Euroviisujen, Columbian ja boikottien yhteinen nimittäjä: KGB

Tarjouksia:

Tulevia Euroviisuja ovat varjostaneet pyrkimykset estää Israelin osallistuminen kyseiseen viihdetapahtumaan ja protestit Israelia vastaan saanevat joitakin muotoja myös itse finaaleissa. Samaan aikaan yhdysvaltalaisilla yliopistokampuksilla on laajoja jopa osin väkivaltaiseksi kääntyneitä mielenilmauksia joissa juutalaisopiskelijoita ja -opettajia on väkisin estetty astumasta yliopistoille sisään, Columbian yliopistolla on mm nyt vallattu myös sisätiloja. Suomessa on kevään aikana ainakin Aalto-yliopistossa sekä Jyväskylän yliopistossa esitetty israelilaisyliopistojen boikotoinnista. Asekauppaboikottiesityksiä on tehty Suomen lisäksi muuallakin EU:ssa.

Edellä mainittuja protesteja eri muodoissaan yhdistää osaltaan paitsi Israel myös Neuvostoliiton KGB:n kylmän sodan aikainen disinformaatio -operaatio jonka agendaa hyvällä asialla itsensä mieltävä suuri joukko tietämättään ja hyvin organisoitu etujoukko tietoisesti toteuttaa tänä päivänäkin.

Vladimir Leniniin liitetty ilmaus hyödyllisistä idiooteista vaikuttaa hyvinkin käyttökelposelta pro-Palestiina mielenilmauksista puhuttaessa varsinkin nuoremman polven yhteydessä. Ilmauksella viitataan hyödyllisen propagandistin värväämiseen joka ei ole tietoinen manipuloinnista toisen asian vuoksi. Järjestötasolla voidaan taas puhua halukkaista yhteistyökumppaneista.

KGB:n operaatio SIG

“We needed to instill a Nazi-style hatred for the Jews throughout the Islamic world, and to turn this weapon of the emotions into a terrorist bloodbath against Israel and its main supporter, the United States.” (Yury Andropov)

Vuonna 1948 Israelin itsenäistyessä, viiden arabikansan armeija hyökkäsi uutta kansakuntaa vastaan. Neuvostoliiton Joseph Stalin toivoen, että Israelin sosialistiset juuret johtavat sen liittymään kommunistiseen blokkiin, käski Tšekkoslovakiaa toimittamaan Israelille puolustukseen tarvittavia aseita. Kuitenkin saatuaan myöhemmin tietää Stalinin 20 miljoonan ihmisen murhasta, Israelin yhteiskunta hylkäsi kommunismin. Ajatus sionismista vihamielisenä ideologiana alkoi vahvistua toisen maailmansodan jälkeisessä Neuvostoliitossa 1940-luvun lopulla, kun kävi selväksi, että Israel oli linjassa ”imperialistisen leirin” eikä Neuvostoliiton kanssa. Tämän seurauksena Moskova siirsi tukensa arabidiktatuureille. Kuuden päivän sodan jälkeen kaikki Varsovan liiton jäsenet (Romaniaa lukuun ottamatta) katkaisivat siteensä Israeliin.

Massiivinen Neuvostoliiton antisionistikampanja tuli erityisen aktiiviseen vaiheeseen vuonna 1967. Operaatio SIG (1967–1988) on KGB-operaatio, joka kylvi maailmanlaajuista paheksuntaa Yhdysvaltoihin ja Israeliin. Operaatio alkoi pian vuoden 1967 jälkeen, kun pyrkimys arabien yhtenäisyyteen romahti yhdessä Israelia vastaan hyökänneiden armeijoiden kanssa. SIG on venäläinen lyhenne sanoista Sionistskiye Gosudarstva eli ”juutalainen (tai sionistinen) hallitus”. SIG:n ydinajatuksena oli, että Palestiina ei ole vain maantieteellisen alueen nimi, vaan selkeän ja alueen alkuperäiskansan, Palestiinan arabien, koti. Sen juutalaiset asukkaat ovat kolonisaattoreita jostakin tuntemattomasta maasta.

