Kuva: kuvakaappaus (Cartooning for Peace -yhdistys, Chappatten La campagne de Macron -pilakuva, Macronin kampanja -pilakuva). 
Pilakuva Politico-lehden jutusta otsikolla ”What the hell does Emmanuel Macron think he’s playing at with Vladimir Putin?”. Suomennettuna: “Mitä helvettiä Emmanuel Macron oikein luulee leikkivänsä Vladimir Putinin kanssa?”. Kuvassa Putin täplää punaista nappia poistaakseen Macronin videoyhteydestä (tai ehkäpä kokonaan?), näytön taustalla on kuvaa Venäjän kaupunkipommituksista Ukrainassa. Macron on todellakin tehnyt Venäjä-politiikallaan itsestään täydellisen ulkopoliittisen pellen, jota kukaan ei voi enää ottaa vakavasti. Kuva: kuvakaappaus (Ben Jennings for Politico, artikkeli otsikolla “What the hell does Emmanuel Macron think he’s playing at with Vladimir Putin?”).
Keskityn kirjoituksen loppuosassa Elon Muskin tekemisiin Kremlin ja Putinin viestinviejänä.
****
SpaceX:n (kotisivut) ja Teslan (kotisivut) perustaja Elon Musk julkaisi heti sodan alkumetreillä twiitin, jossa tuo miljardööri ja ajoittain maailman rikkaimmaksi kirjattu haastoi presidentti Vladimir Putinin kaksintaisteluun. Hän kirjoitti tuota twiittia kolmella kielellä – englanniksi, venäjäksi ja ukrainaksi (Twitter @elonmusk 14.3.2022).
Elon Muskin 14.3.2022 julkaisema twiitti, jossa hän haastoi Vladimir Putinin. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus Elon Muskin @elonmusk-tilistä).
Venäläiset ymmärsivät kyllä pian Elon Muskin lapsenomaisen innokkuuden ja sen, miten häntä ja hänen ylenpalttista innokkuuttaan kenties voisi käyttää hyväksi.
Yksi vastaus Muskin Twitter-viestiin tuli Venäjän avaruusjärjestö Roscosmosin (Государственная корпорация по космической деятельности «Роскосмос», kotisivut) tuolloiselta toimitusjohtaja Dmitri Rogozinilta (Дмитрий Олегович Рогозин, биография). Rogozin tuntee eritäin hyvin Putinin ja sen kuvion, mihin Musk oli itseään viemässä.
”Ты, бесенок, еще молоденек‚ Со мною тягаться Слабенек; Это было б лишь времени трата. Обгони-ка сперва моего брата. А. С. Пушкин ’Сказка о Попе и работнике его Балде’.”
Vapaasti suomennettuna tuo Rogozinin vastaustwiitti Elon Muskin twiittiin:
”Sinä pikkupiru, olet vielä nuori, heikko kilpailemaan kanssani. Se olisi vain ajanhukkaa. Ohita veljeni ensin. A. S. Puškin ’Tarina paavista ja hänen työläisestään Baldasta’.”
Tuo Aleksandr Puškinin (Александр Сергеевич Пушкин) vanha satu nimeltään Tarina papista ja hänen työläisestään Baldasta (Сказка о попе и о работнике его Балде, Русская виртуальная библиотека (РВБ)) kertoo koko asetelman, mistä Muskin (työläinen Balda) ja Putinin (pappi) välisissä suhteissa olisi mahdollista venäläisten näkemänä.
Roscosmosin toimitusjohtaja Dmitri Rogozinin vastaustwiitti Elon Maskille twiittiin, jossa Musk oli haastanut Putinin. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus Dmitri Rogozinin @Rogozin-tilistä).
Venäjän avaruusjärjestö Roscosmosin toimitusjohtaja Dmitri Rogozin oli esittänyt Muskille kutsun jo syksyllä 2021 vierailla Vostotšnin kosmodromilla (Космодром Восточный), kun sen toisen vaiheen rakentaminen olisi valmis (esim. Звезда 5.9.2021).
