Harvinaissairaiden oikeuksien joulukalenteri 13. luukku: turvataan kaikille vapaus liikkua paikasta toiseen
On turvattava jokaiselle vapaus liikkua paikasta toiseen. Kaikilla on oltava oikeus osallistua yhteiskuntaan ja käyttää palveluita.
Iso osa harvinaissairaista on vammaisia tai toimintakykyrajoitteisia ihmisiä. Yhteiskunta tukee toimintakykyrajoitteisia ihmisiä järjestämällä koulu- ja Kela-kyytejä sekä sosiaali-, vammaispalvelu- ja kehitysvammalakien mukaisia matkoja (ns. kuljetuspalveluita).
On turvattava koulu- ja Kela-kyytien sekä kuljetuspalveluiden toimivuus koko maassa ja kaikkina vuorokaudenaikoina. Yhdenvertaisuuslain, vammaispalvelulain ja YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisilla henkilöllä tulee olla yhtäläinen liikkumisvapaus kuin vammattomilla.
Koulu- ja Kela-kyydit sekä kuljetuspalvelut eivät ole huvimatkoja. Koulukyydit turvaavat toimintakykyrajoitteisen oppilaan opintojen piiriin pääsemisen. Kela-kyydit turvaavat toimintakykyrajoitteisten ja sairaiden ihmisten sote-palveluiden piiriin pääsemisen. Vammaispalvelu- ja kehitysvammalakien mukaiset matkat mahdollistavat vammaisten ihmisten opiskelun, työssäkäynnin, asioinnin, harrastukset, yhteiskunnallisen vaikuttamisen sekä ystävien ja sukulaisten tapaamisen. Sosiaalihuoltolain mukaiset matkat turvaavat ikäihmisten yhteiskuntaan osallistumisen.
Kela-kyydit
Kansaneläkelaitoksen (Kelan) korvaamalla terveydenhuollon matkalla (Kela-kyydillä) tarkoitetaan nimensä mukaisesti Kelan korvaamaa matkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Kyseessä voi olla taksi- tai ambulanssimatka taikka omalla autolla tai joukkoliikenteellä tehty Kelan korvaama matka.
Kela-kyydit ovat asiakkaille välttämättömiä matkoja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jos hoito viivästyy tai siihen ei pääse, seuraukset voivat olla vakavia. Esimerkiksi syöpä- tai dialyysihoitoa ei voi siirtää ilman, että siitä aiheutuu merkittävää haittaa asiakkaan terveydelle.
Kela-kyydeistä vastaa valtio, joka on ohjannut tehtävän omistamalleen Kelalle. Kelalla ei ole omia takseja, vaan Kela on kilpailuttanut kyytinsä erilaisten taksifirmojen välitettäväksi ja ajettaviksi.
Kela-kyydit ovat eri asia kuin koulukyydit tai kuljetuspalvelumatkat. Kuljetuspalvelukyydillä ei saa matkustaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaan silloin pitää tilata Kela-kyyti. Kela-kyydillä asiakas voi matkustaa terveys- ja sosiaalipalveluihin, apuvälinehuoltoon, sopeutumisvalmennukseen, terapiaan tai kuntoutukseen. Kela-kyytien piiriin eivät kuulu matkat ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon, kuten erilaisiin seulontoihin, mammografiaan ja rokotuksiin. Koronarokotukseen voi mennä Kelan korvaamalla kyydillä, ainakin toistaiseksi.
Asiakas voi tilata Kelan korvaaman taksikyydin, jos hänellä on siihen erityinen syy. Asiakas voi tarvita taksikyydin terveydentilansa, vammansa, raskautensa, synnytyksen tai puutteellisten liikenneyhteyksien takia. Kyydin tarve voi johtua esimerkiksi äkillisestä sairastumisesta taikka siitä, että julkinen liikenne kulkee todella huonosti taikka ei lankaan (muun muassa yöajat).
Kela-kyytiä varten asiakas tarvitsee todistuksen sosiaali-, terveys- tai pelastusalan ammattihenkilöltä. Mutta, todistusta ei tarvitse olla olemassa matkaan lähdettäessä. Sen voi pyytää perille päästäessä. Jos asiakas haluaa Kelalta korvauksen julkisen liikenteen tai oman auton käyttämisestä, tarvitsee hän sote-alan ammattilaiselta todistuksen siitä, ettei asiakas ole pystynyt tekemään matkaa esimerkiksi kävellen taikka polkupyörällä.
