Koraanin polttaminen on usein mautonta ja rohkeaa
Se on taas Rasmus Paludan polttanut Koraanin Tukholmassa (Linkki). En hurraa, vaikken Koraania pidäkään arvossa. Niitä on, jotka pitävät ja etukäteen on jo tiedossa, että loukkaantuvat. Uskonnollisen väkivallan kannattajat saattavat ryhtyä väkivaltaisiin tekoihinkin tuollaisesta.
Apostolien tekojen 19. luvun 19. jakeessa lukee (Linkki): ”ja useat, jotka olivat harjoittaneet taikuutta, kokosivat kirjansa yhteen ja polttivat ne kaikkien nähden. Kun kirjojen arvo laskettiin, päädyttiin viiteenkymmeneentuhanteen hopearahaan. ” Niin jos islamista vapautuneet polttaisivat vanhat omat Koraaninsa, niin sitä en pitäisi mauttomana. Siinä olisi toki mahdollisuus päästä aidoksi marttyyriksikin.
Turkki pitää Tukholman suurlähetystönsä edessä tapahtunutta kirjan polttamista viharikoksena TV-uutisissakin kuullun perusteella. Ruotsin lainsäädäntö näkee asian toisin. Tässä on sitten myös ulottuvuus Ruotsin Nato-jäsenyyteen ja Putinin kannattaisikin palkita kurdimielenosoittajien lisäksi myös Paludan.
Kirjojen julkinen polttaminen tuonee nykyajan ihmisille mieleen natsi-Saksan kirjaroviot. Ei siis mitenkään myönteinen mielikuva. Vaaliiko Paludan näitä perinteitä, sitä en varmuudella tiedä, mutta ainakin linkittämäni TS tietää Paludanin olevan äärioikeistolainen.
Rohkeaa Koraanin julkinen polttaminen on mielestäni siksi, että siinä jotuu väkivaltauskonnollisen väen silmätikuksi. Saman aatteen ihmiset ovat toki käyneet joskus polttamassa Raamattuja kirkoissa (Linkki). Pahan kostaminen pahalla ei nyt vaan ole erityisen kristillistä, sopii paremmin vihollisesta lähtöisin oleviin oppeihin. Enkä usko, että noihin Raamatun polttamistapauksiin vetoaminen estäisi väkivaltaisuuksiakaan.
