Haastattelu: Nuorten agenda 2030, Eeva Ylikoski
Nuorten Agenda 2030 on ottanut näkyvästi kantaa ympäristökysymyksiin. Millä mielellä olet seurannut Suomessa viime aikoina käytyä ympäristökeskustelua?
On loistavaa, että ilmastolaki meni viimeinkin läpi. Toisaalta muun muassa maanviljelyksen tukien kohdentaminen on edelleen turhauttavaa, ja metsälait ovat retuperällä – vanhojen metsien suojelun tarvetta ei ymmärretä. Metsäkeskustelu on muutenkin surullista seurattavaa. Kunnioitan Elokapinaa, joka tuo esiin nuorten mielipidettä. Kuitenkin jos kaikki ovat valmiita tekemään kompromisseja, ovat eväät hyvään keskusteluun olemassa.
Mikä on Suomen rooli globaalin kestävän kehityksen edistäjänä?
Kestävää kehitystä tulisi tuoda esille eri kansainvälisillä foorumeilla. Suomi voisi muun muassa edistää kestävää verotusta ja panostuksia tutkimukseen.
Mistä Suomessa puhutaan liian vähän?
Monestakin asiasta. Ensinnäkin itsetuhoisuudesta ja itsemurhista, mikä on ristiriidassa maailman onnellisimman maan maineen kanssa. Tarvitaan muutos siihen, miten vaikeaa apua on nykyään saada, jonot ovat aivan liian pitkiä. Mielenterveyden kanssa ei leikitä, se vie työkyvynkin. Terapiatakuu olisi tärkeä, avun saamisen ei pitäisi olla rahasta kiinni. On myös järkyttävää, miten vaikeaa Suomessa on päästä opiskelemaan ja miten paljon paineita tämä tuo lukiolaisille. Toivoisin, että myös eutanasiasta puhuttaisiin enemmän. Oikeus hyvään kuolemaan on ihmisoikeus.
Entä liikaa?
Meitä kiinnostaa ehkä liikaa, mitä päättäjät tekevät vapaa-ajallaan. Lisäksi nuorten aktivismin, kuten Elokapinan, mustamaalaaminen harmittaa: urheilumenestystä juhliessa vaikuttaa olevan OK rikkoa kulttuuriperintöä, mutta sitten Mannerheimintien tukkiminen on maailman hirvein asia! Jääkiekossa voittaminen on hienoa, mutta toiset sentään yrittävät muuttaa maailmaa paremmaksi.
Valmistaako Suomen koulutusjärjestelmä nuoria tulevaisuuteen?
Kyllä ja ei. Meillä on hyvä peruskoulutus, ala-asteet ovat saman tasoisia. Myös lukiot ovat hyviä, mutta ylioppilaskokeella on liian iso painoarvo tulevaisuuden määrittämisessä.
Painotetaanko koulutuksen sisällössä oikeita asioita?
Olisi hyvä, jos yläasteen yhteiskuntaopissa opetettaisiin veroilmoituksen täyttämisen tai vuokrasopimuksen laatimisen kaltaisia kansalaistaitoja. Lukionkin pitäisi olla yleissivistävä, tätä ei saisi vähentää erikoistumisen varjolla. Eikä matikkaa voi vaatia kaikkialle – tarvitaan erilaista osaamista ja erilaisia ihmisiä.
Jos saisit muuttaa Suomessa yhden asian vuoteen 2030 mennessä, mikä se olisi?
Yleisellä tasolla toivoisin, että ihmisoikeudet olisivat kunnossa, ilmastotoimet hyvällä mallilla ja nuorten ääni saataisiin kuuluviin. Mutta jos pitää sanoa yksi asia, unelmoin lihankulutuksen lopettamisesta tai vähintään tuotantoeläimien olosuhteiden parantamisesta.