Kela-kyydin omavastuu on enintään 25 euroa matkaa kohti. Jos matkan kustannukset ovat alle 25 euroa, niin asiakas maksaa omavastuuna matkan todelliset kustannukset.
Oli matkan omavastuu sitten 25 euroa tai sen alle, niin se kerryttää ns. matkakattoa. Matkakatolla tarkoitetaan sitä summaa, mitä enempää asiakkaan ei tarvitse Kela-kyydeistään maksaa. Matkakatto on 300 euroa kalenterivuotta kohti. Asiakas siis maksaa Kela-kyydeistään enintään 300 euroa kalenterivuodessa.
Ambulanssimatkatkin ovat Kela-kyytejä ja ne kerryttävät matkakattoa. Ambulanssimatkasta peritään 25 euron omavastuu jälkikäteen laskulla. Matkakatto (300 euroa) on kalenterivuosikohtainen ja se siis nollautuu aina vuoden vaihtuessa.
Kela-kyyti pitää tilata sitä varten perustetusta alueellisesta välityskeskuksesta, eli sitä ei voi ottaa tolpalta tai tilata mistä tahansa. Jos asiakas ei ole tilannut taksia alueellisesta välityskeskuksesta, ei kyyti kerrytä matkakattoa, ja siitä joutuu maksamaan todellisen hinnan. Uudellamaalla (mukaan lukien Helsinki) Kela-kyytejä ajavat tällä hetkellä Lähitaksin ja Taksi Helsingin autot. Vain Kelan valitsemat palvelutuottajat saavat ajaa Kela-kyytejä.
Kuljetuspalvelut
Kuljetuspalveluilla tarkoitetaan yhteiskunnan järjestämiä vammaispalvelu-, kehitysvamma- tai sosiaalihuoltolain mukaisia työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan matkoja. Kuljetuspalvelukyydit eivät siis ole sama asia kuin koulukyydit tai Kelakyydit. Ensi vuoden alusta lähtien kuljetuspalvelukyytien järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla, lukuun ottamatta Helsingin kaupunkia ja Ahvenanmaata. Useinkaan hyvinvointialueella ei ole omia takseja, vaan se on kilpailuttanut kuljetuspalvelunsa erilaisten yritysten välitettäväksi ja ajettaviksi.
Sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja (eli shl-kyytejä) käyttävät usein toimintakykyrajoitteiset ikäihmiset. Vammaispalvelulain mukaiset matkat (eli vpl-kyydit) ovat tarkoitettuja vammaisille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia käyttää julkista liikennettä. Kehitysvammalain mukaiset matkat ovat lähinnä kehitysvammaisten ihmisten matkoja päivä- ja työtoimintaan.
Asiakkaalle on myönnettävä tarpeisiinsa nähden riittävä määrä kuljetuspalvelumatkoja. Kuljetuspalvelupäätös on saatava nopeasti ja sen hakeminen on helppoa. Asiakkaalle on myönnettävä vakiotaksilupa, jos sille on lääketieteellinen tarve. Niin kauan kuin autoista on pulaa, niin erityisesti esteetöntä autoa tarvitsevan asiakkaan on voitava sopia kyydistään suoraan kuljettajan kanssa.
Kuljetuspalvelumatkojen rajoittaminen vain asiakkaan kotiseudulle on asiakkaan liikkumisvapauden rajoittamista. Hyvinvointialueet ja kunnat tulee lain nojalla velvoittaa siihen, että kuljetuspalvelumatkoja voi käyttää koko maassa, eli muuallakin kuin asiakkaan kotiseudulla. Joissakin kunnissa asiakas ei ole voinut, edes poikkeusluvalla, matkustaa edes läheisensä hautajaisiin, jos ne eivät ole asiakkaan kotiseudulla.
Matkamääräraja ei saa olla este vammaisen henkilön yhteiskuntaan osallistumiselle. Vaadinkin, että vammaiselle henkilölle myönnetään hänen tarpeitansa vastaava määrä vapaa-ajan matkoja. Vammaisella ihmisellä on, nykyisen vammaispalvelulain mukaan, oikeus saada 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan kuljetuspalvelumatkaa kuukaudessa. Matkamäärärajalla rajoitetaan vammaisten henkilöiden liikkumisvapautta, sillä monet kunnat eivät ole myöntäneet, edes hakemuksesta, asiakkaalle enempää kuin 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa.
