Iltalehden artikkelin innoittamana : 2000 luvun sisävesiliikenne tutkimukset vs EU liikennestrategia tavoitteet.
Iltalehti Pääkirjoitus: Suomi on tehnyt henkisen kotiinpaluun Viroon (iltalehti.fi) kuvaili ja arvosteli Presidentti Stubbin Viron vierailu päivänä maamme 2000 luvun Venäjä politiikkaa kovalla kädellä näin.
”Iltalehden läpikäymistä ulkoministeriön asiakirjoista käy ilmi, miten pielessä Suomen ulkopoliittisen koneiston arviot Venäjän asemasta, Ukrainan tilanteesta ja EU:n puolustuskehityksestä tuolloin olivat. ”
Suomen Sisävesiliitto ry arvioi vastaavasti viimeisen EU / Suomen valtion ja maakuntien yhteensä 1,2 miljoonalla eurolla rahoittamaa Venäjän kanssa tehtyä yhteistä sisävesisuunnitelmaa, mikä valmistui 31.01.2022 eli pari kolme viikkoa ennen Venäjän Ukraina hyökkäys sotaa, sotaa mikä on sulkenut Saimaan kanavan tavaraliikenteen ja murskannut kaikki 2000 luvulla valtion toimesta sisävesiksi luokitellun kauppamerenkulkuun käytettävän sisävesialueen väylät ja sen meriliikenne perusteiset sisävesiliikenteen kehittämistyöt Suomessa.
+++
Alla olevassa vertailussa on esitetty yhteenvedon omaisesti pääkohdat siitä miten ja mitä Suomessa sisävesiliikenteeltä edellytettiin; vertailut siitä mitä Suomessa tutkittiin
ja oikealla se mitä EU sopimuksien ja direktiivien perusteella olisi tullut ottaa huomioon, mutta mitä ei ole vielä haluttu tutkia, edellytyksenä EU ssa sovitun mukaisesti, tietoon perustuen, kestävän kehityksen mukaisten valintojen toteuttamisiksi.
| INFUTURE / Saimaa -Venäjä vetoinen tutkimus
Rahtivirrat ja -reitit INFUTURE tutkimuksessa : · Saimaan kanava on toiminut 164 vuotta, ja suurimmat tavaravirrat tulevat Venäjältä. · Venäjän sisävesiliikenneverkko kuljettaa vuosittain 120 miljoonaa tonnia rahtia, kun taas Suomen kokonaisrahtimäärä on noin 100 miljoonaa tonnia. · INFUTURE-projekti on tunnistanut uusia mahdollisuuksia rahtivirroissa Venäjän ja Suomen välillä.
|
EU liikennestrategia tavoitteinen Järvi Suomen alueen sisävesien liikenne tutkimus jota on esitetty toteutettavaksi vuodesta 2009 alkaen ja vuodesta 2020 alkaen Suomen Sisävesiliiton toimesta / JÄSENKIRJEET – www.sisavesiliitto.fi
Rahtivirrat ja reitit EU tavoitteisesti · Kolmen Järvi Suomen vesistön mahdollisuudet sisävesien käyttöön pelkän Saimaan syväväylän sijaaan · EU alueella kuljetetaan vuosittain yli 500 miljoonaa tonnia rahtia sisävesillä. Järvi Suomen potentiaali on noin 30% Suomen noin 100 miljoonan vuositonnin meriliikenne volyymista · Hakemus vaiheessa oleva Järvi Hanke tutkii miten paljon tuosta suuresti EU hun suuntautuvasta volyymistä voidaan siirtää suoraliikenteeseen Järvi Suomen ja EU jäsenvaltioiden välillä |
| Sisävesikalusto:
· Nykyinen kalusto on vanhaa, ja uusille aluksille on tarvetta. · Volgo-DonMax-aluksia tarvitaan edelleen, ja Marine Engineering Bureau rakentaa uusia meri-/jokialuksia.
|
Sisävesikalusto
· Vuonna 2009 VTT tutki ja totesi EU laivanrakennusinnovaatio tukikelpoiseksi edellä mainittuun suoralaiva liikenteeseen soveltuvan laivatyypin jolla voidaan toteuttaa direktiivin 92/106 ETY tavoitteita
|
| Sisävesiväyläjärjestelmän kehittäminen:
· Suomen hallitus investoi 100 miljoonaa euroa Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen.