****
Marraskuussa 2021 Elon Musk nimettiin Venäjän suosituimmaksi ulkomaalaiseksi (Лента 28.11.2022). Asiaa uutisoi myös Washington Post (The Washington Post 27.11.2021).
Musk on Venäjällä eräänlainen Donald Trump kakkonen.
Musk oli osallistunut Venäjän kutsumana toukokuussa 2021 Venäjää koskevaan koulutusmaratoniin venäläisessä yhdistyksessä niemeltään Tieto (Russian society Knowledge, «Российское общество «Знание») (esim. Tass 21.5.2022). Samaan koulutusmaratoniin osallistui myös Venäjän korkeinta johtoa, kuten mm. Venäjän pääministeri Mihail Mišustin (Михаил Владимирович Мишустин, биография) ja Kremlin lehdistösihteeri Dmitri Peskov (Дмитрий Песков, биография). Muskin osallistumista käsitteli suuresti etenkin Kremlin lehdistösihteeri Dmitri Peskov.
Musk korosti koulutusmaratonilla, että ”Venäjällä on paljon lahjakkuutta ja energiaa” (”There’s a lot of talent and energy and Russia,” The Washington Post 27.11.2021) ja toivoi myös, että ”tämä energia säilyy Venäjällä tulevaisuudessa” (”Hopefully that energy continues into the future,” The Washington Post 27.11.2021).
Tuon Tieto-yhdistyksen juuret yltävät vuoteen 1947 ollen Neuvostoliitossa perustettu koulutus- ja propagandajärjestö (All-Union Society Knowledge, Всесоюзное общество «Знание»). Organisaatio lakkautettiin vuonna 2016, mutta presidentti Putin oli allekirjoittanut jo 11.12.2015 asetuksen uuden venäläisen julkisen valtion ja koulutusorganisaation perustamisesta (Указ Президента Российской Федерации от 11.12.2015 № 617) nimeltään Tieto (Russian Society Knowledge, «Российское общество «Знание»)
Muskin ”värväys” Venäjän leiriin alkoi siis jo vuoden 2021 alkupuolella. Muskilla tuskin vielä tuolloin oli mitään käsitystä, mihin hän oli oikein menossa ja mikä rooli hänelle oli Venäjällä varattu. Venäjä toimi tarkasti KGB-oppikirjojen mukaan. Niiden oppikirjojen, joiden mukaan Neuvostoliitto värväsi myös suomalaisia poliitikkoja ja yrityspomoja ajamaan Neuvostoliiton asiaa kylmän sodan pyörteissä.
Elon Musk esiintyi 20.5.2021 videolinkin kautta opiskelijoille edellä mainitussa Moskovan Uusi Tieto -koulutustapahtumassa (Форум «Новое знание», Марафон «Новое знание»), jonka järjesti Tieto-yhdistys. Muskin osallistumisesta foorumiin ilmoitti edellisenä päivänä Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov, joka myös oli yksi koulutustapahtumaosallistujista.
Musk ilmoitti tuossa toukokuun 20. päivän koulutustapahtumapuheessaan, että Tesla tutkii mahdollisuutta sijoittaa tehtaansa ulkomaille ja Venäjää harkitaan yhtenä vaihtoehtona.
Musk oli kutsunut vuoden 2021 alussa presidentti Putinin keskustelemaan Clubhouse voice -sosiaalisessa verkostossa mainitsemalla virallisen Kremlin tilin julkaisussa. Dmitri Peskov ei tuolloin sulkenut pois tuon Muskin ja Putinin tapaamisen mahdollisuutta, mutta neuvotteluja asiasta ei ollut vielä käynnissä. Kreml ja Peskov ovat myös vahvistaneet, että Elon Musk ja Vladimir Putinin olivat tuolloin toukokuussa 2021 myös puhelinyhteydessä keskenään (Коммерсантъ 12.10.2022). Muskin yhteys Kremliin kulkeekin Peskovin kautta eikä suoraan Putinille. Musk esiintyi Uusi tieto -maratonilla juuri Dmitri Peskovin eli Kremlin kutsusta.