Asiakkaan pitää voida, halutessaan, käyttää vapaa-ajanmatkoissa kuusikausirajan sijaan vuosirajaa. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on käytettävissään vähintään 216 matkaa kalenterivuotta kohti. Asiakas voi silloin itse valita, milloin matkansa käyttää.
Kuljetuspalvelukyydin hinta ei saa olla este kulkemiselle, vaan kyydin omavastuun on oltava verrannollinen julkisen liikenteen hintaan. Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus hankkia kuukausilippu ja saada eläkeläis-, työttömyys- tai opiskelija-alennus. Iso osa vammaisista ihmisistä on pienituloisia.
Koulukyydit
Koulukyydit tai -kuljetukset ovat kuntien vastuulla. Perusopetuslain 32 pykälän mukaan esi-, perus- tai lisäopetuksen oppilaalla on oikeus kunnan järjestämään maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka on yli viisi kilometriä yhteen suuntaan tai jos matka on oppilaan ikään ja muihin olosuhteisiin nähden liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Lähde: https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/koulukuljetus/#c5084333.
Perusopetuslain 32 pykälässä todetaan: ”Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai varhaiskasvatuslaissa tarkoitetusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai varhaiskasvatukseen. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.”
On syytä kehittää julkisen liikenteen esteettömyyttä ja saavutettavuutta
On kehitettävä joukkoliikenteen toimivuutta, saavutettavuutta, esteettömyyttä, vähäpäästöisyyttä sekä alennettava matkalippujen hintoja. Jos julkinen liikenne on esteetöntä ja saavutettavaa, niin vammaisten henkilöiden ja vanhusten ei tarvitse niin usein turvautua kuljetuspalveluihin tai Kela-kyyteihin.
Kun julkinen liikenne toimii, niin yhteiskunta säästää ja ympäristö kiittää, koska liikenteen päästöt vähentyvät. Julkiseen liikenteeseen panostaminen onkin talous-, yhdenvertaisuus- ja ympäristöteko. Tällä hetkellä joukkoliikenne ei ole esteetöntä eikä saavutettavaa, eikä sitä ole olemassa kaikkialla Suomessa.
YK:n vammaissopimuksessa todetaan, että vammaisella ihmisellä on oltava muihin nähden yhtäläinen liikkumisvapaus. Tämän toteutuminen vaatii panostamista julkiseen liikenteeseen, koulu- ja Kela-kyyteihin ja kuljetuspalveluihin. On tärkeää, että vammaiset ihmiset voivat osallistua yhteiskuntaan yhtä lailla kuin muutkin. Heidän pitää voida muiden lailla muun muassa opiskella, käydä töissä, käyttää palveluita, harrastaa, tavata sukulaisiaan ja ystäviään sekä vaikuttaa yhteiskunnallisesti.
Taksikyytien ongelmat on kartoitettava ja korjattava
Heinäkuussa 2018 voimaan tullut liikennepalvelulaki on vaikeuttanut taksien saatavuutta sekä johtanut ongelmiin koulu- ja Kela-kyytien ja kuljetuspalveluiden toimivuudessa. Vaikutus on ollut suurin maaseudulla sekä hiljaisina vuorokauden aikoina. Lakimuutos on vaikuttanut etenkin esteettömien autojen saatavuuteen.
Osa autoilijoista lopetti uuden lain voimaan tultua kokonaan, ja osa autoilijoista autoista siirtyi ajamaan pientä autoa. Jotkut autoilijat myös vähensivät henkilökunnan määrää, eli kuljettajia on nyt uuden lain aikana palkattu vähemmän kuin aiemmin.
Liikennepalvelulaki on ollut voimassa jo 3 vuoden ajan, ja edelleen ilmenee ongelmia niin koulu- ja Kela- kyydeissä kuin kuljetuspalveluissakin. Viimeksi eilen jouduimme puolisoni kanssa odottamaan kaksi tuntia paluukyytiä Töölön sairaalassa. Olen saanut paljon palautetta kuljetuspalveluiden huonosta toimivuudesta. Palaute on koskenut useampaa paikkakuntaa (esimerkiksi Helsingin matkapalvelukeskusta). Joskus jopa asiakkaiden turvallisuus on ollut vaarassa.
Yhdenvertaisuuslakia rikotaan, koska taksikyytien ongelmat kohdistuvat vammaisiin, vanhuksiin, pitkäaikaissairaisiin ja syrjäseutujen asukkaisiin enemmän kuin muihin väestöryhmiin. Maaseudulla asuvilla ja esteetöntä autoa tarvitsevilla ihmisillä on erityisiä vaikeuksia saada autoa. Toimintakykyrajoitteisten ihmisten liikkumisvapaus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin pääseminen on vaarantunut liikennepalvelulain uudistuksen vuoksi.
Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja ikäihmiset haluavat samat oikeudet kuin muut, ei sen enempää. On ajateltava pääasiassa asiakast. Kyytien on oltava toimivia, luotettavia, turvallisia ja laadukkaita. Taksipalveluiden kehittämisessä tulee kuunnella hyvinvointialueiden ja kuntien vanhus- ja vammaisneuvostoja sekä vammais-, potilas- ja vanhusjärjestöjä.
Syrjäseutujen ja hiljaisten aikojen ongelmat johtuvat asemapaikka- ja päivystysvelvoitteiden poistumisesta. Päivystysvelvoitteen poistuminen aiheutti ajallisen kattavuuden ongelman eli ympäri vuorokauden ei ole autoja saatavissa. Asemapaikkavelvoitteen poistuminen on taas johtanut siihen, että taksiyrittäjä saa itse valita missä ja milloin ajaa, ja siksi takseja on vähemmän syrjäseuduilla.
YK:n vammaissopimuksen 20. artikla toteaa, että: ”Sopimusosapuolet toteuttavat tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liikkumisen, muun muassa; a) helpottamalla vammaisten henkilöiden henkilökohtaista liikkumista sillä tavalla kuin ja silloin kun he haluavat sekä kohtuulliseen hintaan.” Kuljetuspalveluiden sekä koulu- ja Kela-kyytien tuleekin toteutua yhdenvertaisesti ympäri maata. Kyyti on saatava hiljaisinakin aikoina.
Taksikyytien turvallisuus ja kuljettajien ammattitaito huolettavat minua. Kuljettajalla tulee olla ensiapukoulutus ja koulutus vammaisten henkilöiden kanssa toimimiseen. Kuljettajalla tulee myös olla paikallistuntemusta. Miten muuten kehitys-, näkö-, kuulo- tai puhevammainen henkilö voi varmistua siitä, että hän päätyy oikeaan paikkaan?
Kuljetuspalvelumatkoja ja Kela-kyytejä ajavia autoja, etenkin esteettömiä autoja, tulee olla kaikkialla riittävästi ajossa kaikkina vuorokauden aikoina. Velvoite tilata auto tunteja ennen matkan alkua on kohtuuton. Joissakin kunnissa autoa ruvetaan etsimään vasta 15 minuuttia ennen kuin auton pitäisi olla asiakasta hakemassa. Tämä johtaa siihen, että asiakas saapuu myöhässä perille, vaikka olisi tilannut kyydin päiviä aiemmin. Asiakas voi esimerkiksi myöhästyä töistä, opiskeluista tai junasta. Vammaisilla henkilöillä on menoja, joihin ei voi saapua myöhässä.
Yhteiskunnan valitsemalla taksiyrityksellä tulisi olla riittävästi kapasiteettia, kokemusta vammaista, pitkäaikaissairaista ja vanhuksista sekä velvollisuus kouluttaa kuljettajat vammaisten avustamiseen ja apuvälineiden käyttöön. Yrityksen on taattava, että sillä on kaikkina vuorokauden aikoina käytettävissään asiakkaiden tarpeita vastaava määrä autoja, myös esteettömiä autoja.
Kunnan, hyvinvointialueen tai Kelan valitseman yritysten pitää aina kouluttaa kuljettajansa vammaisten ihmisten, iäkkäiden henkilöiden ja pitkäaikaissairaiden ihmisten kanssa toimimiseen. Yhteiskunnan pitää taata se, että koulu-tai Kela-kyyti taikka kuljetuspalvelukyyti on ajoissa perillä, jos asiakas on tilannut kyydin hyvissä ajoin.
Ehdotan että Kela, kunnat ja hyvinvointialueet ryhtyvät käyttämään käänteistä kilpailutusta kyytiensä kilpailutuksessa. Silloin kilpailutukseen pääsevät mukaan vain yritykset, jotka täyttävät kunnan, Kelan tai hyvinvointialueen määrittelemät ehdot. Käänteisestä kilpailutuksesta on hyvää kokemusta esimerkiksi Vantaan ja Keravan alueella. Siellä kuljetuspalvelut toimivat pääsääntöisesti hyvin.
