Ihmiskaupan tulevaisuus/ marjanpoiminta | Uusi Suomi Puheenvuoro
Viime syksy taisi olla Suomen marjateollisuudelle kohtalon kysymys. Parilta suurimmalta takavarikoitiin henkilökohtaista omaisuuta 1,5 miljoonan edestä. Ainoatakaan thaipoimijan viisumia ei ole myönnetty kesäkuun alkuun mennessä. Suurin syy tähän on se,että niitä ei ole edes haettu.
Suomi nimittäin haluaa tulevilta poimijoilta olevan tilillä rahaa,ennen Suomeen tuloaan. Semmoisia summia ei köyhillä poimijoilla ole. Tästä oli Ylellä kattava artikkeli,jonka laitan kommentteihin.
Oman mausteensa varmasti tuo alkukesän sää,josta ei ole hallaa,eikä lumisateita puuttunut. Kainuussa ja Pohjanmaalta pohjoiseen tämä varmasti näyttelee omaa osaansa luonnonmarjojen saannossa. Puolukkaa ilmeisesti tulee,ja hyvin kukinnan perusteella.
Itse olen poiminut marjoja vaimon kanssa myyntiin jo vuosikymmeniä. Mustikka taisi kelvata vuosikymmen sitten,ja puolukkaakaan eivät ole ostaneet kotimaisilta poimijoilta kuin pari viikkoa syksyssä vuosikausiin. Nämä nyt syytteessä olevat ovat vuosikymmeniä puhuneet,ettei suomalaiset poimi enään marjoja. Kenelle niitä pitäisi poimia,elleivät marjayritykset osta suomalaisilta poimijoilta? Ehkä tänä kesänä taas kelpaa?
Viime kesänä Metsähallitus hakkasi takalistoillamme muutamien kymmenien hehtaari aukkoja. Tänä kesänä ne pitäisi istuttaa. Kuljen paljon metsissä,ja olen jo pitkään havainnut thaimaalaisia raivaamassa. Hyvin näkyy homma käyvän. Pari viikkoa sitten yllätyin,kun viimeisillään oleva Transportter alkoi ajaa eestaas asuntomme ohi. Kysyinkin vaimolta,mitä ne nyt poimii.Toki tiesin,että nyt thaikut istuttaa metsää. Auto ajoi mielestäni ilman tarvetta turhankin paljon. Toivottavasti Metsähallitus ymmärtää reaaliteetit marjafirmoja paremmin.