Luokitellut KGB-asiakirjat paljastavat, kuinka Neuvostoliiton vakoojavirasto muutti arabiterroristit vapaustaistelijoiksi. Terrorismin torjunnan perustelut edellyttivät puitekertomusta toisaalta Israelista rasistisena laittomana kansakuntana ja toisaalta PLO nimesi tämän alueen sorretun kansan palestiinalaiseksi. Ironista on, että Ison-Britannian mandaatin aikana Palestiinassa pääasiassa alueella eläneet juutalaiset ymmärrettiin erillään siellä asuvista arabeista, joiden oma luonnehdinta alueelle oli balad esh-sham – Damaskoksen maakunta – koska tuolloin he pitivät itseään eteläsyrialaisina.

(Lisätietoja tästä disinformaatioprojektista artikkelissa “The KGB’s Middle East Files”, tuoden esiin tietoja, jotka on louhittu noin 6000:sta KGB:n salakuljetetusta dokumentista 1990-luvun alussa. )

KGB oli kouluttanut Yasser Arafatin Balashikhan erikoiskoulussa Moskovasta itään ja päätti 1960-luvun puolivälissä luoda hänet tulevaksi PLO-johtajaksi. Ensinnä KGB tuhosi viralliset tiedot Arafatin syntymästä Kairossa korvaamalla ne fiktiivisillä asiakirjoilla, joissa sanottiin, että hänen syntyneen Jerusalemissa olen siten syntymänsä mukaan palestiinalainen. KGB: n disinformaatio-osasto lähti sitten työstämään Arafatin nelisivuista traktaatia nimeltä Falastinuna (Palestiinamme) muodostaen siitä 48-sivuisen kuukausijulkaisun Palestiinan terroristijärjestö al-Fatahille. Jordanian väitteet edustaa palestiinalaisia heikennettiin sitten pysyvästi Arabiliiton Rabatin konferenssissa antamassa julistuksessa, jonka mukaan PLO oli ainoa palestiinalaisten laillinen edustaja.

Vuonna 1975 Neuvostoliiton tukema arabiblokki ajoi YK:ssa – sittemmin kumotun – päätöslauselman leimata sionismi rasismiksi. Vuonna 2001 YK:n Durbanissa pidetty “World Conference against Racism, Racial Discrimination, Xenophobia and Related Intolerance” konferenssi päivitti kampanjan edistääkseen Israelin eristämistä apartheid -valtiona. Operaatio toteutettiin yhteistyössä Palestiinalaisjohdon kanssa kirjoittamalla teksti jo ennalta Teheranissa pidetyssä valmistelevassa kokouksessa jonne israelilaisia ja juutalaisia ei luonnollisestikaan oltu kutsuttu. Sitten Durbanin ovat monet kansainväliset organisaatiot – kuten Amnesty ja HRW – jatkaneet tätä jo aiemmin KGB:n luomaa disinformaatiokampanjaa.

Taustalla Durbanin valtuutettujen aloitteessa on kansainvälisen BDS-liikkeen (Boycott, Divestment, Sanctions) vaikutus. BDS-liike on nykypäivän antisemitismiä ja aiemmin mainitun KGB:n disinformaatiokampanjan moderni toimintatapa.

Mainittakoon myös, että SIG:n käyttämiä hyödyllisiä välikäsiä operaatiossa ja sen jatkotyössä olivat monet Moskovan “Lumumba yliopistossa” opiskelleet vallankumousjohtajat – kuten palestiinalaisjohtajat Arafat ja nykypresidentti Abbas. Samoin kiinnostava yhteys on, että mm Etelä-Afrikan terroristit/vapaustaistelijat ja palestiinalaisterroristit opiskelivat samoilla KGB:n koulutusleireillä. Tämä saattaa taustoittaa myös Etelä-Afrikan nostamaa kannetta Gazassa epäillystä kansanmurhasta Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ).

