Marinin hallituksen pitää vielä tarttua metsäasioihin – Suomen metsillä on päätehakkuuta monimuotoisempaakin tulevaisuutta
Marinin hallituksen pitää vielä tarttua metsäasioihin – Suomen metsillä on päätehakkuuta monimuotoisempaakin tulevaisuutta
Pitää saattaa alulle erityinen nimenomaan monimuotoisuutta luonnon lisäksi myös ihmisten käytössä korostava ja turvaava laki luonnonsuojelun ja kunnioituksen hengessä . Metsä pitää kuulua aidosti kaikille eikä vain metsien omistajille ja metsätaloudelle.
Sellaisen pitäisi olla maailmanlaajuinen tavoite. Ja Suomi voi toimia metsien jokamiehenoikeutta pidemmällekin menevän monimuotoisen käyttölinjan maailmanlaajuisena esikuvana.
Mm niin että laissa otetaan kantaa niukasti luontoa tärvelevään maastopyöräilyyn sitä varten rakennetuilla kapeilla poluilla sekä siihen että itse mukana kannetuilla pelleteillä tulenkäyttö suljetuilla kamiinoilla savupiippuineen olisi turvallisimpana lämpöä tuottavana tulenkäyttömuotona sallittua kaikissa metsissä kaikkina vuodenaikoina poislukien metsäpalovaroitusajat – oleellista ollen turvallisuuden lisäksi myös se ettei kamiinalla tulenkäyttö pelleteillä jätä luontoon mitään jälkiä erittäin vähäistä sammunutta ja huolellisesti vedellä sammutettua lopputuhkaa lukuunottamatta.
HS:
Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola:
” ”Maankäyttö- ja rakennuslaki piti uudistaa, mutta se kaatui poliittisiin riitoihin.”
Rakennuspuolen pykälät etenevät, maankäytön eivät.
”Ja rakentamislaista luonto ei saanut mitään vaan päinvastoin se on jopa luonnon kannalta haitallinen.”
Alkuperäisissä luonnoksissa olisi Veistolan mukaan nostettu viherrakenne kaavoituksessa yhtä tärkeäksi asiaksi liikenteen ja asumisen rinnalle. Viherrakenne tarkoittaa puita ja kasveja kasvavien alueiden ja niiden välisten yhteyksien muodostamaa verkostoa.
”Se olisi tärkeää sekä ilmaston että luontokadon torjumisen kannalta ja varmistaisi ekologisten yhteyksien säilymisen.”
Lisäksi hallituksen olisi pitänyt Veistolan mielestä reagoida nopeammin kevään tietoihin Suomen hiilinielujen romahtamisesta.
Lue lisää: Hiilinielujen romahduksen syy selvisi
Hallituksesta on ehdotettu ratkaisuksi metsälain uudistamista niin, että liian nuorten metsien päätehakkaamista rajoitettaisiin. Myös maankäytön muutosmaksu olisi yksi keino: metsäkadon aiheuttamisesta joutuisi maksamaan.
Näiden keinojen toteuttaminen jää kuitenkin seuraavalle hallitukselle.
Kolmas keino olisi puuttua Metsähallituksen hakkuisiin. Hallitus onkin uudistanut Metsähallituksen ohjeistusta luontoa huomioivaan suuntaan. Metsähallituksen talouspuolen harvojen jäljellä olevien luonnonmetsien säästämiseen hallitus ei ole ottanut kantaa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Pasi Rautio on tutkinut Kemijärvellä, miksi Suomen mäntymetsien kasvu hidastuu. Luken mukaan yksi syy ovat liian aikaiset päätehakkuut ja liian rankalla kädellä toteutetut harvennukset. KUVA: JUKKA GRÖNDAHL HS
”Periaatepäätöksen siitä ehtisi yhä antaa”, Veistola sanoo. ”Vaikka tarkemmat rajaukset toki jäisivät seuraavalle hallitukselle.”
*****
Tässä on ytimekkäästi sanottu mitä pitää heti tehdä turvepelloille ja -metsille
HS, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää, Luke
” TURVEPELLOT ovat Suomessa iso päästölähde, suunnilleen samaa luokkaa kuin henkilöautoliikenne. Maatalouden päästöistä ne tuottavat jopa 60 prosenttia, vaikka turvepeltoja on vain kymmenisen prosenttia koko peltoalasta.
”Turvemaapeltojen päästöt ovat suuret, ja niiden pinta-ala on jopa kasvanut. Merkittävä osa on vieläpä jätetty kokonaan pois viljelystä, eli niiltä ei korjata lainkaan satoa. Silti ne aiheuttavat päästöjä”, Mäkipää sanoo.
Turve sisältää paljon hiiltä ja typpeä, joista syntyy kasvihuonekaasuja ojituksen kuivattaessa suon pintakerrosta.
Turvepeltojen viljelykäytäntöjä pitäisi Luken mukaan muuttaa sellaisiksi, että turpeen hiilivarasto säilyy. Keinoja ovat esimerkiksi vedenpinnan nosto ja kosteikkoviljely.
Uusien turvepeltojen raivaaminen pitää Mäkipään mielestä lopettaa kokonaan. Samalla hillitään myös metsäkatoa.
OJITETUT turvemaametsät, erityisesti runsasravinteiset kuusivaltaiset, ovat niin ikään päästölähde. Ne pitäisi tutkijoiden mukaan siirtää jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.
”Kaikkein ravinteikkaimmissa turvemaametsissä pitää kaikin keinoin pyrkiä välttämään avohakkuita ja ojittamista”, Mäkipää sanoo.
”Tutkimustietoa on vähän, mutta tähänastiset tulokset ovat huolestuttavia. Avohakatun suometsän päästöt ovat jopa kymmenkertaiset puustoiseen turvemaametsään verrattuna”, Mäkipää kertoo. ”
Juuri näin josta olen kirjoittanut useaan otteeseen että metsän jslostusastetta ja tuottoa voi lisätä hakkuita vähentämällä mutta metsäteollisuus ja metsänomistajat on juuttuneet asiassa kivikauden kehittymättömyystasolle.
”
PUUTUOTTEISIIN voitaisiin varastoida hiiltä pitkäaikaisesti, mutta Suomessa kehitys on edelleen lapsenkengissä. Metsäteollisuus tuottaa pitkäikäisten puutuotteiden sijasta ennen kaikkea sellua, jolla on kysyntää maailmanmarkkinoilla.
Luken mukaan puutuotteiden hiilivaraston kasvattaminen edellyttää metsäteollisuuden tuotantorakenteen muutosta. Tuotantorakenteen muutos ja monipuolistuminen voisi myös kasvattaa jalostusastetta. Samalla metsäteollisuuden merkitys kansantaloudelle kasvaisi muutenkin kuin hakkuumääriä lisäämällä.
”Muutos on ollut tuskastuttavan hidasta. Tilanne ei kuitenkaan voi jatkua niin, että kasvatetaan vain volyymia laadun kustannuksella ja annetaan lisäarvon pienentyä. Tämä ei ole kestävää eikä hyväksyttävää”, Mäkipää sanoo.