****
KGB-oppien soveltaminen Elo Muskiin alkoi viimein tuottaa tulosta kuluneena syksynä.
Lokakuun alussa 2022 Elon Musk määritti Krimin niemimaan Venäjään kuuluvaksi. Musk epäili myös Ukrainan voiton mahdollisuutta, jos sotilaallinen konflikti Venäjän federaation kanssa kärjistyy.
“Ukraine-Russia Peace:
– Redo elections of annexed regions under UN supervision. Russia leaves if that is will of the people.
– Crimea formally part of Russia, as it has been since 1783 (until Khrushchev’s mistake).
– Water supply to Crimea assured.
– Ukraine remains neutral.” (Twitter @elonmusk 3.10.2022).
Vapaasti Suomennettuna tuo Elon Muskin twiitti 3.10.2022:
”Venäjän ja Ukrainan välinen rauha:
– Toteutetaan liitettyjä alueita koskevat vaalit YK:n valvonnassa. Venäjä lähtee, jos se on kansan tahto.
– Krim on muodollisesti osa Venäjää, kuten se on ollut vuodesta 1783 (Hruštšovin virheeseen asti).
– Vesihuolto Krimille taataan.
– Ukraina pysyy liitoutumattomana.”
2 748 378 Twitter-käyttäjää äänesti Muskin ehdotuksesta ja 60 prosenttia heistä ei ollut Muskin kanssa samaa mieltä.
Se on ollut nimenomaan Putin, joka on nimennyt Krimin kuulumisen Ukrainaan Hruštšovin virheeksi.
Elon Muskin 3.10.2022 julkaisema twiitti, jossa hän esitti rauhansuunnitelmaa Ukrainaan. Suunnitelma oli Kremlin käsialaa ja Muskille lankesi tehtäväksi se saattaminen julkisuuteen. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus Elon Muskin @elonmusk-tilistä).
Venäjä oli järjestänyt 23.–27. syyskuuta kansanäänestykset Donetskin ja Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden liittymisestä Venäjään. Venäjän ilmoittamana äänestyksissä suurin osa paikallisista asukkaista kannatti yhdistämistä Venäjään.
Musk ajoi 3.10.2022 päivätyillä ehdotuksillaan noiden neljän oblastin liittämistä Venäjään.
Venäjän määrittämän agendan tukemista Musk jatkoi vielä 6.10.2022:
“Assuming you believe that the will of the people matters, we should, in any given conflict region, support the will of those who live there. Most of Ukraine unequivocally wants to be part of Ukraine, but some eastern portions have Russian majorities and prefer Russia.” (Twitter @elonmusk 6.10.2022).
Vapaasti Suomennettuna tuo Elon Muskin vastaustwiitti 6.10.2022 republikaanisenaattori Lindsey Grahamin Twitter-viestiin (Twitter @LindseyGrahamSC 5.10.2022):
”Olettaen, että uskot, että ihmisten tahdolla on väliä, meidän pitäisi millä tahansa konfliktialueella tukea siellä asuvien tahtoa. Suurin osa Ukrainasta haluaa yksiselitteisesti olla osa Ukrainaa, mutta joissakin itäosissa on venäläinen enemmistö ja he pitävät parempana Venäjää.”
Musk tuki twiiteillaan tarkoin Kremlin määräämää agendaa, jonka kolme tärkeää päämäärää ovat:
- varmistaa Krimin niemimaa Venäjään kuuluvaksi
- liittää Donetskin ja Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet Venäjään
- varmistaa Krimin niemimaan vesihuolto Hersonin ja Zaporižžjan alueiden liittämisellä.
