Hintojen nousu ei saa ajaa ihmisiä velkakierteeseen tai köyhyyteen
Vuoden 2023 talousarvioesitys on kompromissi, se on selvä.
Talouden kokonaiskehitys on huolestuttava Venäjän hyökkäyksestä johtuvan energian hinnan nousun sekä siitä juontuvan inflaation vuoksi. Kokonaisuutena hallitus on tähän tilanteeseen nähden jatkanut vastuullista ja aktiivista finanssipolitiikkaa.
Kuluttajahintojen noustessa nopeaa tahtia, hallitukselta on ollut tärkeä arvovalinta toimia kansalaisten ostovoiman sekä lapsiperheiden tukemiseksi. Kriiseistä huolimatta työllisyyskehitys on ollut historiallisen hyvää, ja ihmisten sekä yritysten toimeentulosta on pidetty huolta.
Hallituksen työllisyystavoite on saavutettu ja monet väliaikaiset tukitoimet ovat estäneet talouden rakenteiden pitkän aikavälin heikentymistä tehokkaasti.
Julkiset menopaineet ovat kriiseistä johtuen olleet kovia. Talouden tasapainottamista pitää ja voidaan tehdä, mutta toimet pitää tehdä oikeudenmukaisesti ja kiinnittää huomiota jatkossa myös tulokehykseen.
Akuutein kriisi eli sähkön hinnan nousu on edelleen hallituksen käsissä. Hintojen nousu ei saa ajaa ihmisiä velkakierteeseen tai köyhyyteen. Olemme vasemmistossa vaatineet, että lisätukien tarvetta seurataan tarkkaan.
On hienoa, että yhteinen tahtotila sähkön korkeisiin hintoihin puuttumiseksi ja lisätoimiin on nyt vahvistumassa. Vasemmistoliitto on pitkään pitänyt esillä lisätoimia, ja myös mallia, jolla valtio kompensoisi suoraan kohtuulliseksi sovitun osan kuluttajien sähkölaskuista.
Rajattu hintakatto voisi olla sääntelymalli, joka auttaisi suoraan vähävaraisempia, eikä silti palkitsisi ketään tarpeettoman suuresta kuluttamisesta. On myös tarkasteltava maksukykyelementin yhdistämistä tukimalliin. Emme halua lisätä tukien valumista varakkaimmille kuluttajille.
Vasemmistoliitto on pitkään esittänyt energiayhtiöiden ylisuurten voittojen verottamista windfall-verolla. Kun toimme ajatuksen budjettiriiheen, kuulimme, ettei ole mahdollista tällä hallituskaudella. Kun asiasta päätettiin EU:ssa, tuli ylisuuriin voittoihin puuttumisesta sittenkin mahdollista.
Kyse on poliittisesta tahdosta ja tätä tahtoa pitää löytyä myös sähkön rajatun hintakatosta luomiseksi.
Ensi vuoden budjetissa on mukana useita vasemmistoliitolle tärkeitä asioita. Hallitus esimerkiksi laskee varhaiskasvatusmaksuja pysyvästi, korottaa ulosoton suojaosuutta ensi vuodelle, tukee Ukrainasta saapuvia pakolaisia, sekä varautuu turvallisuusympäristön muutokseen. Lisäksi koulupudokkuutta ehkäisevän sitouttavan kouluyhteisötyön malliin on varattu pysyvät varat.
Olen erityisen iloinen siitä, että jakovaraneuvotteluissa lisää rahaa budjetoitiin muun muassa kansalaisjärjestöille, kulttuurille, ihmisoikeustyöhön, kiertotaloushankkeisiin, luonto- ja retkeilykohteisiin sekä lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin puuttuvaan työhön.
Valtakunnallisista järjestöistä valtiovarainvaliokunta päätti tukea mm. naisjärjestöjen, ympäristöjärjestöjen ja rauhanjärjestöjen toimintaa. Itseäni ilahduttavat asumisalan järjestöjen neuvontatyön lisämäärärahat sekä rauhanjärjestöjen edellisvuosia korkeampi avustussumma.
Kulttuurikasvatukseen panostetaan, kun lukutaitotyöhön osoitetaan lisärahoitusta lähes kaksi miljoonaa euroa. Taidetestaajat-toiminnan jatko varmistetaan miljoonan rahoituksella ja Koulukinon toimintaa rahoitetaan 700 000 eurolla koulujen medialukutaidon opetuksen tukemiseksi. Lisäksi Tekstin talon toiminnan käynnistämiseksi myönnettiin tukea, samoin sanataidekasvatukselle.
Tärkeä panostus on myös lapsibudjetoinnin pilotoinnin kehittämiselle hyvinvointialueilla osoitetut varat.
Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää vuoteen 2030 mennessä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä, joista kolmasosan, eli käytännössä hieman yli 33 000 tulisi olla lapsia.
Tavoitteeseen pääsemiseksi lapsibudjetointi on keskeinen väline, sillä sen tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vaikuttavuutta, parantaa resurssien kohdentamista sekä edistää lasten oikeuksien toteutumista.
Lisäksi kaikkien tulisi muistaa, että oppositiosta vaaditut miljardiluokan leikkaukset tarkoittaisivat nimenomaisesti köyhyyden lisääntymistä myös lapsiperheissä, muuta on turha väittää. Tämä on todettu eduskunnan tietopalvelun laskelmissa,
ja luvut ovat kaikkien saatavilla.
Täysistunnossa 14.12.2022 pidetty puhe.