BDS

”Kun Israelin tutkijoita boikotoidaan, tämä ei vastusta politiikkaa – tämä on antisemitismiä.” (Hannah Rosenthal, Yhdysvaltain ulkoministeriön entinen erityislähettiläs antisemitismin tarkkailemiseksi)

Boycott, Divestment, Sanctions (BDS) -liike perustettiin tarkoituksena eristää juutalainen valtio sen eliminoimiseksi; se pyrkii demonisoimaan, delegitimoimaan ja tuhoamaan Israelin juutalaisen luonteen. Sen tavoitteia toteutetaan USAn kampuksilla eri puolilla maata taktiikoilla, joilla pyritään hylkäämään yliopistojen saamia varoja israelilaisilta yrityksiltä ja amerikkalaisilta yrityksiltä, jotka tekevät kauppaa Israelin kanssa, sekä boikotoimalla israelilaisia tutkijoita ja yliopistoja. Äärivasemmiston vallankumoukselliset, palestiinalaishallinto, terroristiryhmät ja islamistit ovat Israelin vastaisen BDS-kampanjan ytimessä. BDS on myös tunkeutunut yliopistojen kampuksille, paikallishallintoon, ammattiliittoihin, kirkkoihin ja jopa supermarketteihin ja konserttisaleihin.

BDS:n ydin Ramallahissa

BDS-liikkeellä on pitkä historia, ja se on suoraa jatkoa ennen Israelin luomista alkaneelle boikottiin, jonka Arabiliiton 2. joulukuuta 1945 julisti sionistisille Britannian Palestiinan mandaatissa tuotetuille tuotteille. Arabiliitto, johon kuuluu 22 Lähi-idän ja Afrikan maata, laajensi boikotin vuonna 1948 koskemaan paitsi arabimaiden ja Israelin välistä kauppaa, myös kaikkia Israelin kanssa kauppaa tekeviä yrityksiä kaikkialla maailmassa sekä niiden liikekumppaneita. Tavoitteena oli eristää juutalainen valtio kansainvälisestä yhteisöstä sekä aiheuttaa taloudellista vahinkoa.

Kuuden päivän sodan jälkeen KGB:n nivoi eri terroristiliikkeet/vapaustaistelijat yhteen maailmanlaajuisesti eri vasalliorganisaatioiden kautta. SIG-operaation ehkä merkittävimmäksi kanavaksi muodostui BDS-liike.

BDS:n globaali verkostoituminen

Vuonna 2001 liike pukeutui moraalisen uskottavuuden naamioon omaksumalla ihmisoikeustermit leimatakseen Israelia väärin ”rasistiseksi, apartheid-valtioksi”, kuten YK:n kansalaisjärjestöfoorumin osallistujat Durbanissa julistivat.

Termi ”BDS” on suhteellisen uusi, ja se on noussut suosituksi vuoden 2005 Palestiinalaisen kansalaisyhteiskunnan kehotuksesta boikottiin, divestointiin ja pakotteisiin Israelia vastaan. Ironista kyllä, ensimmäinen Palestiinan BDS-kutsun allekirjoittaja oli Palestiinan kansallisten ja islamilaisten voimien neuvosto, jonka Anti-Defamation Leaguen mukaan Yasser Arafat perusti toisen intifadan alussa vuonna 2000 tarkoituksenaan “yhtenäisen ponnistelu palestiinalaisryhmittymien kesken Israelin vastustamiseksi ja terrori-iskujen koordinoimiseksi.” Neuvoston jäsenjärjestöihin kuuluvat Hamas, Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP) ja PFLP – General Command, jotka kaikki kolme ovat Yhdysvaltain ulkoministeriön luettelossa nimetyistä ulkomaisista terroristijärjestöistä ja jotka ovat sitoutuneet poistamaan juutalaiset ja juutalaisen valtion terrorismin ja väkivallan keinoin.

