Lakko! | Uusi Suomi Puheenvuoro
Annan oman mielipiteeni lakkotaistelusta tänne arvosteltavaksi. Mielestäni olen tavallaan neutraali, koska olen ollut sekä työnantajan, että työntekijän asemassa. Nykyisin en kykene enää kumpaakaan.
Muistan itsekin aikoinaan ihmetelleen, että minkä ihmeen takia vuoden työstä saa kahden ja puolen vuoden palkan. Siihen aikaan 11 kuukauden työputki tarjosi 500 päivää liiton päivärahaa. Tästä hulluttelusta sain toki joskus itsekin hetken nauttia. Käteen jäävä summa oli tietenkin noin 30 % pienempi, mutta vastaavasti päivittäiset autoilukulut Laitilasta Olkiluotoon jäivät historiaan ja verotus pieneni.
Kaikkein hulluinta tässä on se, että jollet kuulukaan liittoon tai Loimaan kassaan (vuosimaksu tuolloin taisi olla jotain 50 €) et saa yhtään mitään peruspäivärahan päälle.
Tämä koko järjestelmä voisi olla sisällytetty perinteisiin työnantajamaksuihin, jolloin kaikille tulisi samat oikeudet työttömyyden iskiessä ja samalla muutettaisiin päivärahat vuoden mittaiseksi, kuukausittain laskevaksi käyräksi.
Ylityöt tulisi pystyä järjestämään ns. ”paikallisella sopimisella”. Lauantai- ja varsinkin sunnuntailisät ovat ihan mielipuolisia (100 ja 200 %) etenkin kun yksikään työntekijöistä ei kuitenkaan mennyt tai menisi kirkkoon.
Toisaalta.
Jos työntekijäpuoli (liitto) antaa nyt periksi hallitukselle, tulee siitä selkeä ennakkopäätös tälle ja tuleville hallituksille. Liittoa ei enää tarvitse kuunnella, sitä ei käytännössä ole tai sen merkitys on lähinnä kosmeettinen. Kapitalismi on nujertanut suomalaisen työntekijän. Tilauksessa onkin enemmissä määrin, mahdollisimman persaukisista maista tulevia nälkätyöntekijöitä.
Jatkuva talouskasvu vaatii ikuisesti lisää tulijoita. Siihenhän koko tämä pyramidihuijaus perustuu.
