Etätyötä ei nähtävästi arvioida riittävän monipuolisesti etenkään todellisen luovuuden kannalta.
Etätyötä ei nähtävästi arvioida riittävän monipuolisesti etenkään todellisen luovuuden kannalta.
Jos ajatellaan että taidemaalari on tavallaan luovinta eturintamaa edustava.
Niin kun taidemaalari ei tarvitse muita ihmisiä luovaan toimintaan mihinkään. Taulun maalaaminen ei ole millään tavalla sosiaalinen asia.
Niin yhtä lailla voi kysyä tarvitseeko aidosti itsenäiseen luovuuteen kykenevä etätyöntekijä muita ihmisiä mihinkään – jos heillä ei ole mitään annettavaa hänen luovuuteensa.
Miksi siis aidosti luova ihminen menisi sosiaalisuuteen mukaan työpaikalla joka tuhlaa vain hänen aikaansa luovuuden kannalta.
Toiseksi luova ihminen saa tietoa netistä ja kirjastosta jne.
Joten jos yritys pakottaa aidosti luovan ihmisen etätöistä pois työpaikan sosiaalisuuteen joka ei anna hänen luovuudelleen mitään.
Niin käytännössähän silloin yritys tukahduttaa aidosti itsenäisen luovan ihmisen kapasiteettia.
Vallalla on näköjään edelleen hölmö käsitys että sosiaalisuus jotenkin on luovempaa kuin aidosti luova ihminen.
No ei todellakaan ole.
Aidosti luova ihminen ei tarvitse muita ihmisiä luovuuteensa jos noilla ihmisillä ei ole siihen mitään annettavaa.
Niin kuin usein ole muuta annettavaakaan kuin urautuneita käsityksiä, paatoksellisia asenteita ja ennakkoluuloja ja muutosvastarintaa.
Jos ihminen ei ole aidosti itsenäisesti luova niin ei ole – sitä ei edes media muuksi muuta vaikka kuinka yrittää.
