EU:n Venäjälle asettamat sanktiot – toimivatko ne ja jos niin millä tavoin?
EU:n Venäjälle asettamat sanktiot – toimivatko ne ja jos niin millä tavoin?
Sanktiosatu
OSA I
EU:n kaupankäynti Venäjän kanssa kiihtyi 2022
Tämä tiedettiin jo kesällä:
Venäjän tuonti EU:hun kasvoi 69,9 % vuoden 2002 tammi-heinäkuussa pakotteista huolimatta.
Mutta EU:n vienti Venäjälle supistui 33 % vastaavana aikana.
Ukrainan sodan nimissä määrätyt pakotteet ja kohonneet energiakustannukset vahingoittavat EU:n viejiä. Kuka hyötyi? Vastaus on: presidentti Putinin Venäjä hyötyi.
Venäjän vienti EU:hun kasvoi 69,9 %, mutta EU:n vienti Venäjälle supistui 33 %, koska pakotteet ja kohonneet energiakustannukset vahingoittavat EU:n viejiä.
Näin kertoivat tilastot jo 3.10.2022 vuoden ensimmäisen puoliskon tietojen valmistuttua.
EU:n oman seurantaosaston Eurostatin mukaan Venäjän ja Euroopan unionin maiden kahdenvälinen kauppa on sanktioista huolimatta kasvanut tammi-heinäkuussa 2022. Kauden liikevaihto oli 171,4 miljardia euroa.
Pakotteilla on ollut kiistaton vaikutus, mutta ei EU:n tarkoittamalla tavalla. EU:n vienti Venäjälle laski 33 prosenttia vuoden 2022 seitsemän kuukauden aikana ja oli vain 34,1 miljardia euroa, kun taas EU:n tuonti Venäjältä kasvoi 69,9 prosenttia 137,3 miljardiin euroon.
Tämä tarkoittaa, että Euroopan unionin yritykset kärsivät vientimarkkinoiden menetyksistä. Raporttien mukaan eurooppalaisille yrityksille on aiheutunut valtavia vahinkoja, ei pelkästään sanktioiden ja markkinoiden menettämisen vuoksi, vaan myös lisääntyneiden polttoainekustannusten vuoksi lisääntyneiden tuotantokustannusten vuoksi. Der Spiegelin arvion mukaan noin 15 000 yritystä yksin Saksassa voi joutua konkurssiin.
Euroopan viennin suuntaus on laskeva, kun taas Venäjän vienti EU:hun kääntyy nousuun.
Heinäkuussa 2022 Euroopan vienti Venäjälle laski 46,9 % 4,3 miljardiin euroon, kun taas Venäjän vienti EU:hun kasvoi 25,2 % 16,9 miljardiin euroon. Jos tämä nykyinen luku otetaan vuoden perusviivaksi, se tarkoittaa, että vuonna 2022 EU:n vienti Venäjälle on 51,6 miljardia euroa, kun se viime vuonna oli 104,5 miljardia euroa, mikä tarkoittaa yli 50 prosentin laskua.
Venäjän vienti EU:hun on kuitenkin saavuttanut 202,8 miljardia euroa, kun se vuonna 2021 oli 158,5 miljardia euroa. (Lähde: Eurostat)
Euron arvon lasku ruplaa vastaan on myös vaikuttanut kielteisesti Euroopan unionin kilpailukykyyn. Tammikuussa 2022 euron arvo oli 85 ruplaa, lokakuun 3. päivänä 58 ruplaa.
*
OSA II
Politico -median vuosikatsaus 2022:
KAUPPA VENÄJÄN KANSSA kutistuu, MUTTA …
”EU on hyväksynyt helmikuusta lähtien yhdeksän Venäjän vastaista pakotepakettia, joiden pääasiallinen tarkoitus on heikentää maan taloutta. Samaan aikaan blokki on yrittänyt vieroittaa itseään Venäjän energian tuonnista, joka muodosti suurimman osan Moskovan kanssa käytävästä kaupasta. Kauppa Venäjän kanssa on sen seurauksena vähentynyt merkittävästi, vaikka sen arvo on edelleen hieman korkeampi kuin viime vuonna energian ja raaka-aineiden hintojen jyrkän nousun vuoksi.”
EU:n tuonti Venäjältä oli kuukausitasolla 2022 korkeimmillaan 23,5 miljardia Euroa, kun taas EU:n vienti oli alimmillaan vuoden aikana huhtikuussa 2,9 miljardia Euroa. Vaihtotase oli pahimmillaan 19,6 miljardia PLUSSALLA Venäjän kannalta maaliskuussa. Lokakuullakin se oli vielä Putinin kannalta plussalla 8,8 miljardia Euroa.
Eli EU-tuonti Venäjältä pähkinänkuoressa: Tuonnin kuukausiarvo saavutti huippunsa maaliskuussa ja laski tasaisesti ja saavutti lokakuussa kriisiä edeltäneen tason.
