Ely esimerkkinä – haluaako viranomainen korjata inhimillisen erehdyksensä?
Ystäväni Juha Hartikka, jonka tunnen aseharrastuspiireistä, on luontoharrastaja ja tilanomistaja. Juha alkoi kunnostaa tilallaan olevaa linturuovikkoa viime syksynä. ELY-keskus sai talvella perättömän ilmoituksen luvattomista ruoppauksista tilalla, mikä johti erikoiseen erehdysten kierteeseen. Kuten liian usein niin työelämässä kuin ihmissuhteissa tapahtuu, pienestä väärinkäsityksestä halutaan pitää kiinni katkeraan loppuun asti, jotta ei tarvitsisi myöntää jonkin menneen pieleen. Tässä tapauksessa on kyse ELY-keskuksen erehdyksestä nimettömän ruoppausilmoituksen takia.
Tilanomistaja Juhan kunnan ympäristönsuojelusta vastaava suunnittelija välitti tammikuussa nimettömän ilmoituksen ELY-keskukselle: ”rakennustarkastuspäällikkö [kävi eilen] rakennusvalvonnan katselmuksella. Samassa yhteydessä naapuri kertoi, että [–] kiinteistön edustalla on tehty ruoppauksia”. Todellisuudessa kyseessä ei ollut luvaton ruoppaus tilan edustalla, vaan lupavapaa ojitus tilan rajojen sisällä. Ympäristösuunnittelija oli jostain syystä ilmoittanut löydöstään Elylle luvattomana ruoppauksena. Kunnan rakennustarkastuspäällikkö oli ottanut ruoppaukseksi väitetystä ojasta kännykällään kuvan, mutta ei mitä ilmeisimmin ollut paikantanut sen sijaintia. Ilmoituksessa ei nimittäin kerrottu, ettei oja ole rannan edustalla tilan rajoilla, vaan kauempana rannasta tilan rajojen sisällä. Oja oli lisäksi hangen alla, joten paikallistamisen lisäksi ei otettu selvää, mistä toimenpiteestä oikeasti oli kyse.
Asiaankuulumaton muistio perusteena
Ympäristösuunnittelija liitti virheelliseen ilmoitukseensa muistion sellaisesta ruoppaussuunnitelmasta, jota ei ollut koskaan toteutettu. Muistio kuvasi eri toimenpidettä eri sijainnissa kuin nimetön ilmoitus kuvineen, mitä suunnittelija ei ilmeisesti tiennyt. Oja ei sijainnut rannassa vaan maalla, mikä olisi ollut helppo tarkistaa maantasomittauksin ja paikannuksin. ELY-keskus vastasi ympäristösuunnittelijan ilmoitukseen ‘luvattomasta ruoppauksesta’ käynnistävänsä tarvittavat jatkotoimet asian osalta vesilain valvontaviranomaisena.
Kunnan ympäristösuunnittelijan ilmoituksen liitteenä oli nimettömän ilmoittajan ottamiksi väitettyjä kesäaikaisia valokuvia lintualueen kunnostuksena tehdyistä ojista.
Tilanomistaja Juha sai tammikuisen ilmoituksen nähtäväkseen vasta paljon myöhemmin. Hän kysyi ympäristösuunnittelijalta, miksi asiaa eli nimettömän ilmoituksen paikkansapitävyyttä ei tarkastettu yksinkertaisesti kysymällä tilanomistajalta. Ympäristösuunnittelija vastasi, että “ilmoituksen oikeellisuuden tarkistus kuuluu ELY-keskukselle ja he ovat olleet teihin asian tiimoilta yhteydessä. Kunnalla ei ole ollut velvollisuutta suorittaa mainitsemaanne maantasomittausta.”
Ely luotti kunnan tutkintaan
Tutkinnasta vastaava ELY-keskuksen johtaja puolestaan luotti kunnan rakennustarkastuspäällikön ilmoitukseen ja ympäristösuunnittelijan tutkintaan niin vahvasti, että jätti tarkistamatta ruoppausilmoituksen oikeellisuuden ja muistion asiaankuuluvuuden. Johtaja lähetti Elyn asiantuntijat käymään paikan päällä helmikuun alussa 2023. Tälläkään kertaa ojan sijaintia tai toimenpiteen laatua ei tarkastettu: ”Koska katselmuksen aikana Heposelkä oli jäässä ja alueella oli lumikerros, ei alueella toteutettuja toimenpiteitä voitu kattavasti nähdä.” Tilanomistaja tarjoutui poistamaan lumen ojan päältä mittauksia varten, mutta tähän tarjoukseen ei tartuttu.
ELY-keskuksen asiantuntijat luottivat niin vakaasti kunnan rakennustarkastuspäällikön väitteeseen ruoppauksesta tilan edustalla, etteivät edes tarkistaneet kohteen sijaintia helmikuisessa katselmuksessaan.
Huhtikuun lopussa ELY-keskuksen asiantuntijat kävivät tilanomistaja Juhan vaatimuksesta lopulta mittaamassa ojan. Se sijaitsikin vastoin viranomaisen ennakko-odotuksia kokonaisuudessaan tilan rajojen sisäpuolella. Koska se ei ollut rannan yhteydessä, sitä ei voinut nimetä ruoppaukseksi.
Uusintamittauksessaan toukokuussa 2023 ELY-keskuksen asiantuntijat pyrkivät osoittamaan pinnantasomittauksen avulla ojaympäristön maan olevankin vesialuetta. Ohjeiden mukaiset pinnantasomittauksetkin osoittivat ojaympäristön olevan vesilain mukaista maata, joten Elyn asiantuntijat halusivat mitata pinnankorkeuden pintaa syvemmältä. Juhan mukaan he käyttivät metallilevyksi kutsumaansa raskasta rautakoetinta, jonka he antoivat painua mättäikön sisään parikymmentä senttiä syvemmälle niin, että saivat oman pinnantasomittaustapansa osoittamaan vedenpinnan tason alle.