Yhdysvalloissa ja erityisesti maan yliopistomaailmassa Israelin tutkijoiden boikotointia on ehdotettu vuoden 2002 alusta lähtien. Amerikkalainen järjestö, jota yli 800 amerikkalaista tiedekuntaa tukee, edistää kaikkien israelilaisten tutkijoiden sekä kulttuuri- ja koulutuslaitosten boikottia. Etenkin akateemiset boikotit loukkaavat akateemisen yhteiskunnan perusperiaatetta, vapaata ajatustenvaihtoa. He muistuttavat myös natsien pyrkimyksiä ”puhdistaa” Saksa karkottamalla tuhansia juutalaisia professoreita Saksan yliopistoista.

Käytännössä kaikki BDS-kampanjat kampuksilla nykyään ovat suora vastaus vuoden 2005 Palestiinan National Call for BDS:lle, kutsuun, jonka esitti P.L.O.:n johtama palestiinalaisten järjestöjen liittouma. ja mukaan lukien Hamas ja muut terroristijärjestöt. Lisäksi nykyiset BDS:n johtajat, sekä Yhdysvalloissa että ulkomailla, ovat lähes yksimielisesti puoltaneet julkisesti juutalaisten valtion hävittämistä, mikä on tavoite, jota useat länsimaiden johtajat, antisemitismin tutkijat ja suurin osa järjestäytyneestä juutalaisyhteisöstä vastustavat.

BDS:ää edistävissä toimissa käytetään rutiininomaisesti vihan täyttämää retoriikkaa ja mielikuvia, joiden tarkoituksena on demonisoida ja delegitisoida Israel. Ilmaisuun liittyy usein klassisia juutalaisten pahuuden, voiman ja valheellisuuden antisemitismiä ja joka on yhdenmukainen Yhdysvaltain ulkoministeriön antisemitismin määritelmän kanssa. , kuten israelilaisten vertaaminen natseihin, Israelin syyttäminen ”etnisestä puhdistuksesta”, ”apartheidista” ja ”rikoksista ihmisyyttä vastaan”, Israelin oikeuden olemassaolon kieltäminen juutalaisvaltiona ja Israelin ja juutalaisten vastaisen terrorismin hyväksyminen. Myös tilastot tukevat BDS:n vaikutusta sillä mm USAssa, Ranskassa, Britanniassa ja Saksassa on kirjattu merkittävää antisemitismin nousua varsinkin 7/10 jälkeen.

Tilanteessa nyt 7/10 jälkeen ei ole mitään uutta, käsikirjoitus, toteutustavat pienine päivityksineen edustavat ja palvelevat aiempaa vuosikymmeniä vanhaa narratiivia. Esimerkiksi kesällä 2014 Hamas ampui yli neljä tuhatta rakettia ja hyökkäsi Israelia vastaan käyttämällä laajaa maanalaista Israelin alueelle ulottuvaa hyökkäystunneliverkostoa. Israelin puolustusvoimat vastasivat hyökkäämällä Gazan terroristiinfrastruktuuriin, mikä laukaisi lukuisia Hamas-mielisiä mielenosoituksia Euroopan ja Pohjois-Amerikan kaupungeissa, joissa mielenosoittajat pitivät kylttejä, joissa luki ”Vapaa Palestiina”, ”Lopeta Gazan piiritys”, ”Lopeta Israelin apartheid, ” ”Israel= Rasismi ja kansanmurha” ja ”Palestiina joesta mereen”.

Israelia demonisoivat, kriminalisoivat ja delegitimioivat julkiset protestit ovat myös luonteenomaisia meneillään olevalle boikotti-, divestointi- ja sanktioliikkeelle. Maailmanlaajuiset BDS-aktivistit käyttivät hyväkseen vuoden 2014 Gazan konfliktia elvyttääkseen poliittista ja taloudellista sodankäyntiään Israelia vastaan ja aivan sama tilaisuus tuli nyt 7/10 jälkeen

Tämä maailmanlaajuinen ristiretki toimii poliittisella, oikeudellisella, akateemisella, kulttuurisella ja taloudellisella alalla, ja sille on ominaista ”suoran toiminnan” toimenpiteet, kuten mielenosoituksia ja protestimasseja pääasiassa Euroopan kaupungeissa ja Pohjois-Amerikan kampuksilla. Länsimaisissa piireissä BDS ymmärretään yleisesti väärin. Sitä pidetään yleisesti progressiivisena, väkivallattomana kampanjana, jota johtavat palestiinalaisten ruohonjuuritason järjestöt ja jota ajavat länsimaiset ihmisoikeusjärjestöt, jotka vaativat Israelin boikotoimista.