· Venäjä aikoo investoida sisävesijärjestelmäänsä syvyyden takaamiseksi.
|
Sisävesiväyläjärjestelmän kehittäminen
TEN-T:n sisävesiliikenneverkkojen rakentamisessa ja alueellisen saavutettavuuden toteuttamisessa ei ole otettu konkreettisia askelia. Tämä tarkoittaa, että EU:n liikennestrategiassa edellytettyjä toimia, kuten rekka-liikenteen volyymien siirtämistä vesiliikenteeseen vuoden 2011 hyväksytyn liikennestrategian mukaisesti, ei ole vielä toteutettu. EU:n intermodaalidirektiivin osalta Suomessa ei ole aloitettu toimenpiteitä joilla sisävesiliikenne otettaisiin huomioon reittejä valitetessa |
| Strategia ja kehitys:
· Venäjä pyrkii uudenaikaistamaan vesiväyläinfrastruktuuriaan vuoteen 2024 mennessä. · Saimaan uudet rahtivirrat ovat tärkeitä Venäjälle ja edistävät paikallista kehitystä.
|
Strategia ja kehitys
· EU tavoite on kasvattaa sisävesiliikennettä ja pienentää rekka liikenne volyymejä vuoteen 2050 mennessä · EU tukimenettelyjä hyväksikäyttäen voidaan edistää Järvi Suomen teollisuuden ja kaupan kilpailu edellytyksiä siirtämällä volyymeja maksimaalisesti vesiliikenteeseen |
| Sääntöjen ja menetelmien yhtenäistäminen:
· Suomen ja Venäjän sisävesiliikenteen lainsäädännössä on eroja, jotka vaativat yhdenmukaistamista. |
Sääntöjen ja menetelmien yhtenäistäminen
· EU intermodaali liikennedirektiivi yhtenäistää EU:n sisäisten vaikutus arvioiden tuottamisen ja niiden perusteella tuettuja volyymi siirtoja rekoilta vesiliikenteeseen |
| Rahtimäärät:
· Saimaalle saapuvan ja sieltä lähtevän rahdin vuosittainen kokonaismäärä on noin miljoona tonnia.
· Volgan-Itämeren alueella · kuljetetaan vuosittain lähes 17 miljoonaa tonnia rahtia. |
Rahtimäärät
· Järvi Suomeen tulevien ja Järvi Suomesta lähtevien tavaraliikenne volyymien kokonaismäärää vastaa noin 1/3 Suomen ulkomaan kaupasta eli noin 30 miljoonaa tonnia . · Järvi Suomi tuottaa noin 80% Suomen puunjalostusteollisuuden raaka aineista.
|
| Pilotti ja yhteistyö:
· INFUTURE-projekti suunnittelee pilottimatkaa Saimaalta Tšerepovetsiin yhteistyössä Meriaura-yrityksen kanssa. · UPM on halukas osallistumaan pilottiprojektiin tarjoamalla kuljetettavan rahdin.
|
Pilottitutkimus ja yhteistyö:
· Suomen Sisävesiliitto suunnittelee hanketta jossa tuhdään simulointi kaikesta Järvi Suomen tavaraliikenne volyymistä jossa selvitetään mikä määrä on mahdollista siirtää EU tavoitteisesti ja EU tukien avulla intermodaali ja sisävesiliikenteeseen · Stora Enso on suostunut tutkimushankkeen ohjausryhmään.
