Kun WSOY julkaisee Niko Ranta-ahon elämäkerran, se tekee huumerikollisesta esikuvan nuorille
Tiedotteessa WSOY kertoo julkaisevansa Niko Ranta-ahon elämäkerran. Ranta-ahosta on tehty mediassa superjulkkis, josta on kirjoitettu kirjoja ja tehty ilmeisesti jopa televisio-ohjelmia. Rahaa on tulossa WSOY:n kassaan.
Suomessa nuorten huumekuolemat ovat väestöön suhteutettuna maailman kärkitasoa. Tästä Suomen häpeästä media on tehnyt sankaritarinoita, joista ehkä tunnetuin on Niko Ranta-aho. Nyt perinteinen ja arvostettu kustantaja on liittynyt joukkoon, jonka toimesta rikollisista tehdään ihanteita.
Jotkin ihmiset saavat masokistista tyydytystä rikollisten elämäkerroista. Joillekin Alibi-lehden tyyliset jutut antavat esikuvia ja malleja, miten päästä samanlaiseksi julkkikseksi kuin Ranta-aho.
Nuoret myyvät ranta-ahojen maahan salakuljettamia huumeita katutasolla ja varmasti monen nuoren huumediilerin unelma on tulla isona Niko Ranta-ahoksi, elokuvatähdeksi, jonka pärstä paistattelee lehtien etusivuilla.
Vankila ei ole pelote huumediilerin uralla, vaan kannuste. Pari vuotta linnassa ja olet jengissä kova kundi, jota aletaan ihannoida kuin Ranta-ahoa. Kiven sisällä saa solmittua uusia bisnessuhteita. Tietää paremmin, mistä saa aseita ja räjähteitä ja väärennettyjä viranomaispapereita. Vankilassa ruokahuolto toimii, on lämmintä ja turvallisempaa kuin kadulla, jossa voi saada toiselta huumediileriltä puukkoa. Tuomioista istutaan pieni siivu, koska yhteiskunta ei saa estää huume- ja väkivaltabisneksestä elantonsa saavien toimeentuloa.
Ei tarvitse ihmetellä, miksi huumebisnes paisuu ja kannattaa. WSOY liittyi mukaan rakentamaan huumebisneksen gloriaa. WSOY: ”Aki Linnanahteen kirjoittamassa elämäkerrassa erään Suomen rikoshistorian suurimman huumeliigan entinen johtaja Niko Ranta-aho kertoo avoimesti oman versionsa elämästään lapsuudesta tähän päivään.”
Oi, kuinka ihanasti jokaisen suomalaisen märän päiväunen WSOY täyttää! Niin liikuttavaa on lukea WSOY:n sivulta ”murrosikään asti äidilleen iltapusun antaneesta ja iltarukouksen lukeneesta pojasta”.
Kukaan ei kerro eikä ole kiinnostunut nuorista, jotka ovat kuolleet Ranta-ahon salakuljettamista huumeista. Kuolleet eivät ole kertomassa tarinaa ”murrosikään asti äidilleen iltapusun antaneesta ja iltarukouksen lukeneesta pojasta”.
WSOY odotetaan, että suloinen liikkistarina tuo firman kassaan rahaa samalla tavalla kuin Niko Ranta-aho on kerännyt huumebisneksestä. Rahalla ei ole moraalia, joten rahan voi hyvällä omatunnolla laittaa liikkeelle niin huumeparoni kuin kirjankustantaja. WSOY:stä ja Niko Ranta-ahosta on tullut saman kolikon eri puolia.
Kiinnostavaa olisi tietää, kuinka paljon kirjan tuotosta tulee saamaan kustantaja ja kuinka paljon Ranta-aho?
Entä kiinnostaisiko mediaa Ranta-aho yhtä intohimoisella rakkaudella, jos tämä olisi arpinen ja luihu ja harvahampainen?
Kääntyikö WSOY:n perustaja haudassaan?