AMCHA Initiativen tutkimuksissa on havaittu erittäin vahva korrelaatio BDS:n ja kampuksen antisemitismin välillä: kouluissa, joissa on BDS-toimintaa, esiintyy noin 3 kertaa todennäköisemmin juutalaisten vastaisia vihamielisyyksiä, kuten pahoinpitelyä, ilkivaltaa, häirintää ja puheen tukahduttamista, ja kouluissa joissa on BDS:ää edistävä opiskelijaryhmä, kuten Students for Justice in Palestine tai BDS:ää tukeva tiedekunta, esiintyy 6-8 kertaa todennäköisemmin tällaisia antisemitistisiä tekoja.

https://platform.twitter.com/widgets.js

Qatar

Neuvostoliiton romahdettua ja venäläisrahoituksen ehtyessä Israel vastaisen disinformaatio -toiminnan yhdeksi päärahoittajaksi nousi öljyvaroilla rikastunut Qatar.

Tutkijoiden mukaan yhdysvaltalaisten Israelin vastaisia mielenosoituksia järjestävät Qatarin rahoittamat ryhmät, joiden tavoitteena on edistää radikaalia islamistista ideologiaa.

Opiskelijoiden mielenosoitukset Israelia vastaan Yhdysvalloissa ovat muuttuneet eräänlaiseksi ”nuorten kapinaksi”. Merkittävälle osallistujista osallistujista on epäselvää, mistä syystä he mieltään osoittavat. Heitä ohjaa kuitenkin hyvin organisoitunut ryhmä, jolla on selkeästi määritellyt ja terävät tavoitteet. Israelin vastaisten mielenosoitusten menestys Yhdysvaltain kampuksilla johtuu siitä, että ne ovat kaikkea muuta kuin spontaaneja. Ne ovat huolella organisoituja ja anteliaasti rahoitettuja ja niitä järjestävät Qatarin rahoittamat ryhmät tavoitteenaan edistää islamistista ideologiaa ja erityisesti sen suvaitsemattomia ja radikaaleja verioita.

Tri Yaron Friedman Haifan yliopistosta taustoittaa asiaa seuraavasti:

Vuonna 2019 arabivaltioiden liittouma – Saudi-Arabia, Arabiemiirikunnat, Bahrain ja Egypti – määräsi boikotin Qataria vastaan sen terrorismin tukemisen vuoksi. Toisin kuin nykyään, arabikommentaattorit ja toimittajat julkaisivat boikotin aikana artikkeleita, jotka paljastivat Qatarin propagandapyrkimykset Yhdysvalloissa ja huomattavat rahavirrat, joita se kaatoi Amerikan ”kouluttamiseen”. Ennen Saudi-Qatarin sovintoa viisi vuotta sitten koalitiomaiden arabilehdistö paljasti kuinka ”Muslim Brotherhood” -liike oli alkanut hallita Amerikan koulutusjärjestelmän segmenttejä.

Heinäkuussa 2020 Arabiemiirikuntien tutkija Najat Al-Saeed kirjoitti ”Al-Hurra” -sanomalehteen artikkelin ”Qatar ja amerikkalaisten yliopistojen rahoitus”. Hän kuvaili omituista liittoumaa, joka muodostui radikaalin amerikkalaisen vasemmiston ja Muslimiveljeskunnan aktivistien välille ja jota Qatar rahoitti. Hänen mukaansa yhä useammat vasemmisto-veljesliiton periaatteita noudattavat professorit ja opiskelijat anastavat ajatuksenvapautta Yhdysvaltain yliopistoissa.