Eikä tuossa vielä kaikki lokakuun osalta. Musk oli viemässä Ukrainan käytöstä SpaceX:n Starlink-satelliitti-internetjärjestelmää, jota ilman Ukraina ei oikein tule sodassa toimeen (Twitter @elonmusk 14.10.2022). Tuokin Muskin ”kukkanen” lienee ollut lähtöisin Venäjältä.
****
Musk tunnusti lokakuun 3. päivän twiitissaan Krimin venäläiseksi, koska se on ollut enimmäkseen venäläistä 1780-luvulta lähtien. Lisäksi Musk siis ehdotti, että Ukrainan tulisi neuvotella Venäjän kanssa Hersonin ja Zaporižžjan alueista, koska alueiden pitäisi taata vesihuolto Krimille. Musk esitti tuon ehdotuksen heti sen jälkeen, kun Putin oli liittänyt nämä kaksi aluetta virallisesti Venäjään 30. syyskuuta.
Muskin viittaus oli siis hyvin täsmällinen.
Herson ja Zaporižžja hallitsevat olennaisesti kaikkea vesihuoltoa Krimille. Krim on kuiva niemimaa. Krimillä on kyllä pohjavesiä, mutta Krimillä ei ole jokia. Krimin vesihuolto on riippuvainen Dnipro-joesta, jonka vettä virtaa kanavan (Північнокримський канал, ПКК, Северо-Крымский канал, СКК) läpi Hersonista. On epätodennäköistä, että Elon Musk tietäisi tuosta yksityiskohdasta itse koulutuksensa, tiedonhankintansa ja kokemuksensa perusteella. Muskin viittaus Krimin veteen oli niin konkreettinen, että se on selvästi Putinista ja Kremlistä lähtöisin oleva viesti.
Pohjois-Krimin kanava sivukanavineen Dnepr-joelta aina Kertšinsalmelle saakka. Krimin vesihuolto on riippuvainen manner-Ukrainasta. Sodan lopputuloksella on suuri merkitys Krimin vesihuollolle. Mikäli Krim jäisi Venäjälle, sallisiko Ukraina enää johdettavan vettä manner-Ukrainasta Krimille? Kuva: vapaa lähde (Euromaidan Press).
Putin käyttää lähettiläitä – kuten vaikkapa miljardööri Elon Muskia – ehdottamaan järjestelyjä, jotka lopettaisivat sodan hänen ehdoillaan. Putin harrastaa tuota lähettilästoimintaa usein, eikä Musk ole suinkaan ensimmäinen eikä myöskään viimeinen.
Putin käyttää Muskin, Macronin ja Kissingerin kaltaisia henkilöitä välittäjinä tunnustelemaan yleistä poliittista ympäristöä testatakseen, kuinka poliittiset päättäjät ja ihmiset lännessä reagoivat hänen ajatuksiinsa.
Muskin tapaan myös Kissinger on ollut kuluneen vuoden aikana vuorovaikutuksessa Putinin kanssa suoraan ja välittänyt Putinin viestejä.
Myös Sauli Niinistö on siis ollut vastaavasti Putinin lähettiläs. Putin hallitsee asioiden hoitamisen miljardöörien, oligarkkien ja suuressa pätemisen tarpeessa olevien ihmisten kanssa.
Putin hallitsee myös länsimaiset narsistit. Narsistit ovat olleet otollinen ihmisryhmä KGB:n vaikuttaja-agenteiksi. Länsimaiset narsistit ovat Venäjän vaikuttaja-agenttien aatelia. Heidän luonteenpiirteiden synnyttämien tarpeiden täyttämisellä ovat KGP ja nyt FSB sutjakkaasti täyttäneet päämääriään.
Musk kuten kaikki muutkin vastaavat toimijat oikosuluttavat noilla toimillaan diplomaattisia prosesseja.