Liikennepalvelulakiin on syytä lisätä kuljettajien kouluttautumisvelvoite. Kuljettajille tulisi järjestää koulutusta toimintakykyrajoitteisten ja sairaiden ihmisten käyttämien apuvälineiden käsittelyyn. Kuljettaja ei nimittäin välttämättä osaa laittaa kyytiin normaalia pyörätuolia saatikka sähköisillä kelausapuvälineillä varustettua tuolia. Myös sähkömopon ja sähköpyörätuolin käsittelyn pitäisi olla kuljettajalla hallussa.
Taksipalveluiden tulee olla laadukkaita, turvallisia ja asiakkaan tarpeita vastaavia. Kaikkien, mutta etenkin toimintakykyrajoitteisten asiakkaiden, kannalta tärkeitä asioita taksikyydeissä ovat: 1) Kyydin tilaaminen välityskeskuksesta on sujuvaa, maksutonta, helppoa, saavutettavaa ja esteetöntä. Välityskeskuksen vastaamista joutuu odottamaan enintään kaksi minuuttia. Välityskeskuksen palvelu on käytettävissä ympäri vuorokauden. 2) Kyydin voi ottaa taksitolpalta tai suora- tai ennakkotilauksena. 3) Asiakas voi tilata kyydin muutenkin kuin puhelimella (esimerkiksi tekstiviestillä tai sähköpostilla). Palvelukielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Viittomakieltä puhuvat huomioidaan. 4) Autoa ryhdytään etsimään heti, kun kyyti on tilattu ja kyyti saapuu kohtuullisessa ajassa. 5) Asiakkaan yksilöllisiä tarpeita vastaava auto saapuu, kuten oli sovittu. 6) Kuljettaja on luotettava, palvelualtis, osaa hyvin suomea tai ruotsia ja tuntee seudun, jolla ajaa. 7) Kyyti on asiakkaalle turvallinen. Kuljettaja osaa toimia asiakkaan apuvälineiden kanssa ja osaa huomioida asiakkaan erityistarpeet (muun muassa sokean opastaminen, avustaja- ja opaskoiran kanssa toimiminen) sekä avustajatarpeet ja on mahdollista liikkua perheenä. Kuljettaja on ensiapu- ja elvytystaitoinen. 8) Kyytien yhdistely on vapaaehtoista ja etukäteen sovittua, eikä se pidennä kohtuuttomasti matkustusaikaa. 9) Kuljetukset järjestyvät asiakkaan aikataulun mukaan, esimerkiksi työn ja/tai opiskelun perusteella. 10) Välityskeskusten ja taksiautoilijoiden ja -kuljettajien toimintaa seurataan, arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden toimesta. Ja 11) välityskeskukset korvaavat asiakkaille palveluissa sattuneiden ongelmien aiheuttamat välittömät ja välilliset kulut, esimerkiksi välityskeskuksesta johtuneen myöhästymisen aiheuttamat kulut korvataan.
Koulu- ja Kela-kyytien sekä kuljetuspalveluiden toimivuudesta ovat vastuussa valtio, kunnat, Kela, hyvinvointialueet ja kunnat. Kunnat ja hyvinvointialueet eivät pysty ratkaisemaan taksikyytien ongelmia yksin. Päättäjien on ryhdyttävä välittömästi toimiin vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden täysimääräisen liikkumisvapauden varmistamiseksi.
Jos Kela-kyydit tai/ja kuljetuspalvelut koskettavat sinua, läheistäsi tai olet asian kanssa tekemisissä työssäsi, niin kehotan liittymään Facebook-ryhmään osoitteessa https://www.facebook.com/groups/226717301387229/. Lämpimästi tervetuloa ryhmään. Pohdimme ryhmässä sekä Kela-kyytejä että kuljetuspalveluita.
Lisää tietoa ja lähteitä
https://www.kela.fi/taksimatkat
https://www.kela.fi/matkakorvaus-kulkuneuvo
https://www.kela.fi/nain-tilaat-taksin
https://www.kela.fi/nain-tilaat-taksin
https://www.kela.fi/taksimatkat-usein-kysyttya
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/koulukuljetus/#c5084333
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180542
#harvinaiset, #harvinaissairaudet, #vammaiset, #vanhukset, #pitkäaikaissairaat, #esteettömyys, #yhdenvertaisuus, #saavutettavavuus, #ihmisoikeudet, #itsemääräämisoikeus, #koulukyydit, #kuljetuspalvelut #kelakyydit, #kelataaksi, #Kela, #julkinenliikenne, #joukkoliikenne