|
| Liiketoimintamallit ja logistiikka:
· Tarvitaan uusia liiketoimintamalleja ja asennetta sisävesiliikennettä kohtaan. · Lappeenrannan Mustolan satama voisi toimia multimodaalina logistiikkakeskuksena. · Port of Saimaa -konsepti voisi yhdistää Saimaan alueen satamat yhtenäiseksi verkostoksi.
|
Liiketoimintamallit ja logistiikka
· VTT raportin 37/73/2009 laivamallin mahdollistama uusi logistiikka voidaan ottaa asteettain käyttöön jo ennen kuin TEN_T verkot ovat rakennetut EU edellyttämään tasoon. · Lähilaituri konsepti korvaa ja mahdollistaa sujuvan kontti liikenteen minimi rekka kuljetuksin harvaan asutulla Järvi Suomen alueella. |
| Keskustelu ja yhteistyö:
· Sidosryhmien ja hallintoviranomaisten välinen keskustelu ja yhteistyö ovat avainasemassa kehityksessä. |
Keskustelu ja yhteistyö
· Sidosryhmien ja hallintoviranomaisten välinen keskustelu EU tavoitteisesta sisävesiliikenteen kehittämisvaihtoehdosta puuttuu. |
| Tämä toteutettu INFUTURA Venäjä Suomi Saimaan kanava perusteinen sisävesiliikenteen kehittämistavoitteinen yhteenveto kuvaa Suomen sisävesiliikenne kehittämisen panostuspainopisteen laiton pelkkään Saimaan meriyhteyteen ja Volgan-Itämeren merialueella tapahtuvan tavaraliikenteen kehittämisiin ja tälle liikenteelle sopivan laivan suunnittelua , laivakäytön optimointia ja tarvetta, jota laivatyyppiä ei voida käyttää matalissa Järvi Suomen latvavesistössä lainkaan. Eli hankkeessa toteutui syvävesiväylä tavoitteinen meriliikenteeseen perustuva strategia ja vain Saimaan syväväylä liikenteeseen sopivan kaluston uudistaminen ja Venäjän kanssa kehitettävää infrastruktuuria ja jopa ajatuksena oli yhtenäistää sääntöjä sekä luoda uusia liiketoimintamalleja ja logistiikkakonsepteja EU tuella , _Suomi-Venäjä akselilla ilman Suomen kahden muun sisävesialueen mukaan ottoa
Mukana olleet instanssit : Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry. · Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu · Admiral Makarov State University for Maritime and Inland Shipping · North-West Russia Logistics and Information Development Centre Rahoitus Hankkeen päärahoittaja on Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014-2020 -ohjelma.
|
Koska Venäjä hyökkäys Ukrainaan romutti täysin kaikki valtion 2000 luvulla tuottamat vaihtoehdot ja mahdollisuudet toteuttaa em . EU tavoitteista poikkeavaa raskaan maantieliikenteen ja sisävesiliikenteen liikennestrategiaa :
On uuden aika.
Sisävesiliitto ry:n kokoama, eduskunnan liikenne ja viestintävaliokunnan edellyttämän ”Perusteellinen sisävesiliikenteen tutkimus” , toteuttajaksi Järvi Suomen sisävesi liikennehankkeen jossa tutkitaan simulointimenetelmällä koko JärviSuomen tavaraliikenteen , osuus , eli se mitä, millä hinnalla ja kustannus ja muilla vaikutuksilla rekka liikennevolyymejä voidaan siirtää vesille EU liikennestrategia tavoitteisesti , sisävesiemme ympärivuotiseen liikenteeseen matalakulkuisilla ,jopa 2,4 metrin syväyden väylille ja niissä kulkeville aluksille. Mukana hankkeeseen ovat suostumuksensa antaneet : Luonnonvarakeskus LUKE Lappeenrannan yliopisto LUT Suomen sisävesiliitto ry Ohjausryhmään ovat suostuneet mm Stora Enso ja Metsäteho Rahoitus avoin: ps . saamieni tietojen perusteella Hankkeen rahoituksesta keskustellaan par aikaa jopa eduskunnassa. Hankkeen budjetti on 830 000 euroa.
|