****
Kylmän sodan aika oli Euroopassa melko vakaata rauhan aikaa. Onko vuosisataisessa lähihistoriassamme vastaavaa ajankohtaa, jolloin Euroopan sodissa olisi vähemmän saanut ihmisiä surmansa? Jugoslavian hajoamissotien alkamiseen vuonna 1991 loppui tuo vähäisten sotien aikakausi, jonka verisimmät tapahtumat olivat neuvostopanssarien vyörymineen Unkariin vuonna 1956 ja Tšekkoslovakiaan vuonna 1968.
Venäjän hyökkäyksissä Georgiaan vuonna 2008 ja Ukrainaan vuosina 2014 ja 2022 kyse on samasta kuin vuosina 1956 ja 1968. Venäjä toteuttaa edelleen vanhaa toisen maailmansodan jälkeistä agendaansa tarpeeseensa aina silloin, kun se tulkitsee olevan itsellään vastapuolta suuremmat voimavarat.
Sodassa Ukrainan maaperällä kyse on siis suurvaltakonfliktista. Kyse ei ole mistään paikallisesta kriisistä. Kyse on oikeastaan kolmannesta maailmansodasta, vaikka Venäjän ja Naton eivät olekaan taistelemassa sotilaillaan ja sotavoimillaan toisiaan vastaan etulinjassa.
Venäjän Ukrainassa käymä sota on joka tapauksessa olemassa olevan maailmanjärjestyksen loppu. Kysymys nyt on, kenen ehdoilla nykyinen maailmanjärjestys loppuu ja millainen on uusi tilalle tuleva. Kun kirjoitan maailmanjärjestyksen lopusta, kirjoitan sen muutostarpeesta, jolla estetään vakiintuneen ydinasevaltion sellaiset toimet, joita olemme nyt nähneet Venäjän toimina Ukrainassa. Uuden maailmanjärjestyksen olisi siis kyettävä estämään esimerkiksi Kiinan sotilaalliset toimet Taiwanissa.
On muistettava, ettei myöskään Yhdysvaltojen hyökkäyksellä Irakiin vuonna 2003 ollut YK:n mandaattia.
Toisen maailmansodan jälkeen maailmanjärjestyksen keskeisimmät toimielimet ovat olleet YK vuodesta 1945 ja ETYK vuodesta 1975. Enää YK ei ole organisaatio, jonka puitteissa onnistuttaisiin ratkomaan perustavaa laatua olevia maailmanluokan erimielisyyksiä, jos noita erimielisyyksiä kyettiin YK:ssa ratkomaan edes kylmän sodan aikana.
Kylmän sodan aikaan maailmanjärjestys perustui pitkälti kahden sotilaallisen blokin väliseen kauhun tasapainoon, mutta tuolloin Kiinalla ei ollut ratkaisevaa asemaa kuten nyt. Rauhaa pitivät yllä ydinaseet.
Toisesta maailmansodasta laajentunut demokraattisten maiden blokki ei ole olemukseltaan muuttunut, mutta sen sijaan vastapuolen blokki on hajonnut. Hajoamisessa kyse Venäjän ja Kiinan keskinäisestä painoarvoista ja kyvykkyydestä olla mukana maailmanpolitiikan määrittelyssä.
Putin näkee Venäjän Ukrainassa käymän sodan täysimittaisena sotana länsiblokin kanssa. Putin on edelleen päättäväisesti poistamassa Ukrainaa maailmankartalta, vaikka Ukraina nimellisenä valtiona säilyisikin. Sodan lopputuloksesta riippumatta maailmamme ei tule joka tapauksessa olemaan sama kuin ennen sotaa.
Kysymys uudessa maailmanjärjestyksessä on, millainen rooli Venäjällä tulee siinä olemaan. Millainen rooli annetaan sellaiselle ydinasevaltiolle, jonka taloudellinen suorituskyky on vähäinen. Venäjän läheisimmät liittolaiset sodassa ovat Valko-Venäjä, Iran ja Pohjois-Korea. Muita Venäjän läheistä ystäväpiiriä ovat Nicaragua ja Syyria Venäjän vasallina.