Katso: 2022: The year in figures and charts – POLITICO
*
EuroStatin mukaan EU:n kaupan arvo (tuonti) VENÄJÄN KANSSA vaihteli maaliskuun 2022 ja lokakuun 2022 välillä Euromääräisesti seuraavasti:
maaliskuu 23,5 mrd Euroa; huhtikuu 20,5 mrd; touko 18,2 mrd; kesä 18,4 mrd; heinä 17,1 mrd; elo 15,4 mrd; syys 13,9 ja lokakuu 13,1 miljardia euroa.
Tuonnin euromääräinen volyymi laski siis kevään 23,5 miljardista/kk lokakuun 13,1 miljardiin (- 10,4 mrd).
Lähde: Statistics | Eurostat (europa.eu)
EuroStat sanallisti EU:n öljytuote tuonnin supistumisen Venäjältä 22.11.2022:
”Kausitasoitettujen arvojen mukaan Venäjän osuus EU:n energiantuonnista oli melko vakaa vuoden 2022 ensimmäiseen neljännekseen saakka (26,0–27,6 %). Osuus laski jyrkästi vuoden 2022 ensimmäisen ja toisen neljänneksen välillä, ja tämä laskusuuntaus jatkui vuoden 2022 toisen ja kolmannen neljänneksen välillä. Kaiken kaikkiaan Venäjän osuus EU:n energiantuonnista laski yli 10 prosenttiyksikköä vuoden 2022 ensimmäisen ja kolmannen neljänneksen välillä, 25,5 prosentista 15,1 prosenttiin.” Russian energy imports fell by €6.1 billion – Products Eurostat News – Eurostat (europa.eu)
Prosenttilukujen käyttö on metkaa, etenkin tässä tilanteessa?
*
Mihin voimme luottaa – jos emme tilastoihin?
Jossain määrin huolestuttava on Politicon vuosikatsaukseen 2.1.2023 sisältyvä EU:n Venäjä-suhdetta koskeva tilastopohjainen katsaus:
”EU:n yritykset jumissa Venäjällä:
Vieläkin pahempaa on, että EU:n investoinnit Venäjälle pysyivät paljon korkeammalla kuin julkiset ilmoitukset saattoivat antaa olettaa. Vaikka yritykset vetivät joitakin suuria brändejään pois Venäjältä, kaiken kaikkiaan euroalueen omistusosuudet venäläisistä varoista laskivat vain 10 prosenttia vuoden 2021 viimeisen neljänneksen lopusta vuoden 2022 toisen neljänneksen loppuun European Central Bankin – EKP:n mukaan. Pankin raportti. EU:n omistuksessa olevien venäläisten omaisuuserien pudotus ei johtunut niinkään yritysten maasta poistumisesta, vaan ”pääasiassa venäläisten arvopaperisijoitusten euroalueen arvon alenemisesta”, EKP sanoi. Kaiken kaikkiaan ”suorat sijoitukset säilyivät suurin piirtein ennallaan” Venäjän sodan alkamisen jälkeen.”
Linkki: Brussels Playbook: Top leaders on 2023 — Croatia’s twin wins — Lula’s Amazon dream team – POLITICO
Tästä vähemmän esillä olleesta asiasta seuraa joitakin perustavia jatkokysymyksiä.
Politicon vuosikatsaukseen 2022 sisältyy (katso: yo. linkki) myös Eurostatin tietopohjalta toimituksellisesti tuotettu maa-kohtainen VENÄJÄ-tuonnin muutos (EU 27: EU trade with Russia increased in 2022 despite sanctions) taulukko helmikuu-elokuu 2022. Se on järisyttävää luettavaa. Mutta vain siinä tapauksessa, että sen esittämät maakohtaiset tiedot todella pitävät kutinsa. Pari kaveriani on jo ehtinyt esittää niistä kriittisen arvion, ja omanikin on samansuuntainen: tuskin pitää kutiaan. Tai sitten tilastojen raakamateriaalin ja esitetyn taulukon välillä on perustava eroavuus?
*
Tänään 7.1.2023 YLE/Elli-Alina Hiilamon artikkelissa aiheellisesti kysytään, toimivatko Venäjä-pakotteet odotusten mukaisesti, – ja jos eivät toimi, niin miksi?
”Pakotteiden piti lyödä Venäjän talous polvilleen, mutta näin ei käynyt – professorin mukaan pakotteet on ymmärretty väärin.
Venäjän talous supistui viime vuonna 2022 vähemmän kuin keväällä ennakoitiin. Pakotteet eivät toimi sillä tavoin kuin poliitikot uhosivat, sanoo taloushistorian professori Jari Eloranta.”
Lue koko Yle Uutisten artikkeli tästä: Pakotteiden piti lyödä Venäjän talous polvilleen, mutta näin ei käynyt – professorin mukaan pakotteet on ymmärretty väärin (yle.fi)
*