Qatarin varat on tarkoitettu tukemaan Yhdysvaltain Muslimiveljeskuntaa niin sanotun ”progressiivisen” radikaalivasemmiston rinnalla. Qatar pyrkii vahvistamaan vasemmistoa Yhdysvalloissa, koska konservatiivinen oikeisto vastustaa Qataria ja tukee sen kilpailijoita, erityisesti Saudi-Arabiaa. Al-Saeed paljasti edelleen, että Qatar käyttää rutiininomaisesti 405 miljoonaa dollaria vuosittain tukemaan toimintaa kuudessa amerikkalaisyliopistossa, joilla on sivukonttorit Dohassa, Qatarin pääkaupungissa.

Raymond Ibrahim, egyptiläis- amerikkalainen akateemikko, paljasti kaksi kuukautta sitten, että Qatar on sijoittanut 5,6 miljardia dollaria 81 amerikkalaiseen yliopistoon vuodesta 2007 lähtien, mukaan lukien arvostetuimmat: Harvard, Yale, Cornell ja Stanford. Ibrahimin mukaan Qatarin ja näiden muiden Lähi-idän maiden rahoittama toiminta on täynnä vihaa länsimaisia kulttuuriarvoja, kuten sananvapautta ja naisten oikeuksia kohtaan. Ibrahim selittää, nämä panokset on tarkoitettu yksinomaan edistämään islamin radikaaleja ja suvaitsemattomia versioita.

Kuka on kampuksen mielenosoitusten takana Yhdysvalloissa? Kuka rahoittaa Hamasia? Kuka levittää Gazan terroria tukevaa propagandaa maailmanlaajuisesti Al Jazeeran kautta? Kuka rahoitti Syyriaa sisällissodassa tuhonneet jihadistiliikkeet? Kuka johti Yhdysvaltojen ja Talebanin välisiä petollisia neuvotteluja Afganistanin tulevaisuus? Kuka jatkaa Muslimiveljeskunnan rahoittamista maailmanlaajuisesti? Kuka varasti MM-kisat ja korruptoi FIFA:n? Vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin on yksittäinen.

Kuriositeettina mainittakoon Jemenissä toimivan houthi-liikkeen tarjonneen Israelin vastaisiin mielenosoituksiin Yhdysvaltain korkeakoulukampuksilla osallistuneille ja mahdollisesti erotetuille opiskelijoille tilaisuuden jatkaa opintojaan Jemenissä, Sana’an yliopistossa.

Lopuksi

Operaatio SIG on osoittautunut erittäin onnistuneeksi ja saattaa jopa olla menestynein Venäjän disinformaatiokampanja nykypäiviin asti.Kampanja luotiin kääntämään maailman mielipide Israelia, juutalaisia ja Israelin demokratiaa vastaan ympäri maailmaa. Kampanja näyttää jättäneen pysyvän jäljen edistykselliseen kansalaisjärjestökenttään, ihmisoikeusjärjestöihin ja valtioiden välisiiin foorumeihin. Tämä selittää mm YK:n ja sen alajärjestöjen säännönmukaiset Israelia tuomitsevat päätöslauselmat ja raportin. YK:n parista sadasta valtiosta arvioiden mukaan noin 130 on valmis säännönmukaisesti tuomitsemaan Israelia eri yhteyksissä.

7/10 terrori-iskun jälkeen aiempaa voimakkaammat protestit alkoivat organisoidusti jo parin päivän sisällä vaatimaan tulitaukoa jotta estettäisiin Israelin puolustautuminen. Vastaavat protestit loistivat poissaolollaan kun vaikkapa Hamasin sielunveli ISIS teki yesidien kansanmurhaa kalifaatissaan. Näin Hamas kykeni ulottamaan terrorististen tavoitteidensa toteuttamisen laajalti länsimaihin joista useissakin on tilastoitu antisemitisten hyökkäysten rajua kasvua.

On mielestäni valitettavaa, etteivät useat läntiset vasemmistopuolueet ja muut Neuvostoliiton tukemat vasallit ole vieläkään kyenneet irrottautumaan tästä muinaisesta KGB:n luomasta kylmän sodan aikaisesta narratiivista.