Iran ja Pohjois-Korea pyrkivät saamaan itselleen asemaa ydinaseilla. Ydinaseiden leviäminen viiden vakiintuneen ydinasevaltion ulkopuolelle luo suuren haasteen maailmanjärjestykselle.
Millainen painoarvo demokraattisesti johdetuilla ja autoritaarisesti johdetuilla valtioilla tulee olla maailmanpolitiikkaa päätettäessä. Mikä on Venäjän kaltaisten maiden muodostaman löysän blokin ja Kiinan asema. Perustuuko Venäjän ja Kiinan tämän hetken yhteistyö perustalle, jolla olisi säilyvyyttä pitkälle tulevaisuuteen, kun pohjimmaista yhteistä ideologiaa ei Venäjällä ja Kiinalla näyttäsi kuitenkaan olevan. Venäjän kaltaisten autoritaarisesti johdettujen maiden asukasluku ja taloudellinen suorituskyky ovat vähäisiä, mutta monet tuohon joukkoon kuuluvista maista pyrkivät luomaan asemaansa ydinasein.
Visaisia pulmia, kun maailmaan pitäisi kyetä luomaan järjestelmä, joka estäisi Ukrainan maaperällä käytävän sodan tapaiset selkkaukset. Kuinka uudella maailmajärjestyksellä saataisiin edes maailman tämän hetken sotaisin mantere – siis Eurooppa – sodattomaksi. Euroopassa on käyty kylmän sodan jälkeen kaksi sotaa – tai toista käydään parhaillaan –, joissa molemmissa ihmishenkien menetykset lasketaan kuusinumeroisilla luvuilla. Vastaavaan on kyennyt viime aikoina vain Syyria.
Maailman eri konflikteissa/sodissa kuolleet vuosina 1989-2017 (Conflict death rate 1989 to 2017). Eurooppa muodosti terävän piikin vuonna 1994 pääosin Jugoslavian hajoamissodilla ja osin Venäjän käymällä ensimmäisellä Tšetšenian sodalla. Yli 120 000 kuollutta vuonna 1994. Jugoslavian hajoamissodissa kuolleiden korkea taso jatkui aina vuoteen 1999, kunnes Nato puuttui peliin Yhdysvaltojen johdolla. Eurooppa ei kyennyt sotaa lopettamaan. Hajoamissodissa kuolleiden määrä vaihtelee haarukassa 140 000-300 000, noin 200 000 kuolleen määrä on yleisimmin kirjattu. Eurooppa tekee taas vastaavan piikin kuusinumeroisella luvulla vuonna 2022. Euroopassa osataan sotia, muttei rakentaa rauhaa. Rauhan saamiseen olemme tarvinneet toisesta maailmansodasta lähtien Yhdysvaltoja. Missä helvetissä me olisimme nytkin ilman Yhdysvaltoja? Kuva: vapaa lähde (Our World in Data).
Yllä oleva kuvaaja löytyy Our World in Data -sivustolta (Our World in Data, Conflict death rate 1989 to 2017).
Uudesta maailmanjärjestyksestä ei vielä ole käyty oikein mitään keskustelua etenkään Euroopassa. Aika olisi käydä. Asia on Euroopalle ilmeisen vaikea johtuen Euroopan omaa napaa tuijottavien maiden hajanaisuudesta huolimatta EU:n pyrkimyksistä kollektiivisuuteen.
Meidän olisi tiedettävä mitä sodan jälkeen seuraa. Jos emme tiedä tulevaa maailmanjärjestystä, emme tiedä myöskään Venäjän Ukrainassa käymän sodan loppumista – siis mitä sodan loppuminen ja uusi maailmanjärjestys uudella Venäjän asemalla länneltä edellyttää.
Seuraako taas pian uusi sota, jos maailmanpolitiikan rakenteita ja Venäjän uutta asemaa rakenteissa ei ole määritetty?
Joka tapauksessa Venäjän aseman tulee muuttua.
