Eurovaalit: Mitä olisikaan tapahtunut, jos UPI:n Mika Aaltola olisi aikaisemmin sommitellut ruiskukan rintapieleen?
UPI:n johtaja Mika Aaltola (tuleva kok.) järjesti tiedotustilaisuuden, jossa hän ilmoitti eurovaaliehdokkuudestaan kokoomuksen riveissä. Kuuleman mukaan kokoomuksen pj. Petteri Orpo oli kilauttanut Aaltolalle ehdokkuuden tiimoilta. Lienee selvää, että Orpon kilautus on vaikuttanut Aaltolan ratkaisuun.
Mielenkiintoinen eurovaaliepisodi nähtiin viime vuoden lokakuussa, jolloin uutisoitiin, että kokoomus olisi pyytänyt Aaltolaa meppiehdokkaaksi.
”IS:N TIETOJEN mukaan kokoomus on tarjonnut Ulkopoliittisen instituutin johtajalle, presidenttiehdokas Mika Aaltolalle (sit) eurovaaliehdokkuutta. Vastavuoroisesti Aaltolan olisi pitänyt luopua ehdokkuudestaan presidentinvaaleissa. Aaltola vahvistaa asian.” (IS 27.10.2023)
IS:n artikkelissa Petteri Orpon osalta tuolloin todettiin: ”ASIA ei ole tuttu myöskään kokoomuksen puheenjohtajalle, pääministeri Petteri Orpolle. – En muista jutelleeni kevään jälkeen Aaltolan kanssa enkä ole kuullut kenenkään muunkaan tuollaista tarjonneen, Orpo viestitti IS:lle.” (IS 27.10.2023)
Epäselväksi siis jäi, kuka ja mikä taho olisi kokoomuksesta Aaltolaa lähestynyt. Myöskään kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokolla ei ollut tietoa asiasta.
Joka tapauksessa Aaltola torppasi tuolloin kokoomuksen meppiehdokkuuden.
Toinen ”kokoomuskieltäytyminen” Aaltolan osalta nähtiin eduskuntavaaliehdokkuuden osalta. Kokoomus lähestyi Aaltolaa ek-vaaliehdokkuuden johdosta, mutta Aaltola löi tällöinkin liinat kiinni. Mediatietojen mukaan Pirkanmaan kokoomus olisi pitänyt ehdokkuusovea Aaltolalle auki viimeiseen tappiin saakka.
Aaltola on siis antanut kokoomukselle kaksi kertaa pakit. Ensin eurovaaliehdokkuuden ja sitten ek-vaaliehdokkuuden osalta. Miksi Aaltola on pakkeja kokoomukselle antanut? Vastaus lienee se, että Aaltola ei katsonut tarvitsevansa kokoomusta tai mitään muutakaan puoluetta presidenttitien raivaamisessa. On muistettava, että Aaltolan TP-gallupluvut huitelivat tapissa.
TP-vaaleissa kannatus jäi kuitenkin vaatimattomaksi ja lopullinen kannatus 1. kierroksella oli 1,5 %, 47 467 ääntä. Vajaa 50.000 ääntä on kuitenkin luku, jota voi lähteä kuka tahansa kokeilemaan. Aaltola pesi viimeiseksi jääneen Liike Nyt:n Harry Harkimon, jonka kannatus jäi varsin vaatimattomaan 0,5 %:iin ja 17 030 ääneen.
Kokoomuksen ylimääräinen puoluekokous kukitti professori Alexander Stubbin kokoomuksen TP-ehdokkaaksi lokakuun 2023 lopussa. Ehdokasasettelun jälkeen Stubb pyyhkäisi heti TP-gallupien piikkipaikoille.
Mitä olisikaan tapahtunut, jos Mika Aaltola olisi lähtenyt kokoomuksen ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa? On syytä muistaa, että Aaltolan kannatus huiteli tuolloin tapissa. Sokaisivatko ja sekoittivatko tapissa olleet TP-gallupluvut Aaltolan pasmat?
Mitä suurimmalla todennäköisyydellä Aaltola olisi pyyhkäissyt eduskuntaan kirkkaasti ja varsin kovin lukemin. Ek-vaalit olisivat olleet samalla myös TP-esivaalit, jossa askelmerkit olisi luotu.
Ollenee kuitenkin lopulta niin, että vaikka Aaltola olisi raapinut ek-vaaleissa komean äänisaaliin, lopullinen TP-asetelma on muodostettu Orpon pään sisällä. Orpon TP-ehdokaskortti on ollut – mitä ilmeisimmin – pitkin matkaa Stubb ja oli vain ajan kysymys milloin Stubbin ehdokkuus julkistetaan.
Orpo pudotti Stubbin kokoomuksen pj-pallilta, joka oli Stubbille kova paikka. Stubbin asettaminen kokoomuksen TP-ehdokkaaksi oli Orpolta ”takaisin maksun paikka.”
Yhtä kaikki, meppiehdokkuuden myötä Aaltola joutuu – halusi tai ei – tunnustamaan julkisesti myös poliittista väriä. Tästä ei ole suinkaan haittaa, sillä mikäli hän ei tule uudelleen valituksi UPI:n johtoon tai mepiksi on hänellä povitaskussa puolueen jäsenkirja, joka varmistaa sen, että lehdelle ei tarvitse jäädä soittelemaan. Näin ei ole käynyt muillekaan väriä tunnustaneille puolueesta riippumatta ja näin ei käy Aaltolallekaan.
Niin tai näin, emme koskaan saa tietää mitä olisi tapahtunut jos Aaltola olisi lähtenyt kokoomuksen ek-vaaliehdokkaaksi Pirkanmaalla, raapinut veret seisauttavan äänimäärän ja tullut valituksi.
Mitä lähemmäksi Aaltola olisi päässyt istuvaa PM Sanna Marinia (35 628), sitä todennäköisempää olisi ollut, että Orpo olisi tuossa tilanteessa ollut ”pakotettu” kilauttamaan Aaltolalle. Kun näin ei käynyt, puhelinyhteyksiä on pidetty yllä Turku-Firenze -akselilla ja loppu onkin sitten poliittista historiaa.