Rangaistusvaatimus tilanomistajan vesistönsuojelutoimesta
Kaikesta huolimatta tilanomistajalle lähetettiin pakkotoimien uhalla velvoittavat määräykset purkaa ojitus. ELY-keskuksen purettavaksi määräämän ojan tarkoitus on lintuympäristön kunnostamisen lisäksi suojata vesistöä ravinnevalumalta; oja pysäyttää pelloilta tilan läpi virtaavan väkilannoitepitoisen valuman pääsyn järveen ja ohjaa sen harmittomasti puhdistumaan tilan ruovikkomättäikön laajaan kosteikkoon. Juhan mukaan kunnan ja Elyn toiminta on johtanut tilanteeseen, jossa ELY-keskus syyllistyisi kehotuksessaan vesilain 1:1§ kohdan 3 ja rikoslain 48:1§ vastaiseen yllytykseen määräämällä tilanomistajan päästämään vesistöä haitallisesti rehevöittävän lannoitevaluman puhdistamatta suoraan Saimaaseen.
Kuvia ruovikkoympäristöstä, kunnostustöistä ja luontotornista. Juhan mukaan ELY-keskus vaatii kehotuksissaan purkamaan vesistönsuojeluojan. Kehotusten vaatimuksen mukaisesti suoraan järveen päästettynä lannoitevaluma rehevöittää alunperin karua Heposelän järviluontoa, kasvattaa sinilevää ja aiheuttaa happikatoa kalaisaan järveen. (Kuva: Juha Hartikan henkilökohtainen kuva-arkisto)
Juhan suureksi ihmetykseksi ELY-keskus ei korjaa kömmähdystään. Lukuisista asianomistajan oikaisuvaatimuksista, jotka perustuvat väärään ruoppausilmoitukseen ja asiaankuulumattomaan muistioon, ELY-keskus pitää vesistöä kuormittavan kehotuksensa voimassa. Koska ELY-keskuksen kehotuksista ei voi valittaa, kukaan ei ilmeisesti ole tutkinut tilanomistaja Juhan lukuisia oikaisuvaatimuksia. Yhteydenotot johtivat vain toistoon totella vaatimusta, joka perustuu vääriin käsityksiin. ELY-keskuksen mukaan sen toiminnassa ei ole yllytetty ketään vesilain vastaiseen toimintaan.
Kehotusmenettelynsä mukaisesti ELY-keskus on 30.3.2023 vaatinut Itä-Suomen aluehallintovirastoa määräämään tilanomistajalle hallintopakkotoimet vesistönsuojeluojan purkamiseksi, ja sakkojen määräämiseksi väittämästään ’luvattomasta ruoppauksesta’.
Juha Hartikalla on kuitenkin mahdollisuus esittää näkemyksensä vireillä olevan hallintopakkoasian käsittelyssä aluehallintovirastossa. “Aluehallintovirasto varaa siihen Teille mahdollisuuden. ELY-keskus vastaa tuolloin esittämiinne näkemyksiin harkintansa mukaan.” Juha harmittelee, että ELY-keskus ei ole edelleenkään perustellut lainvastaisiksi epäilemiään määräyksiään ojaveden päästämisestä puhdistamatta Heposelkään. Loppujen lopuksi mielestäni kyse on kuitenkin siitä, että kukaan ei halua myöntää virhettä tapahtuneen: nimetöntä ilmoitusta uskottiin liian vähäisin taustatiedoin, eikä asiaa tarkastettu kunnolla. Kuten liian usein työyhteisöissä, kaveripiireissä tai yhteiskunnassa yleisesti, virheiden tekemistä ja myöntämistä pelätään niin paljon, että syyllistytään yliampuviin tulkintoihin, jotka yleensä satuttavat epäreilusti kohdeltua yksilöä.
Heporannan linturuovikko vesilintuojineen syyskuussa 2022: ilmakuva linturuovikon kunnostuksesta. Kahlaajaojat pesimäsaarineen ja -kekoineen ovat keskivaiheilla molemmin puolin unmpeenkasvanutta luotoa. Lintutorni näkyy rakenteilla niiden välissä. Siniset alueet ovat ruovikon pressutuksia vesilintujen ruokailuniityiksi. Pystysuuntaisessa urassa keskellä kulkevat ruovikkomättäikön poikki pitkospuut. Vasemmalla alhaalla näkyy sorsaoja ja vesistönsuojeluoja, joka on kiistan aiheena. Tämä oja ohjaa pelloilta valuvan typpi- ja fosforilannoiteveden kuvassa ylempänä näkyvään ruovikkomättäikköön. Ojan penkka tukkii haitallisen lannoitevaluman pääsyn kuvan ulkopuolella alhaalla olevaan Hepolahteen ja se on samalla vesilintujen ruokailu- ja pesimäranta. (Kuva: Kari Hartikka)
Juha Hartikka kokee, että hänen ainoaksi mahdollisuudeksi on jäänyt syyttää ELY-keskusta lainvastaiseen toimintaan yllyttämisestä. Ehkä kunnalla voisi olla jokin sovitteluviranomainen, joka voisi keskustella Elyn edustajan ja tilanomistajan kanssa ratkaisun löytämiseksi? Kenenkään yksityishenkilön ei pitäisi joutua taistelemaan pykäläviidakon läpi oikeutta saadakseen, jos viranomainen haluaa pitää kynsin ja hampain kiinni virheellisestä tulkinnastaan.
